Tavarapaljous osa 2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon lähtenyt tavaraa nyt pois ulkorakennuksista. Toisaalta yksi lapsista toi sinne lisää tavaraa säilöön. Mitä mieltä olette siitä että yliopistonopiskelija säilyttelee vanhempien luona ala asteen koulukirjoja pahvilaatikollisen? Siis tuo muiden säilöttyjen tavaroiden lisäksi. Hämmästyin kun sain kuulla asiasta. Jos pahvilaatikollinen alakoulun koulukirjoja on säilytettävä asia niin mielestäni se  pitäisi säilyttää omassa kodissa. Joku 1, 2 kirjaa olisi ok vielä, ja nehän mahtuisi itsellekin säilöön varmasti.

Minä olen saanut aina säilyttää omia koulukirjojani vanhempieni nurkissa, ja samoin on ollut aina oma huone odottamassa. Tämä on ollut henkisesti tosi tärkeä juttu, etenkin kun opintoni veivät minut joka kesä kesätöihin uudelle paikkakunnalle ja välillä ulkomaillekin. 
Ymmärrän, että kaikilla ei ole tilaa ja mahdollisuutta, mutta silti olen sitä mieltä, että jos ulkorakennuksia ja varastotilaa on, kannattaa tehdä lapsilleen tämä palvelus ja pitää huolta heidän tavaroistaan ainakin siihen saakka, että he ovat opintonsa opiskelleet ja vakiintuneet.

Saako kysyä mitä teit isolle laatikollisen ala-asteen koulukirjoja sitten kun muutit vakituisempaan asuntoon? Siis kiinnostaa tietää mitä nyt noilla kaikilla kirjoilla teet?Onko ne esillä perheen kirjahyllyssä? Vai samassa laatikossa varaston perällä?Et tarvinnut niitä viiteen vuoteen kun opiskelit ja teit töitä siellä sun täällä. Ikävöitkö niitä silloin? Vai oliko ne ihan turhaan vanhempien nurkissa vuositolkulla?

Olen laman lapsi, joten en ole saanut ala-asteen koulukirjoja omiksi. Mutta ainevihkoja minulla on edelleen, samoin kirjeitä ja päiväkirjoja. Lukion kirjat säästin ja niistä oli hyötyä, kun vuosia myöhemmin kirjoitin pari ainereaalia harrastuksen vuoksi. Sen jälkeen laitoin ne kierrätykseen.

En noita muistoja kauhean usein katsele, mutta kuten sanottu, olen iloinen ja kiitollinen vanhemmilleni siitä, ettei heillä ollut kiirettä vaatia minua siivoamaan tavaroitani heti kun kotoa lähdin.

Eli vanhempasi eivät ole edes säilyttäneet isoa laatikkoa ala-asteen ? Tämähän muuttaa  kun kyseessä ei ole lainkaan sama asia.

Paljon muuta kyllä säilyttivät, muun muassa minulle tärkeää kaunokirjallisuutta, mutta jos kerran ala-asteen kirjat ovat nyt spesifi keskustelynaihe, niin sitten varmaankaan en pysty keskusteluun tältä osin osallistumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon lähtenyt tavaraa nyt pois ulkorakennuksista. Toisaalta yksi lapsista toi sinne lisää tavaraa säilöön. Mitä mieltä olette siitä että yliopistonopiskelija säilyttelee vanhempien luona ala asteen koulukirjoja pahvilaatikollisen? Siis tuo muiden säilöttyjen tavaroiden lisäksi. Hämmästyin kun sain kuulla asiasta. Jos pahvilaatikollinen alakoulun koulukirjoja on säilytettävä asia niin mielestäni se  pitäisi säilyttää omassa kodissa. Joku 1, 2 kirjaa olisi ok vielä, ja nehän mahtuisi itsellekin säilöön varmasti.

Yliopiston opiskelijalla on kuitenkin (oletettavasti) vielä kovinkin väliaikainen asunto. Lisäksi voi tulla vaihtoja tai harjoitteluja, jolloin asunto taas vaihtuu.

 

Eli kun meillä on toistaiseksi tilaa, olen antanut nuorten säilyttää meillä tavaroita. Välillä sitä on ollut paljonkin (vaihtojen ajan). Lisäksi nuorella on vielä kulunut kovin lyhyt aika ala-aste-ajoista ja niiden kirjoista.

 

Mutta sitten kun saavat pysyvämmän kodin, katsokoot nuo läpi ja viekööt mennessään mitä haluavat säästää. 

No ei se yliopisto-opiskelija nyt sentään viime viikolla ole ala-asteella ollut. En haluaisi joutua säilyttämään kodissani toisen tavaraa, joten ottakoon itse mitä haluaa säästää, ja vieköön vaikka omalle vintille, jos asuntoonsa ei mahdu. On se hyvä nuoren aikuisenkin opetella säästämään tärkeimmät asiat, ja laittamaan pois ne mitä ei enää tarvitse. Ei sitä vastuuta säilyttämisestä toiselle voi sysätä.

