Mua on ruvennut nypppimään pikkuhiljaa mun "köyhä" kaveri.

siipeilijä kaveri, vaati että minun oilisi pitänyt varakkaampana kustantaa hänelle kaikki...

Jos sulla kerta on rahaa, mikset käytä sitä yhteiseksi iloksi?

Minä ainakin piffaan kavereille ruokaa ym jos menemme syömään tmv.

Tiedän, et jos en tarjoa, toinen ei raski lähteä syömään ollenkaan.

Ja miksen tekisi iloiseksi "köyhiä" kavereitani? Ei rahoja hautaan saa, miksemme nauti niistä eläessämme!

Minua taas ärsyttää tarkkaeurot. Rahaa on ja silti jostain 15cnt asia, jonka vuoksi väännetään kättä. Ehkä siinä syy miksi heillä rahaa on :)



Meillä oli viikonlopuna vieraita ja olimme menossa yhdessä ystävämme juhliin. Pyysin kaveria tuomaan kaupasta minulle sukkahousut, koska itse piipahti siellä jotain hakemassa, hinta n.4€ . Minä laitoin meille ruuan omistani. Hyvin tarkkaan hän pyysi minulta rahat sentilleen. Ei siinä mitään, minä maksoin, olinhan pyytänyt. Itse olisin kuitenkin vastaavassa tilanteessa sanonut, että ei tarvitse maksaa.

miten hyvä mun on kun on varaa puolukoista vaan hilloja tehdä. Siis what? Ihan ilmaisia ne puolukat oli, menin metsään pyörällä enkä taksilla. Köyhällä kaverilla on rahat niin loppu, kun sunnuntaina makoili ärse homeessa kotonaan ja oli suruunsa tilannut kotiin 2 perhepizzaa ja kebabannoksen. Tupakkaa on varaa sauhuttaa 2 askia päivässä.



On se köyhällä ja työttömällä niin vaikeeta. Multa loppu nyt ymmärrys.

Joka kerta olen kysynyt, mitä maksan/paljollako osallistun/tarjoutunut maksamaan vuorostani... ym. mutta niin usein vastaus on ollut, että anna olla/ei tarvitse/siinähän sinä menet samalla rahalla... Usein vaan tyrkytän rahan osuudestani, ihan periaatteesta. Sitten takana oli puhuttu juuri Ap:n tavalla, että varattomin siipeilee.



Älkää sitten antako yhden siipeillä! Avatkaa suunne siinä kohdalla kun se on ajankohtaista, kyllä jokainen ymmärtää omansa maksaa, mutta jos ei, niin sitten kun siitä erikseen sanotaan.

Se ei ole kivaa jos toinen maksaa aina kaiken ja toinen ei koskaan. Mutta pikkusummista en välitä, vaikka rutiköyhä olenkin. Vastavuoroisesti saan kuitenkin aina tarjoamani tavalla tai toisella takaisin. Elämä on muutenkin mukavampaa kun ei turhaan nipota

Minua taas ärsyttää tarkkaeurot. Rahaa on ja silti jostain 15cnt asia, jonka vuoksi väännetään kättä. Ehkä siinä syy miksi heillä rahaa on :)

Meillä oli viikonlopuna vieraita ja olimme menossa yhdessä ystävämme juhliin. Pyysin kaveria tuomaan kaupasta minulle sukkahousut, koska itse piipahti siellä jotain hakemassa, hinta n.4€ . Minä laitoin meille ruuan omistani. Hyvin tarkkaan hän pyysi minulta rahat sentilleen. Ei siinä mitään, minä maksoin, olinhan pyytänyt. Itse olisin kuitenkin vastaavassa tilanteessa sanonut, että ei tarvitse maksaa.

Jos ei olisi ollut ajatusta takaisinmaksusta, niin eikö olisi pitänyt pyytää Annatko... ?

Kaverukset oli kaljalla, toinen oli hövelillä päällä ja sanoi että voi maksaa, hän haki tuoppeja kaksin kappalein pöytään. Sitten tämän tarjoajan piti soittaa (tämä tapahtui ennen kännykkäaikaa) ja pyysi kaverilta lainaksi 5 mk puhelinrahaa, kaveri kaivoi taskustaan. Myöhemmin tämä kuitenkin pyysi 5 mk takaisin. Toinen vähän ihmetteli että mähän maksoin koko illan kaljat. Lainaaja tähän että jos tarjoo niin tarjoo.

