Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3.1
Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista) vol 3. Keskustelu on poistettu.
Mikä tekee tästä aiheesta maailman sensuroidumman?
Kommentit (12515)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pohdin joskus sitä, että miksi protestanttisissa kirkoissa ei edes keskustella ehkäisystä, vaikka se saarnattiin myös näissä kirkoissa synniksi tuhansien vuosien ajan. Vaikka kirkon näkemykset voisivat muuttuakin, ihmettelen joskus sitä täyttä hiljaisuutta, joka aiheen ympärillä vallitsee. Ihmisiä ei tunnu edes kiinnostavan esimerkiksi että millä perustein sitä pidettiin aiemmin syntinä ja miksi esimerkiksi katolinen kirkko sen yhä tuomitsee. Vaikka asiasta olisi mitä mieltä tahansa, minusta on outoa, että siitä ei edes puhuta yhtään. Koko aihe on täysin lakaistu maton alle.
Onko tullut mieleen, että ihmiset tulkitsee raamattua eri tavalla? Monet katsos ajattelee, että Jumalan on antanut kyvyn harkita asioita ja ajatella oman elämän kannalta mikä on ratkaisu, eikä tässä nähdä mitään väärää. Ei kukaan ole todistanut, että lestadiolaisuuden tulkinta on oikein. Se on edelleen pelkkää tulkintaa, vaikka laittaisit miljoona raamatunkohtaa tähän. Missään ei suoraan sanota. Voi hyvinkin olla, että lestadiolaiset on väärässä ja tehneet elämästään tarpeettoman raskasta omilla opeillaan. Ankara, autoritaarinen jumalakuva tuossa on taustalla.
Tiedän tämän asian hyvin. Mutta siksi ihmetyttääkin joskus, että miksi juuri tietty tulkinta on lakaistu sinne maton alle eikä siitä keskustella koskaan.
Kenen siitä mielestäsi pitäisi keskustella ja missä?
No, tuntuisi luontevalta, että aiheesta olisi joskus edes pohdintaa, onhan kyseessä ollut niin tärkeä opillinen asia myös luterilaisessa kirkossa pitkään. Kolumneja, juttua uskonnollisissa lehdissä, jossa vaikka käsiteltäisiin asian historiaa, jonkinlaisia katsauksia, edes jotakin
Oletko miettinyt mitä seurauksia tuosta voisi olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pohdin joskus sitä, että miksi protestanttisissa kirkoissa ei edes keskustella ehkäisystä, vaikka se saarnattiin myös näissä kirkoissa synniksi tuhansien vuosien ajan. Vaikka kirkon näkemykset voisivat muuttuakin, ihmettelen joskus sitä täyttä hiljaisuutta, joka aiheen ympärillä vallitsee. Ihmisiä ei tunnu edes kiinnostavan esimerkiksi että millä perustein sitä pidettiin aiemmin syntinä ja miksi esimerkiksi katolinen kirkko sen yhä tuomitsee. Vaikka asiasta olisi mitä mieltä tahansa, minusta on outoa, että siitä ei edes puhuta yhtään. Koko aihe on täysin lakaistu maton alle.
Onko tullut mieleen, että ihmiset tulkitsee raamattua eri tavalla? Monet katsos ajattelee, että Jumalan on antanut kyvyn harkita asioita ja ajatella oman elämän kannalta mikä on ratkaisu, eikä tässä nähdä mitään väärää. Ei kukaan ole todistanut, että lestadiolaisuuden tulkinta on oikein. Se on edelleen pelkkää tulkintaa, vaikka laittaisit miljoona raamatunkohtaa tähän. Missään ei suoraan sanota. Voi hyvinkin olla, että lestadiolaiset on väärässä ja tehneet elämästään tarpeettoman raskasta omilla opeillaan. Ankara, autoritaarinen jumalakuva tuossa on taustalla.
Tiedän tämän asian hyvin. Mutta siksi ihmetyttääkin joskus, että miksi juuri tietty tulkinta on lakaistu sinne maton alle eikä siitä keskustella koskaan.