 

Se kotoa muuttaminen on hyvä paikka käydä läpi siihen asti kertyineitä tavaroita. Meillä nuori katsoi läpi kaikki tavaransa tuossa vaiheessa periaatteella, että ensin pakkasi ne mitä halusi ottaa mukaan, sitten katsoi läpi vanhaan kotiin jäävät ja sai jättää osan vielä tänne säilytykseen. Niitä jäi kuitenkin todella kohtuullinen määrä. Ne koulukirjat ja lelut meillä on karsittu pitkin matkaa, joten niitä ei enää paljon ollut. 

Mun mielestäni kotoa lähteminen on todella huono ajankohta karsia vanhoja tavaroita. On aivan hirveästi muutenkin järjesteltävää hyvin lyhyessä ajassa, eikä ole harvinaista että ensimmäiset viikot yliopistolla menevät patjamajoituksessa. Mutta jos vanhempi haluaa karsia vaikka keittiötarvikkeista hyvän setin kaksoiskappaleita nuorelle, se on varmasti tervetullutta, sitten kun oikeasti on se katto pään päällä.

Suosittelenkin karsimaan tavaroita silloin kun ei ole vaikea elämäntilanne. Turhat asiat voi heittää pois ennen kuin tulee se muuttopäivä opiskelupaikkakunnalle.

Minä suosittelisin, että jokainen keskittyisi karsimaan omia tavaroitaan, ei itsenäistymässä olevan nuorensa tavaroita, ellei tilanpuute aivan kauhea ole.

Hyvä sanonta on, että ihminen kerää tavaraa ensimmäiset 40 vuotta ja yrittää päästä tavarasta eroon toiset 40 vuotta. Eletään jokainen omaa elämänkaartamme ja tehdään sitä ehtoopuolen tunnetyötä kun se ajankohtaista on.

Suosittelen keräämään 40 vuotta tavaraa jos keräät sitä omaan asuntoosi etkä muiden asuntoihin. Muiden asunnot eivät ole sinun tavaroiden kaatopaikkoja. 

Niin, nykyään olen jo kypsässä iässä ja siellä luopumispuolella. Mutta olen edelleen iloinen siitä, että vanhempani näkivät tämän asian liberaalimmin kuin sinä eivätkä pitäneet minulle silloin tärkeitä tavaroitani kaatopaikkatavarana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon lähtenyt tavaraa nyt pois ulkorakennuksista. Toisaalta yksi lapsista toi sinne lisää tavaraa säilöön. Mitä mieltä olette siitä että yliopistonopiskelija säilyttelee vanhempien luona ala asteen koulukirjoja pahvilaatikollisen? Siis tuo muiden säilöttyjen tavaroiden lisäksi. Hämmästyin kun sain kuulla asiasta. Jos pahvilaatikollinen alakoulun koulukirjoja on säilytettävä asia niin mielestäni se  pitäisi säilyttää omassa kodissa. Joku 1, 2 kirjaa olisi ok vielä, ja nehän mahtuisi itsellekin säilöön varmasti.

Yliopiston opiskelijalla on kuitenkin (oletettavasti) vielä kovinkin väliaikainen asunto. Lisäksi voi tulla vaihtoja tai harjoitteluja, jolloin asunto taas vaihtuu.

 

Eli kun meillä on toistaiseksi tilaa, olen antanut nuorten säilyttää meillä tavaroita. Välillä sitä on ollut paljonkin (vaihtojen ajan). Lisäksi nuorella on vielä kulunut kovin lyhyt aika ala-aste-ajoista ja niiden kirjoista.

 

Mutta sitten kun saavat pysyvämmän kodin, katsokoot nuo läpi ja viekööt mennessään mitä haluavat säästää. 

No ei se yliopisto-opiskelija nyt sentään viime viikolla ole ala-asteella ollut. En haluaisi joutua säilyttämään kodissani toisen tavaraa, joten ottakoon itse mitä haluaa säästää, ja vieköön vaikka omalle vintille, jos asuntoonsa ei mahdu. On se hyvä nuoren aikuisenkin opetella säästämään tärkeimmät asiat, ja laittamaan pois ne mitä ei enää tarvitse. Ei sitä vastuuta säilyttämisestä toiselle voi sysätä.

 

Se kotoa muuttaminen on hyvä paikka käydä läpi siihen asti kertyineitä tavaroita. Meillä nuori katsoi läpi kaikki tavaransa tuossa vaiheessa periaatteella, että ensin pakkasi ne mitä halusi ottaa mukaan, sitten katsoi läpi vanhaan kotiin jäävät ja sai jättää osan vielä tänne säilytykseen. Niitä jäi kuitenkin todella kohtuullinen määrä. Ne koulukirjat ja lelut meillä on karsittu pitkin matkaa, joten niitä ei enää paljon ollut. 

