**Jouluntähtosten viikko 40**

Pahoittelut täältäkin lemmikin poismenon johdosta!

Täällä sataa tihuttaa vettä, on todellakin syksyisen kolea ilma, vanhemmat lapset on letekerhossa isin kanssa, joten olen meidän kuopuksen kanssa keskenään kotona, lihamurekkeen laitoin uuniin, ja leikkasin kankaita ompeluksia varten, nyt pikku-ukko istuu potilla kakalla, joten pikaisesti tänne sitten piipahdin =)

Tänään kävin neuvolassa, ja kaikki hyvin, vauveli tuntui reilunkokoiselta terkkarin mielestä, ja kovasti potki , kun hänen asentoaan kokeiltiin massun päältä.

Mukavia vointeja kaikille!



mannerto rv 29+6

No niin, torstai jo tullut! Viikot vierähtävät yllättävän nopsasti!



Täällä sataa sataa ropisee. Huh, suppareita pukkaa taas... ei kipeitä, vaan kiristää kiristää. Aina näin kun edellisenä päivänä on tullut liikuttua enemmän... (mun tapauksessa tarkoittaa kodin ulkopuolella liikuskelua...hihhih)



Synnytystarinoita olen minäkin lueskellut, hauskoja löytyy täält vauvan sivuilta.



Mitään ihmeempää ei itsellä ole ehtinyt tapahtua. Hankin kunnon tukisukat, joista ihana apu! Tai hoitosukat nimellä löytyy instrusta, noin 50 euroa maksoivat, mutta rahan arvoiset! Suosittelen!



Olen katsellut imetysliivejä/vaatteita netistä. Tulos: Carriwell merkki itseä kiinnostaa liiveistä, glamourmom imetyspaidoista.



Kapan koko perheelle haleja! Muistan vieläkin rakkaan lemmikin poismenon lapsena. Toisaalta se myös opettaa ymmärtämään menettämistä ja elämää yleensä. Suru kestää kauan, mutta onneksi hyvät muistot kestää ikuisesti!



Pulmulle moikka! Kiva, että liityt kirjoittelijoihin! Itse en alussa uskaltanut liittyäkään tänne, jotenkin oli kaikkea ongelmaa ja keskenmenon vaaraa. Nyt kun ei ole hätää ollut, on jaksanut kirjoitellakin... Käyhän kertomassa kuulumisia polin jälkeen!



Myöhemmin palailen, nyt kolottaa ja kiristää niin, että pakko pötkähtää....

siisa 30+2

No, nostetaan nyt ettei pudota tonne toiselle sivulle..... Itsellä eilen suppareita paljon, meni lepäillessä...Nyt taas ihan normaali olo..



Olisiko kenelläkään jotain suklaakakun ohjetta tai jotain ihanaa juustokakun reseptiä? Miten teillä hormonit vaikuttelee noihin makean/suolaisen himoihin? Itsellä nyt kausi, jolloin tuntuu vähän väliä, että tekisi jotain mieli. Onneksi painoa ei ole kertynyt kuin se kolmisen kiloa koko raskauden aikana. Mutta onhan tässä vielä pari kuukautta aikaa... Täytyy yrittää ohittaa jotenkin noita himoja hedelmillä jne..... Hedelmäsalaatti on kyllä kanssa yksi himo.. hihhih...



nyt taidan lopetella.... jos vaikka saisi tehtyä tänään jotain =D

siisa 30+3

tällekkin puolelle,kävin jo tuolla msn:n puolella kirjottelemassa.Neuvolassa kävin äsken ja kaikki ok.Liitoskivut vaivaa ja päätäkin särkee,flunssa ei vaan ota hellittääkseen...sairaslomaa laitto tän päivän niin saan vähän levätä.Mulla on tullu ihan viime päivinä himo suklaaseen,koko aikana ei oo tehny suklaata mieli mutta nyt voisin syödä levy tolkulla ,tosin en kyllä syö kun pienen patukan sillon tällön,ihan ton painon takia....ei onneks oo tullu ku 4,2kg koko aikana lisää.Vaavin kasvu(sf) menee yläviivan ylä puolella joten joko on iso vauva tulossa tai sit toi ennen raskautta kerrytetty vatsa vaikuttaa siihen:-)