Kenen siitä mielestäsi pitäisi keskustella ja missä?
No, tuntuisi luontevalta, että aiheesta olisi joskus edes pohdintaa, onhan kyseessä ollut niin tärkeä opillinen asia myös luterilaisessa kirkossa pitkään. Kolumneja, juttua uskonnollisissa lehdissä, jossa vaikka käsiteltäisiin asian historiaa, jonkinlaisia katsauksia, edes jotakin
Oletko miettinyt mitä seurauksia tuosta voisi olla?
En muuta kun että ihmiset tuntisivat oman kirkkonsa ja sen oppihistorian nykyistä paremmin.
Ihmiset perseilee niin paljon nykyään, että ehkäisemättömyydestä seuraisi inhimillinen katastrofi monen kohdalla. Siis jos elämä ei muutenkaan ole raiteillaan, niin ei se kymmenen lapsen hankkiminen sitä maagisesti pelasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pohdin joskus sitä, että miksi protestanttisissa kirkoissa ei edes keskustella ehkäisystä, vaikka se saarnattiin myös näissä kirkoissa synniksi tuhansien vuosien ajan. Vaikka kirkon näkemykset voisivat muuttuakin, ihmettelen joskus sitä täyttä hiljaisuutta, joka aiheen ympärillä vallitsee. Ihmisiä ei tunnu edes kiinnostavan esimerkiksi että millä perustein sitä pidettiin aiemmin syntinä ja miksi esimerkiksi katolinen kirkko sen yhä tuomitsee. Vaikka asiasta olisi mitä mieltä tahansa, minusta on outoa, että siitä ei edes puhuta yhtään. Koko aihe on täysin lakaistu maton alle.
Onko tullut mieleen, että ihmiset tulkitsee raamattua eri tavalla? Monet katsos ajattelee, että Jumalan on antanut kyvyn harkita asioita ja ajatella oman elämän kannalta mikä on ratkaisu, eikä tässä nähdä mitään väärää. Ei kukaan ole todistanut, että lestadiolaisuuden tulkinta on oikein. Se on edelleen pelkkää tulkintaa, vaikka laittaisit miljoona raamatunkohtaa tähän. Missään ei suoraan sanota. Voi hyvinkin olla, että lestadiolaiset on väärässä ja tehneet elämästään tarpeettoman raskasta omilla opeillaan. Ankara, autoritaarinen jumalakuva tuossa on taustalla.
Tiedän tämän asian hyvin. Mutta siksi ihmetyttääkin joskus, että miksi juuri tietty tulkinta on lakaistu sinne maton alle eikä siitä keskustella koskaan.
Kenen siitä mielestäsi pitäisi keskustella ja missä?
No, tuntuisi luontevalta, että aiheesta olisi joskus edes pohdintaa, onhan kyseessä ollut niin tärkeä opillinen asia myös luterilaisessa kirkossa pitkään. Kolumneja, juttua uskonnollisissa lehdissä, jossa vaikka käsiteltäisiin asian historiaa, jonkinlaisia katsauksia, edes jotakin
Oletko miettinyt mitä seurauksia tuosta voisi olla?
En muuta kun että ihmiset tuntisivat oman kirkkonsa ja sen oppihistorian nykyistä paremmin.
En usko, että se rajoittuisi tuohon. Osa uskovista saattaisi kokea, että ehkä ehkäisemättömyys on sittenkin Jumalan tahto ja varmuuden vuoksi alkaisivat noudattaa sitä vaikka voimat ja terveys eivät riittäisi yhtään useampaan lapseen. Ja näin saattaisi käydä nimenomaan niille, joilla on keskimääräistä voimakkaampaa syyllisyyden kokemusta ja ahdistuneisuutta, pelkoja helvettiin joutumisen mahdollisuudesta tai uskonnollista ocd:tä.