Mun mielestäni kotoa lähteminen on todella huono ajankohta karsia vanhoja tavaroita. On aivan hirveästi muutenkin järjesteltävää hyvin lyhyessä ajassa, eikä ole harvinaista että ensimmäiset viikot yliopistolla menevät patjamajoituksessa. Mutta jos vanhempi haluaa karsia vaikka keittiötarvikkeista hyvän setin kaksoiskappaleita nuorelle, se on varmasti tervetullutta, sitten kun oikeasti on se katto pään päällä.

Suosittelenkin karsimaan tavaroita silloin kun ei ole vaikea elämäntilanne. Turhat asiat voi heittää pois ennen kuin tulee se muuttopäivä opiskelupaikkakunnalle.

Niin kuin esim. abivuonna?

Ala-asteen kirjat? Ala-asteen aikana, viimeistään yläasteen aikana. Tuohon jää vielä monta vuotta ennen abi vuotta.

Ihan ohiksena ja mielenkiinnosta kysyn, mitä teet ketjussa nimeltä tavarapaljous. Sinulle varmastikaan ei ole päässyt sellaista kertymään, jos karsiminen on ollut hallussa jo ala-asteiässä. 

Vierailija kirjoitti:

Tavara-ahdistus on aina enemmän tai vähemmän jatkuva, mutta nyt keräsin vasta juuri kirppikselle vietäviä ja en vaan löytänyt ikeakassillista enempää sellaista, josta voisi nyt juuri luopua, joten pakko se on yrittää uskoa että kuusihenkisessä perheessä tavaraa vaan väistämättä on kohtuu paljon. Ehkä yksi hyvä mittari myös se, että meillä ei todellakaan pärjättäisi viikkoa pidempään pyykkäämättä, kun alkaisi loppua käyttövaatteet ja liinavaatteet kesken.

Tavaratyö on jatkuvaa, mutta enemmän voisi nyt vaan panostaa rutiineihin ja siihen, että kaikella on tarpeeksi helposti löytyvä ja järkevä paikka. 

Mäkin tehny päätöksen että keskityn nyt just rutiinien luomiseen ja tavaran järjestämiseen ja siihen että koti toimii. Olen karsinut yli vuoden ajan tavaraa. Mutta ei karsiminen ratkaise kodin toimivuus ongelmaa kokonaan olen huomannut, vaaditaan muutakin.

Vierailija kirjoitti:

Olen jossain maanisessa shoppailuaddiktiossa parhaillaan. Selaan koko ajan nettikauppoja ja monta tilausta tehnyt jo vaatteita parin vkon sisään, satoja euroja. Tarvetta ei olisi vaan vaatekaappi on tupaten täynnä muutenkin, ovet ei mene kiinni, tankoa ei pysty selaamaan kun niin täynnä, hyllyt piukassa ja vaatteita olisi jo loppuelämäksi. En raaski luopua mistään kun kaikki periaatteessa kivoja ja mahtuvat. En ymmärrä mistä tämä ostoaddiktio iski ja miten tämän saisi nyt katki ja palattua päin vastoin karsimaan ylimäärää 🙁 

Voi ei

Onnistuuko sulla sellainen että shoppailet ja täytät sen ostoskorin, mutta et samantien teekkään tilausta vaan jätät sen mietintään? Että vasta seuraavana päivänä saat tehdä tilauksen? Mulla tää on auttanut, jos joskus erehdyn nettishoppaileen niin en ikinä kuitenkaan tilaa niitä heti vaan mulla on sääntö että vasta seuraavana päivänä saan tilata. Ja näin ne ostokset jää tekemättä kun seuraavana päivänä on helpompi todeta että enhän mä niitä tarvi ja kivempi säästää se raha.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ihan keksi, mitä tavaraa teillä lapsilla on jos niitä jää varastoon isoja määriä. Meillä aikuistunut lapsi vei mukanaan huonekalut pieneen opiskelijakämppään, vaatteet ja kirjansa. Kotiin jäi joitakin pelejä, joita yhdessä pelattu ja yksi laatikollinen muistojuttuja, kuten vauvanvaatteita, samanlainen on jokaisesta lapsesta ja se on enemmän mulle muistoksi kerätty.

 Sama muilla lapsilla, heillä käytössä omat tavarat, jotka itse valinneet ja varmaan haluavat ne mukaan omaan kotiin. Eikä olis varaakaan ostaa kaikkea uusiksi. 

Meillä monta lasta ja muutama laatikko leluja on tallessa, muistoksi ja lapsenlapsille, ne mahtuu vastekaapin ylähyllylle.