Nyt lähden vähäks aikaa lepäilee niin jos jaksas sit iltapäivällä vielä jotain kotihommiakin tehdä,paljoo ei pysty kun paikat on niin kipeet mutta jotain pientä kuitenki on yritetävä.

minihattis ja masuasukki 31+5

Eilen tosiaan kävin polilla ja vauva jakseli ihan hyvin. Painoa en muistanut kysyä ja en ole varma kirjoittiko nvolakorttiin, kun se jäi sinne. No lupasivat lähettää postissa, joten täytyypä sitten kurkata. Käyristä katsottuna paino oli keskikäyrällä, mutta vatsanympärys oli yläkäyrällä, joka viittaa sokerivauvaan.. Eli mulla ollut kahdessa ensimmäisessä raskaudessa raskausajandiabetes, jota on hoidettu pelkällä ruokavaliolla ja se onkin tepsinyt hyvin. Nyt tässä kolmannessa myös r.diabetes ja ruokavalio ei enään tepsikkään, joten tänään aloitin insuliinihoidon:( Jotenkin on tosi paska fiilis, että enään ei ruokavaliolla pärjätä:( Mutta tärkeintä tässä ei ole oma itsekäs ajattelu vaan vauvan hyvinvointi ja näin voidaan se myös taata. Lääkäri sanoi, että tässä vaiheessa pystyy vielä hyvin vaikuttamaan vauvan painoon. Edelliset ovat olleet 3430g ja 3746g, joten ei mitenkään kamalan suuria. Jotenkin mulla on nyt sellainen mielikuva, että tästä ukosta tulisi reilu 4kg..

Täällä myös liitoskivut vaivaavat jonkin verran, mutta oikeastaan vain öisin. Juoksen monta kertaa yössä vessassa niin joka kerta tuntuu pahalta nousta ja joutuu tukeutumaan yöpöytään. nyt täytyy mennä sapuskan tekoon, kun nuorimmainen nukkuu ja esikoinen vielä koulussa.





Mukavaa vkonloppua kaikille ja voikaahan paksusti:)



pulmu

Hyvät huomenet!



Itse olen kukkunut jo 5.59 lähtien hereillä. Mutta hyvillä mielin. Hyvät unet takana ja kiva päivä edessä.



Mies mökillä ja me tytsyn kanssa kotona. (Tyttöjen viikonloppu! Ja tänään karkkipäivä molemmilla=D!!!!!!!!!!!!!!!!!!) Hain lehden ja rupean lukemaan, kun on vielä ihana rauha ja hiljaisuus.



Tsemppiä pulmu sinulle! Hyvä, että sokeriasia on hyvässä hoidossa. Insuliinihoito varmasti ei ole mukavaa, mutta vauvan parhaaksi. Toivotaan, että näin pikkuinen ei pääse kasvamaan liian suureksi. Mutta tosiaan ei nuo edelliset ole sinulla järin suuria olleet, joten luulisi et hoidon kanssa asia pysyisi reilassa. Onko synnytykset olleet millä viikoilla suunnilleen? Et kuinkahan pitkä aika vielä....



Minihattis, vaikka tekee kipeää, niin kyllä tää aika joskus loppuu.... Niin itse ajattelen. Tsemppiä sinnekin. Mietin vaan, että milloinkahan näihin kipuihin keksitään joku ihme keksintö, joka oikeasti auttaisi. Itse alan olla aika kypsä, mutta tosiaan, enää pari kk:tta. Kyllä se siitä sitten helpottaa! Pakko aatella niin...



Jep, nyt teetä ja lehti nenän eteen!



