Syy, minkä vuoksi et hyväksy tai voi hyväksyä korkeakoulujen lukukausimaksuja osana kansantalouden sopeutustoimenpiteitä?

Maksan mielelläni veroja luokkayhteiskunnan ehkäisemiseksi. Että jopa keskituloisten vanhempien lapsilla on mahdollisuus tavoitella unelmiaan.

Halutaanko nuoret poistaa tästä maailmasta? 

Ilmainen korkeakoulutus on taannut "luokkanousun" mahdollisuuden myös vähävaraisista taustoista tuleville. Osaksi sen ansiosta myös tuloerot ovat meillä eräät maailman pienimmistä, koska korkekouluista valmistuneiden palkkapreemio on lähes olematon. Kalliiden tutkintojen maissa yliopistoista valmistuneiden palkkataso on yleensä selvästi meikäläistä korkeampi. Suomalainen DI on osaamiseensa verrattuna eräs maailman halvimmista.

Lukukausimaksuihin liittyy myös ongelmia. Olisiko ns. hakupainealoille laitettava korkeammat lukukausimaksut? Lääkärin tai lakimiehen tuloilla on ihan toista maksella lukukausimaksuja vaikka jälkikäteenkin, kuin vaikkapa kirjastonoitajan liksalla. Tulisiko meille varakkaiden ohituskaista, jota pitkin juristit, lääkärit ja ekonomit kouluttavat tyhmätkin kersansa kunnon palkoille?  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt ensin otettaisiin ne varakkaimmat sukupolvet, eli eläkeikäiset ja sitä lähestyvät mukaan näihin talkoisiin ennen kuin leikataan lisää nuorilta.

Pelkän iän perusteella ei voi määrittää taloudellista tilannetta. Vrt. parikymppinen varakkaan perheen jäsen, jolle lapsilisätkin on sijoitettu ja opiskeluajan asunnoksi saanut valita jonkun perheensä omistamista sijoitusasunnoista yliopistonsa läheltä. Valmistumisella ei ole kiirettä, kun asumiskuluja opiskelijalla ei todellisuudessa ole ja perhe saa sijoitusasuntoon asumistukea. Lainakorot ja remonttikustannukset saavat vähentää verotuksesta. 
Iäkäs eläkeläinen on ollut yli 40 vuotta pienipalkkaisessa työssä, asunut vuokralla ja kaikki tulot ovat menneet kulutukseen. Jos on käynytkin niin, että on saanut ennen eläköitymistä maksettua pienen omistusasunnon, sen kohonneet vastikkeet ja remonttikulut pakottavat nyt myymään asunnon. Nykyisen asuntomarkkinatilanteen tuntevat ymmärtävät, että joskus 70-80 luvulla rakennetulla lähiöosakkeella ei paljonkaan kysyntää ole. Pienistä tuloista on kertynyt pieni eläke. Ainoa mistä voi säästää on ruoka. Kympin juhla-mokan on riitettävä kuukaudeksi ja toivottava, että punalappuisia vielä löytyy, ettei ihan jokainen päivä mene ryyni-makarooni-linjalla. Suomessa on selkeästi kahden kerroksen väkeä, eikä niitä erota ikä, vaan ihan muut seikat.

No näinhän se toki on, enkä varsinaisesti tarkoittanut pienimpiin eläkkeisiin puuttumista vaan niihin suuriin. Korkeakoulutuksen maksullisuus ei kuitenkaan oletettavasti pienennä kuvaamaasi taloudellisten tilanteiden eriytymistä vaan päinvastoin. 

Ja noin niinkuin sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta olisi hyvin kyseenalaista tehdä tällainen nuoriin kohdistuva heikennys, nuorilla kun on nyt nykyisellään aika vähän takeita mistään. Ei työpaikoista, omaisuudesta, perheestä saati siitä eläkkeestäkään.

Kaiken kaikkiaan, koulutus on tulevaisuuden kasvun rakentaja, joten sen pitäisi olla prioriteettijärjestyksessä viimeisiä asioita, joista leikataan.

Välimallin ratkaisu voisi olla hyvä, missä valtio kustantaa koulutukseensa panostavien opiskelut tai edes osan niistä ja ne jotka eivät panosta, saavat sitten maksaa koulutuksensa itse. Toinen vaihtoehto on jatkaa tällä samalla systeemillä, että koulutus on ilmaista, mutta opiskelulorvailusta heitetään pihalle. En muista missä maassa näin oli, mutta koulutus on siellä ilmaista, mutta kouluun pääseminen vaatii panostusta ja joka vuoden lopussa tarkastellaan opintojen etenemistä. Jos opinnot eivät etene tai ne etenevät heikosti, potkitaan koulusta pois. Korkeakoulusta valmistuvat ovat siis huippuluokan osaajia, koska systeemi pakottaa sen olemaan näin.

Tällä hetkellä suomen malli painostaa korkeakouluja ja ammattikouluja ottamaan opiskelijoita hirveän läjän, koska vain valmistuneista saadaan rahaa. Ironisesti tämä pakottaa myös heikentämään vaatimuksia osaamisessa ja meiltä valmistuu käytännössä iso määrä ihmisiä, joilla on kyllä koulutus, mutta ei osaamista. Oikeastihan nämä koulut voisivat panostaa osaamiseen ja tiukempiin hakukarsintoihin. Tällöin valtaosa hakeneista todennäköisemmin valmistuu ja myös opetuksen laatu voidaan pitää hyvänä.

Lukukausimaksuja en yleisesti ottaen kannata. Kouluts kustannetaan veroilla ja kun valmistutaan ja siirrytään korkeampipalkkaisiin hommiin, tullaan siinä samalla myös maksaneeksi oma osuus koulutuksesta. Lukukausimaksu olisi ikään kuin turha maksu siinä mielessä.

Mikä idea että vanhemman pitäisi maksaa? Nuori voi itse käydä töissä. Päälle 2000 tulee helposti kun tekee 2 kuukautta kesätöitä. Ja kun asuu vanhemmilla niin ei tarvi edes vuokraa maksaa vaan rahat voi jäädä tilille odottaan. Ei ihme että ihmiset on köyhiä jos ei yhtään osata ajatella että miten asian saisi onnistumaan. Heti vaan panikoidaan ja todetaan että kaikki on menetetty ja en voi vaikuttaa elämään mitenkään....

Kaikki koulut eivät ole kävelymatkan päässä kotoa tai edes järkevän junamatkan päässä.

Omassa perhe- ja ystäväpiirissä 150-800km on ollut ihan normi eli nuoret ovat muuttaneet 19v:nä pois kotoa. Osa jopa toiseen maahan opiskekemaan.

Omat lapseni ovat kaikki käyneet töissä opiskeluajan n 20 viikkotuntia mutta onhan tuollainen 07.30-22 päivä ihan sairaan raskas nuorelle. Jaksaisitko itse?? Työssäkäynnistä huolimatta lukukausimaksu olisi ollut ikävä lisä menoihin. Ja moniko nuori on yhtä onnekas ja saa sen 20 viikkotuntia??

Järkyttävää rasittaa opiskelijoita raha- ja jaksamisongelmilla koko nuoruus!! 

Samaan aikaan rahaa syydetään miljardeja hukkaan koko ajan