Tottakai kotona tila tulla käymään ja yöksi, tai pidemmäksikin aikaa, tosin huoneet on menneet käyttöön nuoremmille kun isommat muuttaa kun osa jakanut huoneen aiemmin.

 

Tosin meillä ei oo kovin tavaraa kerätty,  kun tykkään että on tilaa eikä arki mene tavaroiden kanssa puuhatessa, että ehkä se on tarttunut lapsiinkin ja pitänyt tavaramäärän kohtuullisena heillä.

Tätä minäkin  ihmettelen. Hirveät määrät tavaraa ja se tavara jätetään vanhempien huoleksi eikä suostuta heittämään pois tai ottamaan mukaan vaikka kasvetaan aikuiseksi. Ilmeisesti tämä on joku kasvatus kysymys ja elämäntyyli ja -tapa kysymys . Ja selittää myös varmasti täällä monenkin kirjoittajan tavarapaljoutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon lähtenyt tavaraa nyt pois ulkorakennuksista. Toisaalta yksi lapsista toi sinne lisää tavaraa säilöön. Mitä mieltä olette siitä että yliopistonopiskelija säilyttelee vanhempien luona ala asteen koulukirjoja pahvilaatikollisen? Siis tuo muiden säilöttyjen tavaroiden lisäksi. Hämmästyin kun sain kuulla asiasta. Jos pahvilaatikollinen alakoulun koulukirjoja on säilytettävä asia niin mielestäni se  pitäisi säilyttää omassa kodissa. Joku 1, 2 kirjaa olisi ok vielä, ja nehän mahtuisi itsellekin säilöön varmasti.

Yliopiston opiskelijalla on kuitenkin (oletettavasti) vielä kovinkin väliaikainen asunto. Lisäksi voi tulla vaihtoja tai harjoitteluja, jolloin asunto taas vaihtuu.

 

Eli kun meillä on toistaiseksi tilaa, olen antanut nuorten säilyttää meillä tavaroita. Välillä sitä on ollut paljonkin (vaihtojen ajan). Lisäksi nuorella on vielä kulunut kovin lyhyt aika ala-aste-ajoista ja niiden kirjoista.

 

Mutta sitten kun saavat pysyvämmän kodin, katsokoot nuo läpi ja viekööt mennessään mitä haluavat säästää. 

No ei se yliopisto-opiskelija nyt sentään viime viikolla ole ala-asteella ollut. En haluaisi joutua säilyttämään kodissani toisen tavaraa, joten ottakoon itse mitä haluaa säästää, ja vieköön vaikka omalle vintille, jos asuntoonsa ei mahdu. On se hyvä nuoren aikuisenkin opetella säästämään tärkeimmät asiat, ja laittamaan pois ne mitä ei enää tarvitse. Ei sitä vastuuta säilyttämisestä toiselle voi sysätä.

 

Se kotoa muuttaminen on hyvä paikka käydä läpi siihen asti kertyineitä tavaroita. Meillä nuori katsoi läpi kaikki tavaransa tuossa vaiheessa periaatteella, että ensin pakkasi ne mitä halusi ottaa mukaan, sitten katsoi läpi vanhaan kotiin jäävät ja sai jättää osan vielä tänne säilytykseen. Niitä jäi kuitenkin todella kohtuullinen määrä. Ne koulukirjat ja lelut meillä on karsittu pitkin matkaa, joten niitä ei enää paljon ollut. 

Mun mielestäni kotoa lähteminen on todella huono ajankohta karsia vanhoja tavaroita. On aivan hirveästi muutenkin järjesteltävää hyvin lyhyessä ajassa, eikä ole harvinaista että ensimmäiset viikot yliopistolla menevät patjamajoituksessa. Mutta jos vanhempi haluaa karsia vaikka keittiötarvikkeista hyvän setin kaksoiskappaleita nuorelle, se on varmasti tervetullutta, sitten kun oikeasti on se katto pään päällä.

Suosittelenkin karsimaan tavaroita silloin kun ei ole vaikea elämäntilanne. Turhat asiat voi heittää pois ennen kuin tulee se muuttopäivä opiskelupaikkakunnalle.

Minä suosittelisin, että jokainen keskittyisi karsimaan omia tavaroitaan, ei itsenäistymässä olevan nuorensa tavaroita, ellei tilanpuute aivan kauhea ole.

Hyvä sanonta on, että ihminen kerää tavaraa ensimmäiset 40 vuotta ja yrittää päästä tavarasta eroon toiset 40 vuotta. Eletään jokainen omaa elämänkaartamme ja tehdään sitä ehtoopuolen tunnetyötä kun se ajankohtaista on.

Suosittelen keräämään 40 vuotta tavaraa jos keräät sitä omaan asuntoosi etkä muiden asuntoihin. Muiden asunnot eivät ole sinun tavaroiden kaatopaikkoja. 