Hyvät lauantain jatkot teille! = )

siisa 30+4

Täälläkin vietetään tyttöjen viikonloppua kun mies lähti mökille kalastelemaan. Eilen vietettiin elokuvailtaa kun käytiin vuokraamassa joku Ariel-elokuva, kertoi ajasta ennen ja jälkeen Arielin äidin kuolemaa. Ja arvatkaas kuka itki elokuvan lopussa kun Arielin isä piti Arielin elotonta vartaloa sylissään.. Jep, minähän se pillitin ja esikoinen lohdutti. ;D Sitten nukuttiinkin siskonpetillä lattialla ja hyvin maistui uni.



Tänään saadaan kylättelijöitä kun esikon ystävä tulee äitinsä ja pikkuveljensä kanssa käymään. Joten pientä herkuttelua täälläkin luvassa. Ostin tarjottavaksi jätskiä niin minäkin voin palan maistaa..



010308 ja Pikkuinen rv 31 (enää 9 viikkoa määränpäähän!!!)

Töissä olen, ja kovasti väsyttää. Seiskaks tulin ja maltoin eilen mennä nukkumaan vasta joskus kahden aikaan. Oon tosi kova valvomaan.



Muuten mennyt taas kaikki ihan hyvin, vauvan liikkeet tuntuu kovasti, välillä jopa tuntuu inhottavalta ku muljaa niin paljon. Esikoinen parani enterorokosta, ja on taas jo hoidossa :)

Vaikeuksia ollut ex miehen suhteen, ku on jotenkin niin hankala., Ei suostu maksamaan elatusmaksua ja näkemisistä pitää kinata jatkuvasti....



Vielä olis vähän yli kuukaus töitä, sit äitiyslomalle, kivaa :D



myrtti--

Meillä esikoinen viimein kunnossa, melkein 2 viikkoa tätä flunssaa kestikin - ei ihme, että meni korviin. Me siis kävimme maanantai-iltana lääkärissä ja kummastakin korvasta löytyi tulehdus. Antibioottia vedetty tämä viikko ja nyt kaikki vaikuttaa hyvältä.



Tiistaina kävimme myös ylimääräisessä ultrassa ihan vaan huvin ja tsekkauksen vuoksi. Selvisi se sukupuolikin ;). Hyvin kasvaa pieni, vähän liiankin hyvin, kun paino oli 1294 g viikolla 28+0 (vastasi 28+3). Ei muuten, mutta kun oli tuo sokeriarvo koholla niin pelkään, että tästä se kasvu vasta alkaakin. Dieettiä, dieettiä...



Pulmulle voimahali täältä, toivottavasti minulla ruokavalio riittää! Vaikka ei se ajatus pistelystä sinänsä harmita, ja lapsen parhaaksihan se insuliini on, mutta juuri kuten sanoitkin, laittaa kyllä itseä mietitimään jos ei enää ruokavaliokaan riitä. Olen tässä kovasti miettinyt sitä, että iskeekö se kakkostyypin diabetes vielä joskus. Suuntaus on ikävä kyllä "oikea" sen suhteen.



Mulle ei muuten vatsanympäryksestä siellä ultrassa sanottu mitään. Lääkäri mittasi sen kyllä, että olisi kai sanonut, jos se olisi ollut selvästi isompi viikkoihin nähden kuin muut mitat? Äh kun nyt harmittaa, etten silloin tiennyt tuota ympärysasiaa, olisin voinut kysellä vähän tarkemmin.



Siisa ja Minihattis, mulla on täysin krooninen makeanhimo ihan koko ajan... Ja nyt kun ei enää mitään makeaa voi syödä, niin nyt vasta kiusaakin! Ei ollut kyllä tupakastakaan näin vaikea luopua :O! En ole mikään kova leipomaan Siisa, mutta olen löytänyt ihan käyttökelpoisia reseptejä mm. pirkka.fi:stä ja Yhteishyvän ruokamaailmasta, Kotilieden nettisivuillakin muistaakseni on jonkunmoinen kakkuosasto.



Myrtille voimia ex-miehen kanssa, inhottavaa tuollainen tahallinen asioiden vaikeuttaminen! Ja Kapalle vielä tällekin puolelle lohtuhali.