Muistakaa siis aina jos tarjoatte köyhälle tai muuten vaan kaverille niin toisen ei siitä tarvitse kokea olevansa velkaa.

Tämän tarinan kaverukset olivat töissä samalla työnantajalla suht samall palkalla.

Kaverukset oli kaljalla, toinen oli hövelillä päällä ja sanoi että voi maksaa, hän haki tuoppeja kaksin kappalein pöytään. Sitten tämän tarjoajan piti soittaa (tämä tapahtui ennen kännykkäaikaa) ja pyysi kaverilta lainaksi 5 mk puhelinrahaa, kaveri kaivoi taskustaan. Myöhemmin tämä kuitenkin pyysi 5 mk takaisin. Toinen vähän ihmetteli että mähän maksoin koko illan kaljat. Lainaaja tähän että jos tarjoo niin tarjoo.



Muistakaa siis aina jos tarjoatte köyhälle tai muuten vaan kaverille niin toisen ei siitä tarvitse kokea olevansa velkaa.



Tämän tarinan kaverukset olivat töissä samalla työnantajalla suht samall palkalla.

Jos sulla kerta on rahaa, mikset käytä sitä yhteiseksi iloksi?

Minä ainakin piffaan kavereille ruokaa ym jos menemme syömään tmv.

Tiedän, et jos en tarjoa, toinen ei raski lähteä syömään ollenkaan.

Ja miksen tekisi iloiseksi "köyhiä" kavereitani? Ei rahoja hautaan saa, miksemme nauti niistä eläessämme!

Mulla on rahaa, mutta ei kuitenkaan noin paljon, että voisin useinkin kavereille tarjota. Siinä ne rahat sitten hupeniskin. Monet ihmettelee miten meillä on varaa siihen ja tähän, mutta meillä ei tuhlata mihinkään turhaan, siitä sitä rahaa pikkuhiljaa kertyy. Silti en kylläkään ole pilkun tarkka siitä, kuka maksoi mitäkin ja peri jotain pikkusummia takaisin.

myös vastavuoroisesti ystävällinen. Ei välttämättä rahallisesti, jos on tiukkaa, mutta muuten muistaa joskus minuakin. Sellaisille vain omaa persettä ajatteleville kotiinpäinnyhtäjille en tarjoa mitään, he kun eivät osaa tarjota sitä vastavuoroista huomaavaisuutta.



Toivottavasti kolahti sinuun A.

Meillä on tosi tiukka taloudellinen tilanne ja ravintolassa ei sentään ole varaa tarjota (eikä kukaan olettaisikaan), mutta jos meille tulee vieraita, kyllä minä teen parhaat pöperöt pöytään! Enkä todellakaan odota saavani mitään vastalahjaksi. Joskus tosin sitten mennään kavereille syömään jos he ovat kutsuneet. Minun mielestäni on paljon mukavampaa laittaa ruokaa esim. neljälle kuin kahdelle.

Joka kerta olen kysynyt, mitä maksan/paljollako osallistun/tarjoutunut maksamaan vuorostani... ym. mutta niin usein vastaus on ollut, että anna olla/ei tarvitse/siinähän sinä menet samalla rahalla... Usein vaan tyrkytän rahan osuudestani, ihan periaatteesta. Sitten takana oli puhuttu juuri Ap:n tavalla, että varattomin siipeilee.

Älkää sitten antako yhden siipeillä! Avatkaa suunne siinä kohdalla kun se on ajankohtaista, kyllä jokainen ymmärtää omansa maksaa, mutta jos ei, niin sitten kun siitä erikseen sanotaan.

Mä olen avannut suuni ja sanonut että on epäreilua olettaa mun olevan aina joka asiassa maksumiehenä sen takia että meillä on enemmän rahaa kuin heillä. Monesti pyytää esim. kyytiä ja lupaa maksaa bensarahaa, mutta kun sen maksun aika tulee, niin hänellä ei olekaan rahaa, "maksan myöhemmin" on vakio vastaus.