Näissäkin asioissa yleiskristillinen tulkinta on muuttunut:
Maakeskinen maailmankuva (geosentrismi): Keskiajalla ja uuden ajan alussa kirkko piti tiukasti kiinni opista, jonka mukaan Maa on kaikkeuden keskus. Vuonna 1633 katolinen inkvisitio tuomitsi Galileo Galilein harhaoppisuudesta, koska hän puolusti aurinkokeskistä maailmankuvaa. Kirkko luopui maakeskisestä tulkinnasta vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, ja paavi Johannes Paavali II pyysi Galilein kohtelua virallisesti anteeksi vuonna 1992.
Orjuus: Antiikista aina 1800-luvulle saakka kirkko hyväksyi orjuuden osana yhteiskuntajärjestystä, ja monet kirkonmiehet sekä luostarit omistivat orjia. 1800-luvun kuluessa (erityisesti paavi Leo XIII:n aikana) katolinen kirkko tuomitsi orjuuden yksiselitteisesti ihmisarvon vastaisena, ja sama muutos tapahtui myös protestanttisissa kirkoissa.
Uskonnonvapaus: Keskiajalta uuden ajan alkuun saakka katsottiin, että "erehdyksellä ei ole oikeuksia" ja harhaoppisia sai vainota tai pakottaa kääntymään. Katolinen kirkko muutti kantansa täysin Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa (1962–1965), jossa julistettiin uskonnonvapauden olevan jokaisen ihmisen luovuttamaton oikeus.
Kuolemanrangaistus: Kirkko hyväksyi kuolemanrangaistuksen vuosisatojen ajan oikeutettuna rangaistuksena vakavista rikoksista ja harhaoppisuudesta. Katolinen kirkko tiukensi kantaansa 1900-luvun lopulla, ja vuonna 2018 paavi Franciscus muutti kirkon katekismusta niin, että kuolemanrangaistus on nyt kaikissa olosuhteissa tuomittava ihmisarvon loukkauksena.
Ei pelastusta kirkon ulkopuolella: Perinteisen opin mukaan vain katolisen kirkon jäsenet saattoivat pelastua. Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa (1960-luvulla) tulkintaa laajennettiin niin, että myös muut kristityt, muiden uskontojen edustajat ja vilpittömästi totuutta etsivät uskonnottomat voivat pelastua Jumalan armosta.
Suhde juutalaisuuteen: Vuosisatojen ajan kristillisessä opetuksessa juutalaisia syytettiin kollektiivisesti Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta, mikä ruokki antisemitismiä. 1900-luvun puolivälissä sekä katolinen kirkko (Nostra aetate -julistus vuonna 1965) että protestanttiset kirkot sanoutuivat jyrkästi irti tästä opetuksesta ja tuomitsivat antisemitismin syntinä.
jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pohdin joskus sitä, että miksi protestanttisissa kirkoissa ei edes keskustella ehkäisystä, vaikka se saarnattiin myös näissä kirkoissa synniksi tuhansien vuosien ajan. Vaikka kirkon näkemykset voisivat muuttuakin, ihmettelen joskus sitä täyttä hiljaisuutta, joka aiheen ympärillä vallitsee. Ihmisiä ei tunnu edes kiinnostavan esimerkiksi että millä perustein sitä pidettiin aiemmin syntinä ja miksi esimerkiksi katolinen kirkko sen yhä tuomitsee. Vaikka asiasta olisi mitä mieltä tahansa, minusta on outoa, että siitä ei edes puhuta yhtään. Koko aihe on täysin lakaistu maton alle.
Onko tullut mieleen, että ihmiset tulkitsee raamattua eri tavalla? Monet katsos ajattelee, että Jumalan on antanut kyvyn harkita asioita ja ajatella oman elämän kannalta mikä on ratkaisu, eikä tässä nähdä mitään väärää. Ei kukaan ole todistanut, että lestadiolaisuuden tulkinta on oikein. Se on edelleen pelkkää tulkintaa, vaikka laittaisit miljoona raamatunkohtaa tähän. Missään ei suoraan sanota. Voi hyvinkin olla, että lestadiolaiset on väärässä ja tehneet elämästään tarpeettoman raskasta omilla opeillaan. Ankara, autoritaarinen jumalakuva tuossa on taustalla.