Kantrimarialle jaksuja vaivoihin! Toivottavasti Hanne on jo päässyt orastavasta flunssasta eroon! Pitäisi varmaan "tehdä armit" ja ruveta itsekin napsimaan c-vitamiinia kun tuntuu, että koko ajan vaan jostain jotain pöpöä pukkaa ja väsyttääkin kovin.



Karitsan tilanne on tosiaan aika ikävä, uskon että tuollainen kyllä pysähdyttää. Tosi hienoa kuitenkin, että noin hyvin seurataan ja itseäsikin se on lohduttanut. Taisin joskus aikaisemminkin mainita, että esikoisen odotusporukassa yhden vauvalla todettiin odotusaikana takykardia. Ja hyvin meni heillä kaikki!



Siisa ja 010308 olivat päässeet tyttöjen viikonloppua viettämään. Minä voisin joskus ottaa ihan äidin viikonlopun vastaan... No juu, onhan se selvää että pienten lasten kanssa sitä omaa aikaa ei vain ole. Haaveilla voi silti aina :).Meillä esikoinen viimein kunnossa, melkein 2 viikkoa tätä flunssaa kestikin - ei ihme, että meni korviin. Me siis kävimme maanantai-iltana lääkärissä ja kummastakin korvasta löytyi tulehdus. Antibioottia vedetty tämä viikko ja nyt kaikki vaikuttaa hyvältä.



Tiistaina kävimme myös ylimääräisessä ultrassa ihan vaan huvin ja tsekkauksen vuoksi. Selvisi se sukupuolikin ;). Hyvin kasvaa pieni, vähän liiankin hyvin, kun paino oli 1294 g viikolla 28+0 (vastasi 28+3). Ei muuten, mutta kun oli tuo sokeriarvo koholla niin pelkään, että tästä se kasvu vasta alkaakin. Dieettiä, dieettiä...



Pulmulle voimahali täältä, toivottavasti minulla ruokavalio riittää! Vaikka ei se ajatus pistelystä sinänsä harmita, ja lapsen parhaaksihan se insuliini on, mutta juuri kuten sanoitkin, laittaa kyllä itseä mietitimään jos ei enää ruokavaliokaan riitä. Olen tässä kovasti miettinyt sitä, että iskeekö se kakkostyypin diabetes vielä joskus. Suuntaus on ikävä kyllä "oikea" sen suhteen.



Mulle ei muuten vatsanympäryksestä siellä ultrassa sanottu mitään. Mittasi sen kyllä, että olisi kai sanonut, jos se olisi ollut selvästi isompi viikkoihin nähden kuin muut mitat? Äh kun nyt harmittaa, etten silloin tiennyt tuota ympärysasiaa, olisin voinut kysellä vähän tarkemmin.



Siisa ja Minihattis, mulla on täysin krooninen makeanhimo ihan koko ajan... Nyt kun ei enää mitään makeaa voi syödä, niin nyt vasta kiusaakin! En ole mikään kova leipomaan Siisa, mutta olen löytänyt ihan käyttökelpoisia reseptejä mm. pirkka.fi:stä ja Kotilieden reseptiarkistosta, sekä Yhteishyvän ruokamaailmasta



Myrtille voimia ex-miehen kanssa, inhottavaa tuollainen tahallinen asioiden vaikeuttaminen!



Siisa ja 010308 olivat päässeet tyttöjen viikonloppua viettämään. Minä voisin joskus ottaa ihan äidin viikonlopun vastaan... No juu, onhan se selvää että pienten lasten kanssa sitä omaa aikaa ei vain ole. Haaveilla voi silti aina :).



Oukei, nyt kävelylle kun vielä on valoisaa! Kävimme kyllä jo poitsun kanssa muskarissa aamulla, mutta tekee silti vielä mieli ulos, kun kerrankin on kiva ilma.



Kuulumisiin

Gnatte 28+4

kopioimalla ja liimaamalla saa näköjään kaikenlaisia hauskuuksia aikaiseksi, tuli sit teksti tuplana :D. Ihme ettei herjannut liian pitkää viestiä...