Ja toi nyt oli vaan yksi esimerkki. Mutta kun näitä tilanteita on enemmän ja usein, on kyse mun mielestä vaan hyväksikäytöstä. Eikä siinä mitään, mutta kun kyseinen henkilö ei ikinä ole itse mitään valmis antamaan hyvä hyvyttään tai auttaakseen, niin silloin ei voi muuta kuin todeta että ehkä pitäisi pudottaa hänet "kaverilistalta".

Pitääkö toisille ihmisille sanoa rumasti ja niin että he loukkaantuvat, enenkuin ymmärtävät oman käytöksensä?

ap

Aina on silloin varat loppu. On kyllä hyväksi lokiksi kouluttautunut.

sama henkilö? Alkaako etunimi M:llä?

kävelee 5 km eikä tule bussilla

... joka otti yhteyttä vain, kun halusi lainata rahaa.



Kyllästyin aikanaan. Ja kun hän soitti seuraavan kerran, vastasin ensi repliikissä puhelimeen, että "Montako sataa?"



Sen jälkeen ei ole koskaan pummannut eikä kärttänyt lainaan. Ahne on kuin ryöttä edelleen.

Pyytää tuomaan aina kaikkea kaupasta mutta ei tee elettäkään että maksaisi takaisin. Jos olemme menossa vaikka kahville sinne niin käntyt ja maito, joskus jopa kahvikin pitää viedä sinne. Tekee hälyjä puhelimella tai jopa katkaisee tahallaan ja odottaa että soitan takaisin.



Luulee aina (oikeasti) jos menen kassalle ennen häntä niin tilaan/maksan hänenkin tuotteet. Näin aina hampurilaisella, lipunmyyntikassalla, kahvilla.



Naurattaa sekin kun hän asuu kaupungissa ja me "maalla" niin hän jotenkin kuvittelee omistavansa koko kaupungin. On suorastaa rikos asioda kaupungilla ilman häntä tai käymättä hänen luonaan. Pahin oli kun lapsen syntymän jälkeen pääsimme miehen kanssa ensimmäisen kerran kahdestaan jonnekkin niin hän änkes mukaan. Puhe oli käydä nopeasti hänen kanssaan jossain ja viedä hänet sitten kotiin mutta niinpä vain roikkui koko päivän mukana, olipa romanttista. Tilasimme itsellemme ruokaa ja kerrankin olin välittämättä hänestä niin hänpä sitten noukki meidän lautasilta makupaloja.







Samainen ihminen ei voi käydä meillä kylässä koska bensa maksaa.



No, huippu tyyppi noin muuten vaikka näinkin pahasti tuli kirjoitettua. Tämä on ainut miinus hänessä, loisiminen. Se ON raskasta.



Vaikka meillä on rahaa niin en tykkää silti olla aina se antava osapuoli. Käytöstavat pitäisi silti osata.

Itse olen kahden lapsen yh, omistan auton, ei mitenkään hyvätuloinen. Parempi tuloinen sinkkuystäväni pummaa todella usein kyytiä. Ei ikinä tarjoa bensarahaa, EI IKINÄ. Muutenkin aika siipeilijä. Kerran meillä oli kirpparipöytä ja koska minä tienasin paljon enemmän oma-aloitteisesti (tyhmä olen) sanoin, että voin maksaa vähän enemmän vuokrasta kuin hän. Se tottakai kävi. Seuraavalla viikolla sitten lähetimme yhteiselle ystävälle piristyspakkausta postin kautta ja hän hoiti postituksen. No niin vaan sitten huomautti aavistuksen käreänä vielä, että "mites ne puolet siitä postimaksusta". Ja baarissa tekee sellaista, että ehdottaa, että haetaan vuoron perään drinkkejä. Jossain vaiheessa iltaa "unohtaa", että se olen minä kun viimeksi hain...



Olen ollut todella typerä. Nyt tosin, lopettanut taksipalvelun kokonaan. Itse arvostan enemmän näitä tarkan euron ihmisiä, se on paljon reilumpaa, kun kumpikin maksaa centilleen saman summan :)