Niin, nykyään olen jo kypsässä iässä ja siellä luopumispuolella. Mutta olen edelleen iloinen siitä, että vanhempani näkivät tämän asian liberaalimmin kuin sinä eivätkä pitäneet minulle silloin tärkeitä tavaroitani kaatopaikkatavarana.

Kiva että teille on hamstraaminen   idea on kuitenkin  tavara joten ehkä olet hieman väärässä ketjussa jos mielestäsi on hyvä idea hamstrata 40 vuotta tavaraa ja jopa toisten ihmisten koteihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon lähtenyt tavaraa nyt pois ulkorakennuksista. Toisaalta yksi lapsista toi sinne lisää tavaraa säilöön. Mitä mieltä olette siitä että yliopistonopiskelija säilyttelee vanhempien luona ala asteen koulukirjoja pahvilaatikollisen? Siis tuo muiden säilöttyjen tavaroiden lisäksi. Hämmästyin kun sain kuulla asiasta. Jos pahvilaatikollinen alakoulun koulukirjoja on säilytettävä asia niin mielestäni se  pitäisi säilyttää omassa kodissa. Joku 1, 2 kirjaa olisi ok vielä, ja nehän mahtuisi itsellekin säilöön varmasti.

Yliopiston opiskelijalla on kuitenkin (oletettavasti) vielä kovinkin väliaikainen asunto. Lisäksi voi tulla vaihtoja tai harjoitteluja, jolloin asunto taas vaihtuu.

 

Eli kun meillä on toistaiseksi tilaa, olen antanut nuorten säilyttää meillä tavaroita. Välillä sitä on ollut paljonkin (vaihtojen ajan). Lisäksi nuorella on vielä kulunut kovin lyhyt aika ala-aste-ajoista ja niiden kirjoista.

 

Mutta sitten kun saavat pysyvämmän kodin, katsokoot nuo läpi ja viekööt mennessään mitä haluavat säästää. 

No ei se yliopisto-opiskelija nyt sentään viime viikolla ole ala-asteella ollut. En haluaisi joutua säilyttämään kodissani toisen tavaraa, joten ottakoon itse mitä haluaa säästää, ja vieköön vaikka omalle vintille, jos asuntoonsa ei mahdu. On se hyvä nuoren aikuisenkin opetella säästämään tärkeimmät asiat, ja laittamaan pois ne mitä ei enää tarvitse. Ei sitä vastuuta säilyttämisestä toiselle voi sysätä.

 

Se kotoa muuttaminen on hyvä paikka käydä läpi siihen asti kertyineitä tavaroita. Meillä nuori katsoi läpi kaikki tavaransa tuossa vaiheessa periaatteella, että ensin pakkasi ne mitä halusi ottaa mukaan, sitten katsoi läpi vanhaan kotiin jäävät ja sai jättää osan vielä tänne säilytykseen. Niitä jäi kuitenkin todella kohtuullinen määrä. Ne koulukirjat ja lelut meillä on karsittu pitkin matkaa, joten niitä ei enää paljon ollut. 

Mun mielestäni kotoa lähteminen on todella huono ajankohta karsia vanhoja tavaroita. On aivan hirveästi muutenkin järjesteltävää hyvin lyhyessä ajassa, eikä ole harvinaista että ensimmäiset viikot yliopistolla menevät patjamajoituksessa. Mutta jos vanhempi haluaa karsia vaikka keittiötarvikkeista hyvän setin kaksoiskappaleita nuorelle, se on varmasti tervetullutta, sitten kun oikeasti on se katto pään päällä.

Suosittelenkin karsimaan tavaroita silloin kun ei ole vaikea elämäntilanne. Turhat asiat voi heittää pois ennen kuin tulee se muuttopäivä opiskelupaikkakunnalle.

Niin kuin esim. abivuonna?

Ala-asteen kirjat? Ala-asteen aikana, viimeistään yläasteen aikana. Tuohon jää vielä monta vuotta ennen abi vuotta.

Ihan ohiksena ja mielenkiinnosta kysyn, mitä teet ketjussa nimeltä tavarapaljous. Sinulle varmastikaan ei ole päässyt sellaista kertymään, jos karsiminen on ollut hallussa jo ala-asteiässä. 

Teilläkö lapsi saa säilyttää ihan kaiken tavaran nolla vuotiaasta aina aikuisuuteen asti? Että te vanhemmat ette puutu ollenkaan siihen mitä lapsi säilyttää?  En ihmettele että sinä tarvitset  tällaista ketjua todella paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavara-ahdistus on aina enemmän tai vähemmän jatkuva, mutta nyt keräsin vasta juuri kirppikselle vietäviä ja en vaan löytänyt ikeakassillista enempää sellaista, josta voisi nyt juuri luopua, joten pakko se on yrittää uskoa että kuusihenkisessä perheessä tavaraa vaan väistämättä on kohtuu paljon. Ehkä yksi hyvä mittari myös se, että meillä ei todellakaan pärjättäisi viikkoa pidempään pyykkäämättä, kun alkaisi loppua käyttövaatteet ja liinavaatteet kesken.

