Miten lapsen sukunimi määräytyy tässä tilanteessa?

Tietysti tulee.

Sehän on sen naisen sukunimi. Nimi ei ole lainassa.

Ei, vaan sukunimi arvotaan hatusta.

Lapselle tulee se sukunimi, joka on äidillä.

Vierailija kirjoitti:

Tietysti tulee.

Onko tämä sinulle jotenkin uusi tieto, että Suomessa tulee lapselle AINA äidin nimi, jos ei erikseen ole isyyttä vahvistettu tai avioliitossa niin, että tulee juridisen isän nimi?

Ei se äiti oikein voi mistään hatusta sitä lapsen sukunimeä vetää. Totta kai äidin sukunimi tulee lapselle tuossa tilanteessa, vaikka sukunimi ei olisikaan äidin tyttönimi. 

Voitte yrittää estää oikeusteitse aatelisen sukunimenne von Gaggelböön käytön lesken jälkeläisille. 

Nimi määräytyy aina äidin mukaan, ellei erikseen päätetä muuta. Tiedän yhden tällaisen tapauksen, jossa eronnut nainen piti miehen nimen ja antoi sen lapselle, jonka teki uuden kumppanin kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti tulee.

Onko tämä sinulle jotenkin uusi tieto, että Suomessa tulee lapselle AINA äidin nimi, jos ei erikseen ole isyyttä vahvistettu tai avioliitossa niin, että tulee juridisen isän nimi?

Avioliitossakin, jos vanhemmilla on eri sukunimet, lapselle tulee ensisijaisesti äidin sukunimi. Sen voi toki ihan vain ilmoittamalla (kun lapsen nimi ilmoitetaan maistraattiin) sitten muuttaa isän nimeksi virallisesti.

Sukunimeä voi myös vaihtaa. Ei siinä olla jumissa. Laitetaan nyt joku ensin.

Sukupuoltakin esim äiti saattaa vaihtaa noin vain hups.

Kannattaa avioitua jonkun von-alkuliitteisen kanssa, niin ei sitten tarvi hävetä sitä sukunimeä, kun se kreivi joskus potkaisee tyhjää.

Nykyään saa ottaa kumman tahansa sukunimen tai valita uuden yhteisen sukunimen.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään saa ottaa kumman tahansa sukunimen tai valita uuden yhteisen sukunimen.

Ai lapselle vai, tilanteessa, jossa isyyttä ei ole tunnustettu / äiti on kertonut lapsen isän olevan tuntematon?

Lapsen sukunimestä tässä oli kyse, ei pariskunnan.

Tiedän naisen, joka otti tavan mukaan miehensä sukunimen, kun menivät naimisiin. Mies kuoli. Nainen sai myöhemmin pari lasta, jotka saivat "äitinsä" (eli sen kuolleen miehen) sukunimen, eivätkä isänsä sukunimeä. En ole mikään sukunimihullu, mutta noilla lapsilla (nyt aikuisilla) on aika random nimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti tulee.

Onko tämä sinulle jotenkin uusi tieto, että Suomessa tulee lapselle AINA äidin nimi, jos ei erikseen ole isyyttä vahvistettu tai avioliitossa niin, että tulee juridisen isän nimi?

Kyllä se sukunimi on naisenkin. Mutta esim. minä pidin oman nimeni avioituessa. Vituttaako?

N

Mieheni otti minun nimeni mennessämme naimisiin. Mun nimeni on komea ja harvinaiben, hänen tavallinen -nen.

Nimi tosiaan on oma, ei lainassa. Ja jos ei lapse  nimestä (tai uskontokunnasta) tule sopua. Hänet nimetään (liitetään uskontokuntaan)  äitinsä mukaan. 

Vierailija kirjoitti:

Tietysti tulee.

Ystäväni sai äitinsä tyttönimen tuollaisessa tilanteessa vaikka äidiltään oli kuolleen aviomiehen sukunimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään saa ottaa kumman tahansa sukunimen tai valita uuden yhteisen sukunimen.

Ai lapselle vai, tilanteessa, jossa isyyttä ei ole tunnustettu / äiti on kertonut lapsen isän olevan tuntematon?

 

Lapsen sukunimestä tässä oli kyse, ei pariskunnan.

Lapsi saa tietenkin aina äitinsä nimen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti tulee.

Ystäväni sai äitinsä tyttönimen tuollaisessa tilanteessa vaikka äidiltään oli kuolleen aviomiehen sukunimi.

Ei ole mahdollista 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään saa ottaa kumman tahansa sukunimen tai valita uuden yhteisen sukunimen.

Ai lapselle vai, tilanteessa, jossa isyyttä ei ole tunnustettu / äiti on kertonut lapsen isän olevan tuntematon?

 

Lapsen sukunimestä tässä oli kyse, ei pariskunnan.

Lapsi silloin saa äidin sukunimen.