Tiedän tämän asian hyvin. Mutta siksi ihmetyttääkin joskus, että miksi juuri tietty tulkinta on lakaistu sinne maton alle eikä siitä keskustella koskaan.
Vaikka ajatus ehkäisemättömyyden taustalla olisi kuinka ylevä niin eiköhän se ole jo ihan tarpeeksi nähty, mihin se kuitenkin käytännössä johtaisi (ja johtaa). Koska miljardit rutiköyhät ihmiset nykyäänkään ei voi edes potentiaalisesti miettiä ehkäisystä yhtään mitään, koska sitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla kuitenkaan.
Kyllähän tällaisessa Suomen kaltaisessa huippulääketieteen ja huippuelintason maassa on jäätävän helppo ylpistyä siitä, miten oma omatunto on niin jumalallisen ylevä, ettei se salli ehkäisyä. Mutta entä jos oikeasti täälläkin joutuisi äidit miettimään, että kuka tytöistä myydään parittajalle, jotta lapsi ja perhe välttyisi nälkäkuolemalta niin kuinka kauan menisi että omatunto alkaisi venyä?
Katson siis, että ehkäisyn pohtiminen on elitististä ja hurskastelevaa rikkaiden puuhaa. Sillä oikeasti, mikä on ehkäisykielteisten konkreettinen ratkaisu rutiköyhien maiden rutiköyhien perheiden lapsikatraisiin? Siis sellainen ratkaisu, jonka voisit vaikka heti ottaa käyttöön myös omien lapsiesi suhteen? Eikä niin että "no niille rutiköyhille siellä jossain kaukana ja poissa meidän silmistä kelpaa kyllä surkeatkin ratkaisut".
Niin että mitä keskusteltavaa tässä asiassa oikeasti olisi sellaista, joka toteutettuna pätisi aivan kaikille ihmisille aivan kaikenlaisissa olosuhteissa? Minusta ei mitään. Paitsi miehille että pitäkööt jortikan housuissaan. Mutta koska miehistä ei tunnetusti siihen ole, niin ehkäisy on todellakin näille naisille Siunaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pohdin joskus sitä, että miksi protestanttisissa kirkoissa ei edes keskustella ehkäisystä, vaikka se saarnattiin myös näissä kirkoissa synniksi tuhansien vuosien ajan. Vaikka kirkon näkemykset voisivat muuttuakin, ihmettelen joskus sitä täyttä hiljaisuutta, joka aiheen ympärillä vallitsee. Ihmisiä ei tunnu edes kiinnostavan esimerkiksi että millä perustein sitä pidettiin aiemmin syntinä ja miksi esimerkiksi katolinen kirkko sen yhä tuomitsee. Vaikka asiasta olisi mitä mieltä tahansa, minusta on outoa, että siitä ei edes puhuta yhtään. Koko aihe on täysin lakaistu maton alle.
Onko tullut mieleen, että ihmiset tulkitsee raamattua eri tavalla? Monet katsos ajattelee, että Jumalan on antanut kyvyn harkita asioita ja ajatella oman elämän kannalta mikä on ratkaisu, eikä tässä nähdä mitään väärää. Ei kukaan ole todistanut, että lestadiolaisuuden tulkinta on oikein. Se on edelleen pelkkää tulkintaa, vaikka laittaisit miljoona raamatunkohtaa tähän. Missään ei suoraan sanota. Voi hyvinkin olla, että lestadiolaiset on väärässä ja tehneet elämästään tarpeettoman raskasta omilla opeillaan. Ankara, autoritaarinen jumalakuva tuossa on taustalla.
Tiedän tämän asian hyvin. Mutta siksi ihmetyttääkin joskus, että miksi juuri tietty tulkinta on lakaistu sinne maton alle eikä siitä keskustella koskaan.