Tavaratyö on jatkuvaa, mutta enemmän voisi nyt vaan panostaa rutiineihin ja siihen, että kaikella on tarpeeksi helposti löytyvä ja järkevä paikka. 

Mäkin tehny päätöksen että keskityn nyt just rutiinien luomiseen ja tavaran järjestämiseen ja siihen että koti toimii. Olen karsinut yli vuoden ajan tavaraa. Mutta ei karsiminen ratkaise kodin toimivuus ongelmaa kokonaan olen huomannut, vaaditaan muutakin.

Minä olen huomannut tämän saman. Ihan sama miten vähän tavaraa on jos koti on joko huonosti järjestetty itse tai kiintokalusteteet ovat huonosti laitetut esim keittiössä. Tarvittavan tavaran tulisi olla siinä tilassa missä sitä yleensä tarvitaan ja helposti otettavissa käyttöön sellaisten tavaroiden joita usein tarvii. Jos nämä asiat eivät ole kunnossa niin tavaraa rupee pyörimään siellä sun täällä väärissä paikoissa ja sitten alkaa tuntua että tavaraa on liikaa vaikka tavara on vain tasoilla esillä ja väärissä paikoissa.

Minullakin ostovimma vaivaa kun kevät tulee. Tuntuu ettei ole mitään kivaa ja trendien mukaista päällepantavaa kun ilmat alkaa lämmetä. Mietin, että jos saan entisiä kevät/kesävaatteita myytyä/heitettyä pois, niin siiten voin hyvällä omallatunnolla ostaa tilalle. Mutta en saa lisätä vaatemäärää ostamalla vain lisää kaappiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon lähtenyt tavaraa nyt pois ulkorakennuksista. Toisaalta yksi lapsista toi sinne lisää tavaraa säilöön. Mitä mieltä olette siitä että yliopistonopiskelija säilyttelee vanhempien luona ala asteen koulukirjoja pahvilaatikollisen? Siis tuo muiden säilöttyjen tavaroiden lisäksi. Hämmästyin kun sain kuulla asiasta. Jos pahvilaatikollinen alakoulun koulukirjoja on säilytettävä asia niin mielestäni se  pitäisi säilyttää omassa kodissa. Joku 1, 2 kirjaa olisi ok vielä, ja nehän mahtuisi itsellekin säilöön varmasti.

Yliopiston opiskelijalla on kuitenkin (oletettavasti) vielä kovinkin väliaikainen asunto. Lisäksi voi tulla vaihtoja tai harjoitteluja, jolloin asunto taas vaihtuu.

 

Eli kun meillä on toistaiseksi tilaa, olen antanut nuorten säilyttää meillä tavaroita. Välillä sitä on ollut paljonkin (vaihtojen ajan). Lisäksi nuorella on vielä kulunut kovin lyhyt aika ala-aste-ajoista ja niiden kirjoista.

 

Mutta sitten kun saavat pysyvämmän kodin, katsokoot nuo läpi ja viekööt mennessään mitä haluavat säästää. 

No ei se yliopisto-opiskelija nyt sentään viime viikolla ole ala-asteella ollut. En haluaisi joutua säilyttämään kodissani toisen tavaraa, joten ottakoon itse mitä haluaa säästää, ja vieköön vaikka omalle vintille, jos asuntoonsa ei mahdu. On se hyvä nuoren aikuisenkin opetella säästämään tärkeimmät asiat, ja laittamaan pois ne mitä ei enää tarvitse. Ei sitä vastuuta säilyttämisestä toiselle voi sysätä.

 

Se kotoa muuttaminen on hyvä paikka käydä läpi siihen asti kertyineitä tavaroita. Meillä nuori katsoi läpi kaikki tavaransa tuossa vaiheessa periaatteella, että ensin pakkasi ne mitä halusi ottaa mukaan, sitten katsoi läpi vanhaan kotiin jäävät ja sai jättää osan vielä tänne säilytykseen. Niitä jäi kuitenkin todella kohtuullinen määrä. Ne koulukirjat ja lelut meillä on karsittu pitkin matkaa, joten niitä ei enää paljon ollut. 

Mun mielestäni kotoa lähteminen on todella huono ajankohta karsia vanhoja tavaroita. On aivan hirveästi muutenkin järjesteltävää hyvin lyhyessä ajassa, eikä ole harvinaista että ensimmäiset viikot yliopistolla menevät patjamajoituksessa. Mutta jos vanhempi haluaa karsia vaikka keittiötarvikkeista hyvän setin kaksoiskappaleita nuorelle, se on varmasti tervetullutta, sitten kun oikeasti on se katto pään päällä.

