Muistisairas mutsi vaeltelee, vinkkejä?

Muistakaa tämä kun niitä vanhoja miehiä naitte. Siinä talutatte äkäistä ja vaeltavaa kääpää käsi kädessä 👴🧓

Vierailija kirjoitti:

Kassit ja muovipussit pois. Kun ei saa pakattua tavaroitaan, jää lähteminen sille "pitäisi pakata" asteelle. Ei se kassin pakkaaminen mitään rauhoittavaa terapiaa ole, vaan yksi toimi siinä paniikinomaisessa pitkässä toimintaketjussa joka on "pitää päästä lapsuudenkotiin". Parempi että se katkeaa kotona kassin etsimiseen, kuin kaduilla kävellen lapsuudenkodin etsimiseen.

Tärkeää on että et sano että lapsuudenkotia ei ole tai että vanhemmat on kuolleet. "Totuusterapia" on se mikä muistisairasta ahdistaa. Hän esim ei muista että isovanhempasi on kuolleet, jos täräytät että eihän sitä lapsuudenkotia ole kun kaikki on kuolleet, se on muistisairaalle ensimmäinen kerta kun kuulee vanhempiensa kuolemasta.

Parasta on sanoa esim. että matkalaukku on siskollasi lainassa, ja hän saa sen heti kun sisko palaa matkalta. Sitten vasta voidaan lähteä lapsuudenkotiin. Siirrä ajatus muualle akuutista nyt heti lähtemisestä.

T: muistisairaan omainen

Itse en tähän pystyisi. Jatkuva valehtelu söisi minua sisältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kassit ja muovipussit pois. Kun ei saa pakattua tavaroitaan, jää lähteminen sille "pitäisi pakata" asteelle. Ei se kassin pakkaaminen mitään rauhoittavaa terapiaa ole, vaan yksi toimi siinä paniikinomaisessa pitkässä toimintaketjussa joka on "pitää päästä lapsuudenkotiin". Parempi että se katkeaa kotona kassin etsimiseen, kuin kaduilla kävellen lapsuudenkodin etsimiseen.

Tärkeää on että et sano että lapsuudenkotia ei ole tai että vanhemmat on kuolleet. "Totuusterapia" on se mikä muistisairasta ahdistaa. Hän esim ei muista että isovanhempasi on kuolleet, jos täräytät että eihän sitä lapsuudenkotia ole kun kaikki on kuolleet, se on muistisairaalle ensimmäinen kerta kun kuulee vanhempiensa kuolemasta.

Parasta on sanoa esim. että matkalaukku on siskollasi lainassa, ja hän saa sen heti kun sisko palaa matkalta. Sitten vasta voidaan lähteä lapsuudenkotiin. Siirrä ajatus muualle akuutista nyt heti lähtemisestä.

T: muistisairaan omainen

Itse en tähän pystyisi. Jatkuva valehtelu söisi minua sisältä.

Autistia ahistaa 🤖

Vierailija kirjoitti:

On olemassa hälytin mattojakin, eräällä tutulla oli sellainen kun lähti yöllä ulos. Googlesta löytyy tietoa.

Mun tutun äidillä oli tuollainen. Hyvin liikkuva mummo huomasi idean ja harppasi maton yli ja niin taas mentiin.😨

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kassit ja muovipussit pois. Kun ei saa pakattua tavaroitaan, jää lähteminen sille "pitäisi pakata" asteelle. Ei se kassin pakkaaminen mitään rauhoittavaa terapiaa ole, vaan yksi toimi siinä paniikinomaisessa pitkässä toimintaketjussa joka on "pitää päästä lapsuudenkotiin". Parempi että se katkeaa kotona kassin etsimiseen, kuin kaduilla kävellen lapsuudenkodin etsimiseen.

Tärkeää on että et sano että lapsuudenkotia ei ole tai että vanhemmat on kuolleet. "Totuusterapia" on se mikä muistisairasta ahdistaa. Hän esim ei muista että isovanhempasi on kuolleet, jos täräytät että eihän sitä lapsuudenkotia ole kun kaikki on kuolleet, se on muistisairaalle ensimmäinen kerta kun kuulee vanhempiensa kuolemasta.

Parasta on sanoa esim. että matkalaukku on siskollasi lainassa, ja hän saa sen heti kun sisko palaa matkalta. Sitten vasta voidaan lähteä lapsuudenkotiin. Siirrä ajatus muualle akuutista nyt heti lähtemisestä.

T: muistisairaan omainen

Itse en tähän pystyisi. Jatkuva valehtelu söisi minua sisältä.

Autistia ahistaa 🤖

Minut on kasvatettu elämään totuudessa. Eli sitä ei pidä välttää vaikka se tekisikin kipeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokin tekee nykyisen paikan kolkoksi. Ettei ole kodin tunnetta. Mikä luo turvaa ja viihtyisyyttä. Yksityisyyttä.

Ei ole siitä kiinni. Mummoni asui samassa talossa 60v ja viimeisinä vuosinaan oli aina lähdössä "kotiin", eli lapsuudenkotiinsa. Ei tunnistanut omaa taloaan.

Hiukan ohi mutta hurjaa jos asuu koko ikänsä samassa paikassa

Nuorena emännäksi maatilalle (lapsuudenkodista n. 20km) ja siinäpä se olikin. Tilanjatkajapoika rakennutti oman talonsa tontille niin mummo sai emännöidä omaa kotiaan niin kauan kun muistia riitti.

"Esimerkiksi oma isäni kyselee koko ajan missä hänen auto on, että pääsisi pois vanhainkodilta. Autoa ei enää ole. Ai autosi? Lainassa veljelläsi. Huollossa. Autotallissa kotipihassa. Renkaanvaihdossa. Maalattavana. Pitäisi hakea bensaa. Öljynvaihdossa."

Sinänsä hyviä neuvoja, mutta osa muistisairaista tulee noista vain vihaiseksi ja se viha voi kestää kauan. Miksi veli ei tuonut autoa? -> Paha veli, josta puhutaan sitten loputtoman pitkään.