Kenen siitä mielestäsi pitäisi keskustella ja missä?
No, tuntuisi luontevalta, että aiheesta olisi joskus edes pohdintaa, onhan kyseessä ollut niin tärkeä opillinen asia myös luterilaisessa kirkossa pitkään. Kolumneja, juttua uskonnollisissa lehdissä, jossa vaikka käsiteltäisiin asian historiaa, jonkinlaisia katsauksia, edes jotakin
Oletko miettinyt mitä seurauksia tuosta voisi olla?
En muuta kun että ihmiset tuntisivat oman kirkkonsa ja sen oppihistorian nykyistä paremmin.
En usko, että se rajoittuisi tuohon. Osa uskovista saattaisi kokea, että ehkä ehkäisemättömyys on sittenkin Jumalan tahto ja varmuuden vuoksi alkaisivat noudattaa sitä vaikka voimat ja terveys eivät riittäisi yhtään useampaan lapseen. Ja näin saattaisi käydä nimenomaan niille, joilla on keskimääräistä voimakkaampaa syyllisyyden kokemusta ja ahdistuneisuutta, pelkoja helvettiin joutumisen mahdollisuudesta tai uskonnollista ocd:tä.
Nimenomaan, ainoastaan heikoimmat kärsisivät eniten ja pahiten tästä(kin).
Kyllähän se on mielenterveysongelma, jos lapsia annetaan syntyä aina vaan lisää vaikka henkinen tai fyysinen vointi on jo pettämässä. Ihmisen harkintakyky on jo heikentynyt tuossa kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Näissäkin asioissa yleiskristillinen tulkinta on muuttunut:
Maakeskinen maailmankuva (geosentrismi): Keskiajalla ja uuden ajan alussa kirkko piti tiukasti kiinni opista, jonka mukaan Maa on kaikkeuden keskus. Vuonna 1633 katolinen inkvisitio tuomitsi Galileo Galilein harhaoppisuudesta, koska hän puolusti aurinkokeskistä maailmankuvaa. Kirkko luopui maakeskisestä tulkinnasta vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, ja paavi Johannes Paavali II pyysi Galilein kohtelua virallisesti anteeksi vuonna 1992.
Orjuus: Antiikista aina 1800-luvulle saakka kirkko hyväksyi orjuuden osana yhteiskuntajärjestystä, ja monet kirkonmiehet sekä luostarit omistivat orjia. 1800-luvun kuluessa (erityisesti paavi Leo XIII:n aikana) katolinen kirkko tuomitsi orjuuden yksiselitteisesti ihmisarvon vastaisena, ja sama muutos tapahtui myös protestanttisissa kirkoissa.
Uskonnonvapaus: Keskiajalta uuden ajan alkuun saakka katsottiin, että "erehdyksellä ei ole oikeuksia" ja harhaoppisia sai vainota tai pakottaa kääntymään. Katolinen kirkko muutti kantansa täysin Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa (1962–1965), jossa julistettiin uskonnonvapauden olevan jokaisen ihmisen luovuttamaton oikeus.
Kuolemanrangaistus: Kirkko hyväksyi kuolemanrangaistuksen vuosisatojen ajan oikeutettuna rangaistuksena vakavista rikoksista ja harhaoppisuudesta. Katolinen kirkko tiukensi kantaansa 1900-luvun lopulla, ja vuonna 2018 paavi Franciscus muutti kirkon katekismusta niin, että kuolemanrangaistus on nyt kaikissa olosuhteissa tuomittava ihmisarvon loukkauksena.
Ei pelastusta kirkon ulkopuolella: Perinteisen opin mukaan vain katolisen kirkon jäsenet saattoivat pelastua. Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa (1960-luvulla) tulkintaa laajennettiin niin, että myös muut kristityt, muiden uskontojen edustajat ja vilpittömästi totuutta etsivät uskonnottomat voivat pelastua Jumalan armosta.
