Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko täällä MYKKÄKOULUN harrastajia? Miksi pidätte hiljaisuutta yllä?

Vierailija
29.09.2008 |

Eikö asiat olisi mukavampi selvittää heti kuin päivä-, viikko- tai kuukausikaupalla murjottaa? Eikö mykkäkoulu ahdista? Miksi haluatte kiduttaa muita ihmisiä puhumattomuudella? Eikö oma paha olonne vain pahene?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ensin mykkäkoulua ja sitten lakaistaan koko eripura maton alle. Raivostuttavaa, suhde ei voi kehittyä jos erimielisyyksiä ei koskaan käsitellä.

2/5 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käsimerkeilläkö?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten miehenne muuten vonkaavat seksiä mykkäkoulun aikana?

Käsimerkeilläkö?

Meillä mykkäkoulu tulee 90-prosenttisesti puutteesta (siis mies mököttää). Ja siinäpä onkin hauska umpikuja, mököttäminen ei ihan toimi esileikkinä ja tilanne ei liikahda mihinkään, kun minä en periaatteesta kiukuttelijalle anna... Mököttäessään ei vonkaakaan, se vaihe on ennen mökötystä.

Käytännössä tilanne laukeaa siihen, että mökötys laantuu sen verran, että minun itsetuntoni antaa periksi mennä lähelle. Tai sitten saan muutaman päivän jälkeen itkupotkuraivarin ja avaudun miehen lapsellisuudesta ja omasta pahasta olosta. Ja sitten porskutetaan seuraavaan kuivaan kauteen (yleensä kaksi viikkoa ilman tekee tuota... jos siis ei ole hyvää syytä olla seksittömästi)

Vierailija
4/5 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kunnon mujautuksesta otsaani tiedän mitä on miehellä mielessä.

Miten miehenne muuten vonkaavat seksiä mykkäkoulun aikana?

Käsimerkeilläkö?

Vierailija
5/5 |
29.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla se on ainakin sellaista anteeksipyynnön odottelua. Jos on jokin asia, josta olen sanonut ja suuttunut sata kertaa, luontoni ei kerta kaikkiaan riitä siihen että kerta toisensa jälkeen pyydän anteeksipyyntöä. Minun mielestäni anteeksipyyntö ei ole vilpitön, jos sitä pyyntöä pitää itse pyytää, vaikka molemmat osapuolet tietävät tasan mistä on kyse.