Lue keskustelun säännöt.
Miten saan teinin pitämään huoneen kunnossa?
18.04.2026 |
Parhaat vinkit jakoon. Uhkailu ja kiristys myös. Olen epätoivoinen. 16&18 vee. Ongelmana syöminen omass huoneessa, roskat ei mene roakiin, vaatteet lattioilla jne.
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Eikö teinit enää tottele? Mulle annettiin aikoinaan imuri käteen ja käskettiin imuroida. Ei se sen vaikeampaa ollut.
Miksi nykyteini tottelisi, kun ei siitä tule mitään tuntuvia seurauksia vaikka jättäisi imuroimatta. Jos vanhempi uhkaa tuntuvilla seurauksilla niin teini puolestaa uhkaa vanhempaa lasulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teinit enää tottele? Mulle annettiin aikoinaan imuri käteen ja käskettiin imuroida. Ei se sen vaikeampaa ollut.
Äidin pitää olla tarpeeksi pelottava ensin vihaisena.
Ei se koskaan pelottava tai vihainen ollut vaan kertoi, että tänään täytyy imuroida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö teinit enää tottele? Mulle annettiin aikoinaan imuri käteen ja käskettiin imuroida. Ei se sen vaikeampaa ollut.
Äidin pitää olla tarpeeksi pelottava ensin vihaisena.
Ei se koskaan pelottava tai vihainen ollut vaan kertoi, että tänään täytyy imuroida.
Itselläni taas motivaatio tehdä jotakin, kun äiti pyytää on vain, koska muuten hän suuttuu tai sitten "KUINKA KIITTÄMÄTÖN OLETKAAN" saarna. No ehkä olenkin!
Minua ei koskaan oikein opetettu siivoamaan, tai ylläpitämään järjestystä. Nalkutettiin ja tyhjiä uhkauksia kyllä sateli. Ei koskaan pohdittu että mikä on se haaste, miten ylläpitoa voisi edesauttaa, miten tavaroita järjestellään, missä säilytetään vähän pidetyt vaatteet. Missään muualla ei saanut olla rauhassa, kaikkeen piti puuttua negatiivisella. Ulkonäkö "mitä sulla on päällä, älä laahusta, älä ryhjötä tolleen, miten sun tukkakin..." Pahimmillaan huoneessani oli askelkohdat romun keskellä huoneen ovelta sängylle. Nuoruus oli pimeää, yksinäistä ja turvatonta.
Opetellaan se siivous ja ylläpito, luodaan säännöt, helpot askelmerkit, annetaan valinnanvapaus milloin tehdään, mutta ne pitää tehdä, koska ne on kodin säännöt ja koskee kaikkia.
Jos tavaraa on liikaa, vähennetään se huoneesta minimiin. Jos meikit ei pysy siististi, ne takavarikoidaan. Vaatteet. Huoneen ovi lähtee pois. Paremmat petivaatteet vaihtuu halvempiin ja lakanan alle kosteussuoja. Laitteita saa pitää jos rytmi ja siivous pysyy, muuten ne takavarikoidaan, virtajohdot, vara-akut.
n37
Vierailija kirjoitti:
Minua ei koskaan oikein opetettu siivoamaan, tai ylläpitämään järjestystä. Nalkutettiin ja tyhjiä uhkauksia kyllä sateli. Ei koskaan pohdittu että mikä on se haaste, miten ylläpitoa voisi edesauttaa, miten tavaroita järjestellään, missä säilytetään vähän pidetyt vaatteet. Missään muualla ei saanut olla rauhassa, kaikkeen piti puuttua negatiivisella. Ulkonäkö "mitä sulla on päällä, älä laahusta, älä ryhjötä tolleen, miten sun tukkakin..." Pahimmillaan huoneessani oli askelkohdat romun keskellä huoneen ovelta sängylle. Nuoruus oli pimeää, yksinäistä ja turvatonta.
Opetellaan se siivous ja ylläpito, luodaan säännöt, helpot askelmerkit, annetaan valinnanvapaus milloin tehdään, mutta ne pitää tehdä, koska ne on kodin säännöt ja koskee kaikkia.