Suhde juutalaisuuteen: Vuosisatojen ajan kristillisessä opetuksessa juutalaisia syytettiin kollektiivisesti Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta, mikä ruokki antisemitismiä. 1900-luvun puolivälissä sekä katolinen kirkko (Nostra aetate -julistus vuonna 1965) että protestanttiset kirkot sanoutuivat jyrkästi irti tästä opetuksesta ja tuomitsivat antisemitismin syntinä.
jne.
Näistä kaikista asioista kuitenkin puhutaan. Jostakin syystä ehkäisykriittisyyden taustasta ei. Tunnustan, että näin vl:nakin olen saanut vasta tältä palstalta muiden vl:ien kertomana oppia sen, että ehkäisyä on pidetty syntinä ihan kaikissa kirkkokunnissa 1900-luvulle saakka.
Minusta ihan yleissivistyksen vuoksi olisi hyvä tietää asiasta edes jollain tasolla. Moni ihan oikeasti esimerkiksi kuvittelee, että ehkäisykriittisyys on vl:ien oma keksintö.
Mä pidän syntinä naisten alistamista ja kaltoinkohtelua.
Vierailija kirjoitti:
Mä pidän syntinä naisten alistamista ja kaltoinkohtelua.
Olen vl-nainen enkä koe olevani missään suhteessa alistettu tai kaltoinkohdeltu. Enkä usko, että kukaan ulkopuolinenkaan niin minusta ajattelee. Voin toki olla väärässä, mutta vaikea uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pidän syntinä naisten alistamista ja kaltoinkohtelua.
Olen vl-nainen enkä koe olevani missään suhteessa alistettu tai kaltoinkohdeltu. Enkä usko, että kukaan ulkopuolinenkaan niin minusta ajattelee. Voin toki olla väärässä, mutta vaikea uskoa.
Sama täällä. Itse asiassa olen kuullut ihan suoraakin positiivista palautetta siitä, että parisuhteeni on niin tasa-arvoinen. Sovimme asioista yhdessä keskustellen ja molemmat osaavat ja osallistuvat hyvin monenlaisiin töihin, joita isossa perheessä tulee hoidettavaksi. -vl
Kaikilla ei ole asiat perheissä yhtä hyvin. Kun yhdistetään lakihenkinen uskonnollisuus, ihmisten vaillinaisuus, henkiset ja hengelliset ongelmat, naisen osa saattaa hyvinkin olla epäinhimillinen, alistettu ja kaltoinkohdeltu. Vaikka ei sitä edes itse tajuaisi.
Jeesus ei hyväksynyt uskonnollista hierarkiaa. Ei edes avioliitossa.
”Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja.”
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole asiat perheissä yhtä hyvin. Kun yhdistetään lakihenkinen uskonnollisuus, ihmisten vaillinaisuus, henkiset ja hengelliset ongelmat, naisen osa saattaa hyvinkin olla epäinhimillinen, alistettu ja kaltoinkohdeltu. Vaikka ei sitä edes itse tajuaisi.
Naisen osa voi olla hyvinkin epäinhimillinen monenlaisissa perheissä. Säälin erityisesti väkivaltaisissa ja alkoholia käyttävissä perheissä eläviä naisia.
Suomessakin tuhannet naiset elävät parisuhteissa, joissa joutuvat pelkäämään väkivaltaa, kestämään henkistä alistamista, kontrollointia ja uhkailua. Vuonna 2024 viranomaisten tietoon tuli noin 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta, ja aikuisista uhreista noin kolme neljäsosaa oli naisia. Lisäksi moni nainen joutuu elämään puolison päihdeongelmien varjossa, kantamaan yksin vastuun lapsista ja kodista tai sinnittelemään taloudellisesti vaikeassa tilanteessa.
On myös naisia, joiden mahdollisuudet itsenäiseen elämään ovat hyvin rajalliset, joiden itsemääräämisoikeutta loukataan ja joiden koti ei ole turvallinen paikka.