Suosittelenkin karsimaan tavaroita silloin kun ei ole vaikea elämäntilanne. Turhat asiat voi heittää pois ennen kuin tulee se muuttopäivä opiskelupaikkakunnalle.

Niin kuin esim. abivuonna?

Ala-asteen kirjat? Ala-asteen aikana, viimeistään yläasteen aikana. Tuohon jää vielä monta vuotta ennen abi vuotta.

Ihan ohiksena ja mielenkiinnosta kysyn, mitä teet ketjussa nimeltä tavarapaljous. Sinulle varmastikaan ei ole päässyt sellaista kertymään, jos karsiminen on ollut hallussa jo ala-asteiässä. 

Teilläkö lapsi saa säilyttää ihan kaiken tavaran nolla vuotiaasta aina aikuisuuteen asti? Että te vanhemmat ette puutu ollenkaan siihen mitä lapsi säilyttää?  En ihmettele että sinä tarvitset  tällaista ketjua todella paljon. 

No tuossa tilanteessa vika on aikuisen eikä nuoren, joka ei abivuonna hävittänyt ala-asteen kirjoja. 

Kuinka paljon koulukirjoja nykyisin edes on ja saako ne pitää itse vai meneekö kiertoon seuraavalle koululuokalle? Keskustelu on jumiutunut kirjakysymykseen. 

Olen se joka kirjoitti että lapsi toi myöhemmin  tarvittavat tavarat, muistoesineet ja paljon turhaa tarpeetonta tavaraa säilytykseen. Asiasta on puhuttu, ja lapsi saa katsoa tavaransaja vähentää, tai ottaa mukaan nyt kesäloman aikana sen mitä katsoo parhaaksi. Olen samaa mieltä että tavaroita olisi tullut karsia jo aiemmin tarkemmin. Nytpä se kesällä sitten tapahtuu! 

Siippani kielsi mua sanomasta lapsille että tavaroita pitäisi hävittää. Yli 30v lapsia moinen stressaa ja käyvät harvemmin. No, jotain vien t annan heille. Nyt on jotain elektroniikkajuttuja, joista en tiedä, ovatko roskaa vai käyvätkö jonnekin. Niitä kuuluisia alakoulun kirjoja Tuskin enää on. Matikan, kemian ja kielten kirjoja on.

Sisarusteni kirjoja voi olla myös ja edellisen sukupolvenkin. Tilaavievin tavara on kangaspuut. 

Seurasin vanhaa ketjua vuosikaudet!

Hyvää vertaistukea.

Mulla takkusi nyt keväällä tuo siivous. Nyt tarttis jotain taas tehdä kellarissa ja muuallakin. Ei vaan jaksaisi.

Vierailija kirjoitti:

Siippani kielsi mua sanomasta lapsille että tavaroita pitäisi hävittää. Yli 30v lapsia moinen stressaa ja käyvät harvemmin. No, jotain vien t annan heille. Nyt on jotain elektroniikkajuttuja, joista en tiedä, ovatko roskaa vai käyvätkö jonnekin. Niitä kuuluisia alakoulun kirjoja Tuskin enää on. Matikan, kemian ja kielten kirjoja on.

Sisarusteni kirjoja voi olla myös ja edellisen sukupolvenkin. Tilaavievin tavara on kangaspuut. 

Vanhat koulukirjat voi erotella kierrätykseen. Pahvikannet pahviin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon lähtenyt tavaraa nyt pois ulkorakennuksista. Toisaalta yksi lapsista toi sinne lisää tavaraa säilöön. Mitä mieltä olette siitä että yliopistonopiskelija säilyttelee vanhempien luona ala asteen koulukirjoja pahvilaatikollisen? Siis tuo muiden säilöttyjen tavaroiden lisäksi. Hämmästyin kun sain kuulla asiasta. Jos pahvilaatikollinen alakoulun koulukirjoja on säilytettävä asia niin mielestäni se  pitäisi säilyttää omassa kodissa. Joku 1, 2 kirjaa olisi ok vielä, ja nehän mahtuisi itsellekin säilöön varmasti.

Minä olen saanut aina säilyttää omia koulukirjojani vanhempieni nurkissa, ja samoin on ollut aina oma huone odottamassa. Tämä on ollut henkisesti tosi tärkeä juttu, etenkin kun opintoni veivät minut joka kesä kesätöihin uudelle paikkakunnalle ja välillä ulkomaillekin. 
Ymmärrän, että kaikilla ei ole tilaa ja mahdollisuutta, mutta silti olen sitä mieltä, että jos ulkorakennuksia ja varastotilaa on, kannattaa tehdä lapsilleen tämä palvelus ja pitää huolta heidän tavaroistaan ainakin siihen saakka, että he ovat opintonsa opiskelleet ja vakiintuneet.