Jos tavaraa on liikaa, vähennetään se huoneesta minimiin. Jos meikit ei pysy siististi, ne takavarikoidaan. Vaatteet. Huoneen ovi lähtee pois. Paremmat petivaatteet vaihtuu halvempiin ja lakanan alle kosteussuoja. Laitteita saa pitää jos rytmi ja siivous pysyy, muuten ne takavarikoidaan, virtajohdot, vara-akut.
n37
Kaikki teinit eivät sentään ole laiteriippuvaisia joten laitteen poisto ei välttämättä ole niin iso pelote kuin mitä ajattelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siivoa kerran viikossa se sovittuna aikana. Tai teini siivoaa itse jos pystyy, kerran parissa viikossa tms. Tavarat paikoilleen. Vaatteet aina pyykkiin tai tuolille, kaappiin.
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää tuota asennetta, että antaa vain olla. Ettekö muutenkään kasvata ja vaadi mitään lapsilta? Ei ihme, että kouluissa ja työpaikoilla ihmetellään nuorta vätyssakkia.
Meillä lapsen huone on hänen oma huoneensa, en puutu siihen. Mutta minulle on turha tulla sanomaan, että me halutaan olla kavereitten kanssa olohuoneessa. Ehei, sinne teinin huoneeseen on syytä suunnistaa eikä kuvitella, että muu perhe väistyy. Enkä kanna mitään huolta teinin vaatteista, en keräile niitä lattioilta ja pese.
Meillä lapset on kasvatettu tähän pienestä pitäen, he tietävät säännöt. Siksi huoneensa ovat kohtalaisen asuinkelpoiset ja vaatteensa paikoillaan, likaisina pyykkikorissa ja puhtaina kaapissa.
Työnantajaa aika harvoin kiinnostaa, millainen on työntekijän oma huone, joten mitä siellä työpaikoilla siis ihmetellään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua ei koskaan oikein opetettu siivoamaan, tai ylläpitämään järjestystä. Nalkutettiin ja tyhjiä uhkauksia kyllä sateli. Ei koskaan pohdittu että mikä on se haaste, miten ylläpitoa voisi edesauttaa, miten tavaroita järjestellään, missä säilytetään vähän pidetyt vaatteet. Missään muualla ei saanut olla rauhassa, kaikkeen piti puuttua negatiivisella. Ulkonäkö "mitä sulla on päällä, älä laahusta, älä ryhjötä tolleen, miten sun tukkakin..." Pahimmillaan huoneessani oli askelkohdat romun keskellä huoneen ovelta sängylle. Nuoruus oli pimeää, yksinäistä ja turvatonta.
Opetellaan se siivous ja ylläpito, luodaan säännöt, helpot askelmerkit, annetaan valinnanvapaus milloin tehdään, mutta ne pitää tehdä, koska ne on kodin säännöt ja koskee kaikkia.
Jos tavaraa on liikaa, vähennetään se huoneesta minimiin. Jos meikit ei pysy siististi, ne takavarikoidaan. Vaatteet. Huoneen ovi lähtee pois. Paremmat petivaatteet vaihtuu halvempiin ja lakanan alle kosteussuoja. Laitteita saa pitää jos rytmi ja siivous pysyy, muuten ne takavarikoidaan, virtajohdot, vara-akut.
n37
Lapsen kaverilla on juuri tuollaista. Kaveri muutti pois äitinsä luota, mutta äiti ei ole sitä vielä huomannut, luulee, että tyttö on kavereilla yökylässä. Siis kolmatta kuukautta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää tuota asennetta, että antaa vain olla. Ettekö muutenkään kasvata ja vaadi mitään lapsilta? Ei ihme, että kouluissa ja työpaikoilla ihmetellään nuorta vätyssakkia.
Meillä lapsen huone on hänen oma huoneensa, en puutu siihen. Mutta minulle on turha tulla sanomaan, että me halutaan olla kavereitten kanssa olohuoneessa. Ehei, sinne teinin huoneeseen on syytä suunnistaa eikä kuvitella, että muu perhe väistyy. Enkä kanna mitään huolta teinin vaatteista, en keräile niitä lattioilta ja pese.
Meillä lapset on kasvatettu tähän pienestä pitäen, he tietävät säännöt. Siksi huoneensa ovat kohtalaisen asuinkelpoiset ja vaatteensa paikoillaan, likaisina pyykkikorissa ja puhtaina kaapissa.