Eilen olin "juhlimassa" työkaverin synttäreitä ja nyt se kostautuu heti äärettömällä väsymyksellä, vaikka kotona olinkin jo 23 maissa.. Sitä vaan on jo ihan peti kamaa tohon aikaan.. No hauskaa oli ja paljon kaikenlaista ohjelmaa ja teki kyllä tosi hyvää näin kotiäidinkin käydä vähän tuulettumassa:) haaveilin kyllä yhdestä oluesta ja kävinkin sitten hakemassa alkoholittoman ja se kyllä ajoi hyvin asiansa. Hävetti vaan kamalasti kulkea tuoppi kädessä ja maha pystyssä. Tuntui, että teen jotain tosi pahaa;)) Sanoinhan mä tietysti kaikille, mitä tuopissa oli, mutta tuntui jotenkin selittelyltä.. Kyllä ihminen on joskus tyhmä. Pitää aina ajatella mitä muut ajattelevat, vaikka tärkeintä tietenkin , että itse tietää mitä puuhailee;) No nyt tais mennä aika paljon asian vierestä...



Siisa kyseli, koska mulla kaks ensimmäistä syntyneet. Eli esikoinen 39+1 suunnitellulla sektiolla perätilan vuoksi ja tämä nuorimmainen 40+1. Vedet menivät jo 39+6 ja pitkän ja "hartaan" synnytyksen päätteeksi imukupilla tuli maailmaan. Nyt toivonkin, että saisi synnyttää ihan normaalisti. No se jääköön katsottavaksi kahden kuukauden kuluttua. Hui, kun ollaan jo pitkällä..



Pulmu 30+4

Kirjoittelit 2 tyypin diabeteksesta. Itse olen myös miettinyt asiaa paljonkin ja haluaisin kyllä siirtää sitä tuonnemmaksi ja olen ajatellut laittaa tai jatkaa jo alkamaani ruokaremonttia synnytyksenkin jälkeen ja se mikä multa on jo vuosia puuttunut on liikunta. Toki käyn kävelyllä vaunujen kanssa, mutta se ei ole mitään kunto kävelyä vaan melkeimpä löntystelyä.. Isälläni on 1 tyypin diabetes ja mulla on ylipainoa jonkin verran niin todennäköisyys on kyllä suuri. Mutta vauvan syntymän jälkeen otan itseäni niskasta kiinni ja pudotan vähän painoa ja katson mitä suuhuni laitan niin silläkin saadaan jo hyvä alku.

Vauvan vatsanympäryksestä lääkäri olisi varmaankin sanonut jotain, jos olisi ollut suuri tai muuhun kroppaan suhteessa kasvanut enemmän.

Onko sulla aikasemmissa raskauksissa ollut sokerit koholla?? Mulla kahdessa ensimmäisessä oli vain vähän ja nyt sokerit heittää härän pyllyä oikein urakalla;)

oon itse huomannut suuresti annoskoon vaikuttavan, kun syö pieniä annoksia niin kyllä ne sokerit pysyy paljon paremmin aisoissa, vaikkakin insuliini siinä myös sivussa auttamassa, mutta mulla peruna, riisi, pasta ja kaikki sokeria sisältävät ovat pahimpia, mutta noissa on paljon hiilihydraatteja. Ajattelinkin jättää nuo kokonaan nyt pois, mutta leipää syön kyllä missä on hiilihydraatteja....

Eli laitoin 2 tyypin diabeteksesta, että itselläni myös ollut tuo paljon mielessä ja aion kyllä yrittää siirtää tuota tuonnemmaksi lisäämällä liikuntaa, joka on tällähetkellä minimissä ja ruokaremonttia jatkamalla. Mulla ylipainoa jonkin verran ja painoa oon ajatellut tiputta heti vauvan syntymän jälkeen järkevästi..



Vauvan mahanympäryksestä lääkäri olisi varmaanki sulle sanonut jotain jos olisi kasvanut yläkäyrällä tai jotenkin poikennut muun kropan kasvusta. Älä huoli kyllä mä uskon, että sä pystyt pitää sokerit aisoissa ruokavaliolla:) Onko sulla edellisissä raskauksissa ollut sokerit koholla?