Hienoa, että olet halutessasi saanut noin tehdä, mutta kannattaisi ehkä sinunkin miettiä miksi oikeasti niitä koulukirjoja haluat säilyttää? Tarvitsetko niitä oikeasti vielä johonkin ja otat ne sitten aikanaan omaan kotiisi viemään tilaa? Sitä tarkoitin kun sanoin, että pois muuttaminen on hyvä paikka karsia tavaroita. Eli tehdä yhdenlainen tilinpäätös siitä, mitä oikeasti haluaa siihen mennessä eletystä elämästä säilyttää (ja jättää vain ne sitten sinne vanhempien kotiin säilöön) ja mistä voi jo luopua. 

Ja kaikkien on pakko elää tällä tavalla, koska...?

En ole tuo kirjoittaja, jolle vastaat, mutta minulle ne koulukirjat oli jotenkin henkisesti tärkeitä vielä vuosikausia koulun päättymisen jälkeen. Minä en ole koskaan ollut sellainen ihminen, joka pystyy heti yhden elämänvaiheen päätyttyä tekemään tuollaisen "tilinpäätöksen" ja karistamaan menneet tomut jaloistaan.

Jokaisesta elämänvaiheesta on myös jäänyt "turhaa" tavaraa muistoiksi vuosikymmenien jälkeenkin. Tietysti jos tilaa on vain jokin 20 neliön yksiö, ei ole mahdollista säilyttää mitään ylimääräistä. Ihan kaikki eivät kuitenkaan asu noin.

Mulla on ollut tilaa säilyttää vanhoja kirjoja ensin vanhempien varastossa ja nyt omassa, joten olen saanut hävittää silloin kun siltä tuntuu. Ala-asteen kirjoista jätin ihan muutaman muistoksi että jälkipolvet näkee että kouluissa oli ennen kirjoja ja tällaisia ne oli. Lapsena löysin aitasta isän koulukirjoja ajalta ennen sotia ja minusta ne oli mielenkiintoisia. En ole ihan varma olenko hävittänyt osan lukion kirjoista, mutta ainakin kieliopit ja mat,fys,kem on ollut hyllyssä. Juuri annoin fysiikan kirjat lapselle lainaan.

Päätin tehdä erilaisen karsinnan, huone kerralla. 
Sauna ja kylpyhuone ovat kunnossa. Kylppärisä on kaappi. Siellä on vessapaperit, pyyhkeet ja shamppot jne. 
Löysin tosi kivan korin vaatekaapin ylähyllyltä ja laitoin koppaan ne purkit, jotka ei old käytössä. Avattuja löytyi aina paljon. Nyt 1 kerralla loppuun

Vierailija kirjoitti:

Päätin tehdä erilaisen karsinnan, huone kerralla. 
Sauna ja kylpyhuone ovat kunnossa. Kylppärisä on kaappi. Siellä on vessapaperit, pyyhkeet ja shamppot jne. 
Löysin tosi kivan korin vaatekaapin ylähyllyltä ja laitoin koppaan ne purkit, jotka ei old käytössä. Avattuja löytyi aina paljon. Nyt 1 kerralla loppuun

Ja löytyi tyhjiä vessapaperirullia, myös tyhjiä

Shsmpoopulloja.

Tyhjensin kummatkin, saunan, kylppärin, lakaisin, imuroin ja takaisin järjestykseen.  Nyt on 1 tehty

Yksi mun elämäni tärkeimmistä kirjoista on isäni vanha koulukirja. Opin siitä lukemaan. Se kulkee mukanani, kunnes kuolen.

Hyvä että tehtiin uusi ketju, ihmettelinkin kun vanha hiljeni ja tajusin katsoa että se on lukittu. Eli pitkäaikainen lukija ja ajoittainen keskustelija täällä.

Koulukirjat ovat olleet itselle todella tärkeitä. Äitini luki minulle omia koulukirjojaan kun en vielä ollut edes koulussa. Laulettiin ja luki tarinoita ikään sopivalla tavalla. Tiesin jo hyvin pienenä millaista niin sanotusti ennen vanhaan oli ja miten elettiin. Kun opin itse lukemaan, luin kirjat uudestaan tarkasti ja moneen kertaan. Omiakin säilytin ja lueskelin niitä moneen kertaan vielä senkin jälkeen kun kyseinen luokka oli jo käyty. Kielten kirjoista oli yllättävää apua sitten toisella asteella kun sai kertailla helppoja juttuja vanhoista kirjoista. Nyt suurin osa jo laitettu keräykseen mutta arvokkaimmat säästetty. Jokainen tavallaan siis.