Työnantajaa aika harvoin kiinnostaa, millainen on työntekijän oma huone, joten mitä siellä työpaikoilla siis ihmetellään?
Työpaikoilla ihmetellään sitä, kun työntekijä ei tee määrättyjä työtehtäviä. Tottumus siihen että auktoriteettia totellaan puuttuu, oli kyse sitten vanhemmasta, työnantajasta tai opettajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää tuota asennetta, että antaa vain olla. Ettekö muutenkään kasvata ja vaadi mitään lapsilta? Ei ihme, että kouluissa ja työpaikoilla ihmetellään nuorta vätyssakkia.
Kasvatetaan ja vaaditaan. Mutta ne on hänen vaatteet siellä likaisena lattialla jos ei pyynnöistä huolimatta tuo pesuun. En hae. Ei puhdistu jos ovat siellä lattialla. Enkä tee hänen puolestaan. Vätys se on jos teen hänen puolestaan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
odotat n. 5v. muuta neuvoa ei ole.
Ompas! Uhkaa väkivallalla ja ruuattomuudella...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää tuota asennetta, että antaa vain olla. Ettekö muutenkään kasvata ja vaadi mitään lapsilta? Ei ihme, että kouluissa ja työpaikoilla ihmetellään nuorta vätyssakkia.
Kasvatetaan ja vaaditaan. Mutta ne on hänen vaatteet siellä likaisena lattialla jos ei pyynnöistä huolimatta tuo pesuun. En hae. Ei puhdistu jos ovat siellä lattialla. Enkä tee hänen puolestaan. Vätys se on jos teen hänen puolestaan kaikki.
Mitä vaatimista se on jos vaatimus on viime kädessä pelkkä suositus?
En antanut viikkorahaa. Netti pois, pelit pois, kouluun kävellen. Alko tehoamaan nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää tuota asennetta, että antaa vain olla. Ettekö muutenkään kasvata ja vaadi mitään lapsilta? Ei ihme, että kouluissa ja työpaikoilla ihmetellään nuorta vätyssakkia.
Meillä lapsen huone on hänen oma huoneensa, en puutu siihen. Mutta minulle on turha tulla sanomaan, että me halutaan olla kavereitten kanssa olohuoneessa. Ehei, sinne teinin huoneeseen on syytä suunnistaa eikä kuvitella, että muu perhe väistyy. Enkä kanna mitään huolta teinin vaatteista, en keräile niitä lattioilta ja pese.
Meillä lapset on kasvatettu tähän pienestä pitäen, he tietävät säännöt. Siksi huoneensa ovat kohtalaisen asuinkelpoiset ja vaatteensa paikoillaan, likaisina pyykkikorissa ja puhtaina kaapissa.
Työnantajaa aika harvoin kiinnostaa, millainen on työntekijän oma huone, joten mitä siellä työpaikoilla siis ihmetellään?
Työpaikoilla ihmetellään sitä, kun työntekijä ei tee määrättyjä työtehtäviä. Tottumus siihen että auktoriteettia totellaan puuttuu, oli kyse sitten vanhemmasta, työnantajasta tai opettajasta.
Meidän lapsiamme ei ole opetettu tottelemaan, heidät on opetettu sanoittamaan ja ilmaisemaan tunteitaan. Ei heitä ole kasvatettu maailmaan, jossa totteleminen on hyve, enemmänkin se on osoitus siitä, että ei kykene itse ajattelemaan. Opettajakaan ei edellytä tottelemista, ohjeiden kuunteleminen riittää ja on oppilaan oma päätös, miten toimii.
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää tuota asennetta, että antaa vain olla. Ettekö muutenkään kasvata ja vaadi mitään lapsilta? Ei ihme, että kouluissa ja työpaikoilla ihmetellään nuorta vätyssakkia.
Se on osa lapsen kehitysvaihetta, kun aivolohkot kehittyvät ja hormoonit räjähtekevät kropassa. Yleensä se vaihe menee muutamassa vuodessa ohi ja siitä sottapytystä kehityyy mitä ihastuttava nuori, joka parhaimmillaa itse silittää pikkarit ja vaatteet on ojennyksessa.
Se on vähän sama teinien äideillä, jos rajut vaihdevuosioireet tai jos nainen raskaana, niissä hormoonimyrskyissä ei aina järjen kanssa ole mitään tekemistä. Sama miehillä, kun vaihdevuosissa.