Minusta naisten asemaa pitäisi tarkastella laajemmin kuin yhden yhteisön tai elämäntavan kautta. Naisen hyvinvointia ja asemaa ei ratkaise se, millaiseen perheeseen tai yhteisöön hän kuuluu, vaan se, miten häntä kohdellaan ja onko hänen elämänsä turvallista.
Vl-yhteisössä naisella on kohonnut riski joutua tiettyihin ongelmiin, yhteisön oppien takia. Erityisesti, jos ei ole psyykkisesti vahva ja terve yksilö. Muualla sitten ne riskit on erilaiset. Tässä yhteisössä leimallisesti tietynlaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vl-yhteisössä naisella on kohonnut riski joutua tiettyihin ongelmiin, yhteisön oppien takia. Erityisesti, jos ei ole psyykkisesti vahva ja terve yksilö. Muualla sitten ne riskit on erilaiset. Tässä yhteisössä leimallisesti tietynlaiset.
Erittäin vahvaa yleistämistä ilman mitään todistettavaa näyttöä.
Minun mielestäni vl-yhteisö suojelee monelta haitalliselta asialta. En sano, etteikö yhteisössä voisi olla omat ongelmansakin, mutta ei voi yleistää, että naisen osa olisi sen keskellä ainakaan huonompi kuin muualla yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vl-yhteisössä naisella on kohonnut riski joutua tiettyihin ongelmiin, yhteisön oppien takia. Erityisesti, jos ei ole psyykkisesti vahva ja terve yksilö. Muualla sitten ne riskit on erilaiset. Tässä yhteisössä leimallisesti tietynlaiset.
Erittäin vahvaa yleistämistä ilman mitään todistettavaa näyttöä.
Minun mielestäni vl-yhteisö suojelee monelta haitalliselta asialta. En sano, etteikö yhteisössä voisi olla omat ongelmansakin, mutta ei voi yleistää, että naisen osa olisi sen keskellä ainakaan huonompi kuin muualla yhteiskunnassa.
Suojelee joiltain asioilta, altistaa toisille asioille.
Vierailija kirjoitti:
Vl-yhteisössä naisella on kohonnut riski joutua tiettyihin ongelmiin, yhteisön oppien takia. Erityisesti, jos ei ole psyykkisesti vahva ja terve yksilö. Muualla sitten ne riskit on erilaiset. Tässä yhteisössä leimallisesti tietynlaiset.
Rohkenen olla tästä eri mieltä. Lähtökohtaisesti pidän uskovaista puolisoa pikemminkin turvallisuutta lisäävänä kuin sitä heikentävänä tekijänä. Kristillisen avioliittokäsityksen ihanteet ovat tässä hyvin korkealla: Raamattu kehottaa puolisoita kilpailemaan toinen toisensa kunnioittamisessa (Room. 12:10) ja miestä rakastamaan vaimoaan niin kuin Kristus rakasti seurakuntaa (Ef. 5:25).
Mitä enempää voisi puolisolta toivoa kuin sitä, että hän haluaa rakastaa, kunnioittaa, suojella ja palvella toista?
Tietenkään uskonnollinen vakaumus ei automaattisesti tee kenestäkään hyvää puolisoa, eivätkä kaikki ihmiset pysty elämään omien ihanteidensa mukaisesti. Väärinkäytöksiä ja vaikeita elämäntilanteita voi olla myös uskovaisten perheissä. Mutta on perusteetonta tehdä Raamatun avioliitto-opetuksista naisen haavoittuvuutta lisäävä tekijä.
Tai jos haluaa näin väittää, niin varmaan sitten pystyy osoittamaan ja perustelemaan näkemyksensä?
Turhaan sitä muiden seksielämää vahtimaan. Jokainen tekee kuin parhaaksi näkee ja omatuntonsa kautta oikeaksi ymmärtää. Lestadiolaiset saa hankkia vaikka sata lasta ja muut saa olla hankkimatta. Turhaan te näillä päätänne vaivaatte.