X-( X-(

..pitkästä aikaa tännekin!



Maha kasvaa, 5 viikkoa pitäisi vielä kärvistellä töissä. Kaikki on mennyt varsin mukavasti, mitä nyt supistelee ja liitoskipuja pukkaa ja jumalaton kestoväsymys vaivaa, mutta sehän taitaa kuulua taudinkuvaan..



Sukupuoli on vielä mysteeri, joten saamme jännätä loppun asti. Ostoksillekin pitäisi kai pikkuhiljaa lähteä ja jospa se äitiyspakkauskin lähiaikoina tulisi. Onneksi on vielä vähän aikaa valmistautua. :)



Zebra- 29+1

Ajattelin kurkata myös tänne joulukuisten puolelle, koska olen aika varma että meidän vauva syntyy joulukuun puolella. Jouluaatto viikolla mulla tulee rv38 ja kaksi edellistä lastamme ovat syntyneet 39+1 ja 38+2, joten voi olla hyvinkin todennäköistä että saamme nyytin jo joulukuun puolella. Ihanaa ettei ole enää niin pitkästi raskautta jäljellä, ja aika tuntuu hurahtavan liiankin nopeasti.

Olen jo laittanut kaikki vauvalle valmiiksi ja nyt voi keskittyä vaan raskaana olemiseen. Sekin loppuu pian ja vaikka tuntuu nyt että kaikenlaiset vaivat rasittaa niin kyllä sitä vauvamahaa saattaa tulla ikävä.

Mä voisin vähän tietysti vähän esitellä. Eli itse olen 27v ja mieheni on 30v. Meillä on kaksi lasta, 4 ja 5 vuotiaat ja he ovat tarhassa kolme päivää viikossa. Olen tällä hetkellä sairaslomalla selkäsärkyjen vuoksi enkä palaa enää ennen äippälomaa töihin. Virallinen laskettuaikani on 13.1.09, mutta ultran mukaan olen 5 päivää edellä ja jos lapsemme ovat aikaista sorttia niin ehkäpä synnytys käynnistyy joskus jouluviikon ja uudenvuoden välillä. Olemme hommanneet lasten hoitajaksi mieheni serkun joka sattuu sopivasti olemaan joululomalla koulusta kun otollinen aika voisi olla. Edellinen synnytys oli syöksysynnytys ja meillä on siis oltava joku täällä valmiina, koska ei välttämättä ehditä odottaan hoitajan saapumista.

Muuten on selkäsärkyä ja väsymystä lukuunottamatta menny ihan kivasti. vauva on tiettyihin kellon aikoihin aika vilkas jumppaaja muuten aika hiljainen kaveri. Toivotaan että olis rauhallinen vauva tulossa.

Odotan jo kovasti imettämistä ja vauvan hoitoa. On tuohon kuopuksen vauva-aikaan sen verran aikaa että kaipaan jo pientä vauvelia taloon...

Tämmöstä tänne..

mae3 rv 27+5

** Jouluntähtösten viikko 40**



Tässä pinossa kirjoittelevat joulukuun tähtöset, joilla laskettu aika on joulukuussa 2008 tai niillä main!



ja viime viikon keskusteluihin linkki:



http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…



Hyvää alkanutta viikkoa! Avasin pinon, toiv meni oikein.

Kirjoittelen itsekin, kun ehdin....

Siisa 29+6

ja kaikille paremmin alkanutta viikkoa kuin tänne :(. Sokeriarvojen kanssa kävi just tasan niin kuin olin epäillytkin, eli paastoarvosta narahdin. Nyt ketuttaa ja raskaasti, vaikka olin tätä jo etukäteen veikkaillut. Se oli peräti 5,3!!! Raja oli ennen 5,1 ja nyt kuulemma 5,3, mutta sehän ei tietysti lämmitä kun siinä rajalla ollaan. Ja esikoisen odotuksessa mun paastosokeri oli 4,9, eli suunta ylipäätään on huolestuttava.