Ja kannattaa muistella sitä omaa teiniaikaa, tosin kaikilla se on yksilöllinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää tuota asennetta, että antaa vain olla. Ettekö muutenkään kasvata ja vaadi mitään lapsilta? Ei ihme, että kouluissa ja työpaikoilla ihmetellään nuorta vätyssakkia.
Meillä lapsen huone on hänen oma huoneensa, en puutu siihen. Mutta minulle on turha tulla sanomaan, että me halutaan olla kavereitten kanssa olohuoneessa. Ehei, sinne teinin huoneeseen on syytä suunnistaa eikä kuvitella, että muu perhe väistyy. Enkä kanna mitään huolta teinin vaatteista, en keräile niitä lattioilta ja pese.
Meillä lapset on kasvatettu tähän pienestä pitäen, he tietävät säännöt. Siksi huoneensa ovat kohtalaisen asuinkelpoiset ja vaatteensa paikoillaan, likaisina pyykkikorissa ja puhtaina kaapissa.
Työnantajaa aika harvoin kiinnostaa, millainen on työntekijän oma huone, joten mitä siellä työpaikoilla siis ihmetellään?
Työpaikoilla ihmetellään sitä, kun työntekijä ei tee määrättyjä työtehtäviä. Tottumus siihen että auktoriteettia totellaan puuttuu, oli kyse sitten vanhemmasta, työnantajasta tai opettajasta.
Meidän lapsiamme ei ole opetettu tottelemaan, heidät on opetettu sanoittamaan ja ilmaisemaan tunteitaan. Ei heitä ole kasvatettu maailmaan, jossa totteleminen on hyve, enemmänkin se on osoitus siitä, että ei kykene itse ajattelemaan. Opettajakaan ei edellytä tottelemista, ohjeiden kuunteleminen riittää ja on oppilaan oma päätös, miten toimii.
Aika paljon on asioita jotka täytyy tehdä. Mitä se tunteiden sanoittaminen auttaa jos palelluttaa varpaansa kun ei talvella käytä kunnon kenkiä tai saa kokeesta hylätyn kun ei ole opetellut kertotaulua?
Meillä teinin huoneessa oli oma pyykkikori, johon opetin hänet riisumaan suoraa likaiset vaatteet, ja seinällä oli naulakko johon sai ripustaa vähän käytetyt hupparit tuulettumaan. Tiskit opetin tuomaan tiskikoneeseen samalla, jos hakee uutta syömistä ja juomista keittiöstä. Tuo tullessas vie mennessäs. Teinin huoneessa oli myös roskis. Kun pyykkikori täyttyi teini sai itse pestä pyykit. Kerran viikossa kehotin imuroimaan ja pyyhkimään pöydän. Asuu nykyjään omillaan ja on tyytyväinen kun hallitsee kotityöt.
Miksi siellä omassa huoneessa syödään? Eivät kai vanhemmatkaan syö makuuhuoneessaan vaan keittiössä tai mahdollisesti iltapalaa tms. olohuoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää tuota asennetta, että antaa vain olla. Ettekö muutenkään kasvata ja vaadi mitään lapsilta? Ei ihme, että kouluissa ja työpaikoilla ihmetellään nuorta vätyssakkia.
Se on osa lapsen kehitysvaihetta, kun aivolohkot kehittyvät ja hormoonit räjähtekevät kropassa. Yleensä se vaihe menee muutamassa vuodessa ohi ja siitä sottapytystä kehityyy mitä ihastuttava nuori, joka parhaimmillaa itse silittää pikkarit ja vaatteet on ojennyksessa.
Se on vähän sama teinien äideillä, jos rajut vaihdevuosioireet tai jos nainen raskaana, niissä hormoonimyrskyissä ei aina järjen kanssa ole mitään tekemistä. Sama miehillä, kun vaihdevuosissa.
Ja kannattaa muistella sitä omaa teiniaikaa, tosin kaikilla se on yksilöllinen.
Jouduin jakamaan huoneen siskoni kanssa, ja hänen jäljiltään huone oli kuin sikolätti. Itse viihdyn puhtaassa, siistissä tilassa, missä ei joka asia ole hukassa ja lattialla.
Äidin pitää olla tarpeeksi pelottava ensin vihaisena.