Ruokavaliota sitten vaan remonttiin (vielä lisää!) ja paastosokerin mittaukset kerran kuussa. Onneksi ei periaatteessa ole enää kuin kolmisen kuukautta. Sitä vaan mietin, mitä tämä tekee sikiön koolle ja halutaanko tämä vesseli häätää maailmaan jo joskus tosi hyvissä ajoin. Minähän ensinnäkin itse toivoin tammivauvaa. Toiseksi toivon alatiesynnytystä, ja jos ei jäädä odottelemaan, että hän tulisi itsekseen ulos, leikkaus taitaa olla edessä, kun mua ei todennäköisesti käynnistetä kun on sektio takana. Voi mähkylä.



Toivottavasti huomisessa ultrassa ainakin tuohon kokoasiaan tulee lisävaloa. Vaikka ihan keskikäyrillä se esikoinenkin näillä viikoilla vielä oli, syntymämitat olivat sitten roimemmat ;). Arvioitahan nuo ultramittaukset tietysti ovat eivätkä kerro koko totuutta. Mutta kuulisi ainakin, näyttääkö nyt jo tosi huolestuttavalta.



[b]Siisa[/b], lohdullista kuulla että sulla liitoskipujen takia kohdussa polttelee! Mulla nimittäin myös kohtua vihloo koko ajan todella kovaa, ja se on juuri sellaista polttavan tuntuista vihlontaa. Olenkin miettinyt mitä se oikein on, kun ei esikoisen aikana kohdun kasvukaan aivan tällä lailla tuntunut eikä tässä odotuksessa oikeastaan vielä kertaakaan.



SuppariG: päivittäin tai lähes päivittäin on, mutta täysin kivuttomia eivätkä olleet tuolla kohdunsuullakaan mitään tehneet, kun lääkäri vähän aikaa sitten tsekkasi.



Tulkaahan langoille, naiset! Tsekatkaa myös linkistä viime viikon jutut, Siisan tutti- ja supparikyselyt ja Nektariinan sukupuoligallup sekä muut turinat.



t. Gnatte 27+6

Uusin voimin uusi viikko, nyt yritän jaksaa jotain laittaa. Kyllä teidän kuulumiset käyn lukemassa, mutta tosiaan on itsellä jäänyt nyt. Kipu on muuten kummallista, vaikka periaatteessa sen kestää, niin itsellä se tekee kärttyisämmäksi ja vaikuttaa todella keskittymiskykyyn.



Minulla oli keskiraskuden lääkäri (meillä siis kolme on käytäntönä ja niin oli hki-vantaa akselilla, josta tänne järvenpäähän olensiirtynyt). Nuori ja ihan kiva lääkärisnainen tutki. Tarjoili sairaslomaakin, kun kävely ei oikein luonnistu, mutten vielä tarttunut syöttiin. Olin päättänyt, että jään, mikäli kohdunsuulla on viime viikon kärvistelyn jäljiltä jotain tapahtunut. Ei onneksi ollut. Joten jatketaan töitä. Ainut näkyvä merkki oli painon lasku. Kilo oli tullut alaspäin.



Jännä kuulla toisten kokemuksia neuvolasta. Minulla oli huippuhyvä esikoisen äitisyneuvola yli 7 vuotta sitten. Ihan upea ihminen ja todella systemaattinen valmennus. Niillä tiedoilla porskutetaan, koska nämä toiset eivät ole ihan vastanneet toiveisiini, kuten olen vihjannut. Ihan vain esimerkiksi tuosta ekasta neuvolasysteemista Myllypurossa Helsingissä, niin imetykseen odotusaikana käytettiin 2x45 min jossa käytiin läpi kaikki maidonmuodostumisesta imetysotteisiin teoriassa.



Työasiat vähän stressaa. Olen tosiaan töissä tehtävissä, joiden osaajia on vähän. Siksi minulla on aika iso vastuu sijaiseni etsimisessä. Nyt on julkinen haku päällä ja toivottavasti lokakuussa tiedän, että hommat hoituu myös kotona oloni ajan hyvin ja kunnialla. Vähän stressaa, vaikka tänään vähemmän kuin viime viikolla.



Meillä esikoinen ei syönyt kun tuota pehmeämpää luonnonkumista tuttia. Sen sijaan kakkoselle kelpasi ihan kaikki. Mutta esikoisen jäljiltä luonnonkumista meillä on pääasiassa käytetty. Paitsi, kun äiti halusi sinisen unikkotutin ja sitä oli vain silikonista :)



Vauvantarvikkeissa olemme aivan aloistusasemassa edelleen. Kantopussi on ja äp-pakkauksen reunapitsit löysin. Vaatteita ei juuri ole onneksi vanhaa perua, mutta sen verra, että jos vastoin odotuksia en saa yhtäkään bodya lahjaksi vauvan synnyttyä, niin kyllä me toimeen viikko tullaan.



Mietin myös paljon sitä, miten erilaisissa perhetilanteissa näitä vauvoja odotetaan. Pitäisi vaan muistaa olla onnellinen siitä hyvästä, jota omassa tilanteessa on, eikä murehtia turhasta. Ja jaksamista Teille, jotka kuljette ajatuksissa.



Olen muuten syönyt c-vitamiinia säännöllisesti koko syksyn ja vielä säästynyt flunssalta. Jos tämä menee läpi syksyn, niin ostan ensi syksyynkin purkin.



Voimia ja syysilman raikkautta Teille kaikille.

paljon on juttua ollut lääkärikäynneistä. Meillä pikkukaupungissa kuuluu kolme lääkärikäyntiä: alkuraskaudesta, keski ja viimeseinä synnytystapaarvio (kokoa kai siinä lähinnä arvioidaan ja kohdunkauluan ja -suun tilaa). Mulla oli viime viikolla keskiraskauden lääkäri käynti. Täällä ei ole ultraa joten tutkitaan käsituntumalla ja kuunnellaan sydänäänet. Muuten kaikki ok paitsi taas ne vaavin rytmihäriöt! Eli lähete äippäpolille ja lopuksi osastolle sisään.... Lääkärin ja neuvola tädin mielestä rytmi oli nyt liian hidas, alle 100. Sairaalassa sit yritettiin ottaa vaavista sydänkäyrää kolmesti päivässä, mutta vikkelänä tytttönä hän potki ja livisti karkuun. LIsäksi koneet ei kai oikein pysty rekistöröimään tätä rytmihäiriöisen rytmiä. onneksi utralla syke näkyy. Epäsäännöllinen mutta ei onneksi liian hidas eikä liian nopea. Vaavi oli kasvaut myös hyvin, paino-arvio 770g rv 26+ eli vastasi viikkoja.

Tyksissä kyllä onneksi tuntee olevansa hyvissä käsissä hoidon ja huolenpidon suhteen: sydäntä ja rytmihäriöitä oli tutkimassa erikoislääkäreitä läjä! Oli Ultran, lasten ja lasten sydän erikoislääkäri ja pari muuta lääkäriä plus kandit sivussa. Lohdullisinta oli kuulla että mitään leikkausta ei heti vauvan syntymän jälkeen tarvita (tahdistime laittoa) vaan arvioidaan tilanne syntymän jälkeen ja katsotaan tarvitseeko sitten lääkitystä. Näillä näkymin saan alatiesynnytyksen. Pelkäsin jo leikkausta, vaikka kyllähän sen tekisi jos lapsen tila sitä vaatisi.

Onneksi vaavi siis liikkuu hyvin ja paljon ja kasvaa normaalisti! Eikä muuta poikkeavaa näyttänyt olevan. Pieni pelko silti takaraivossa.

Sairaalasta päästyä menin ja ostin sitten ihan ensimmäisen vaatteen tulevalle vaaville: toppapuvun jonka saa pussiksi! Se oli niin hellyttävä! Sallin siis jo tämän ostoksen vaikka muuten en ole mitään vielä uskaltanut ostaa. Olin vaan niin helpottunut!

Ja kiva oli olla töissäkin vaihteeksi!

Hyvää viikonalkua kaille!



Karits@ 27+1