***HUHTIKUUNhelmet*** vko 40

Ihanaa lukea ultrauutisia! Kyllä se on kumma kuinka paljon mielenrauhaa masukkien näkeminen antaa!



Voi Verticia, paljon voimia työssä jaksamiseen! Ei kai stressi tässä vaiheessa vielä kovasti vaikuta jos saa nukuttua ja syötyä hyvin? Oletko ottanut neuvolassa stressaavan työtilanteesi puheeksi?



Löysin vihdoin Helsingin kaupungin sivuilta listan milloin neuvolat ja lääkärit, ei löytynyt linkkien kautta vaan piti hieman nähdä vaivaa. Alkuraskauden lääkäri siis vain tarvittaessa. Ilmeisesti pitää olla tyytyväinen, että mulla on kaikki niin hyvin ettei tarvi lääkärikäyntiä vielä. Kopkopkop.



Spurttasin eilen bussiin, jonka jälkeen alavatsassa väänsi kipeästi. Kuski vielä osoitti myöhästelijälle mieltään lähtemällä heilauttaen pysäkiltä ja lensin ensin ekan penkkirivin selkänojia päin, sitten vielä sama toiselle puolelle. En tiedä osuiko vatsaan kun keskityin pysymään jotenkin jaloillani. Pitää ottaa varovaisemmin jatkossa, mutta jos sama tapahtuu isommalla vatsalla, niin kuski saa kyllä kuulla kunniansa. Muutenkin alavatsa on taas kipuillut. Toivottavasti kasvukipuja.



Olen tutkiskellut noita vaunuja netissä ja päätynyt sen perusteella Teutoniaan. Tietty se kallein ja hienoin...eri asia onko niihin oikeasti varaa. Mikä muuten on pehmeän ja kovan kantokopan ero käytännössä? Sit vielä mietin, että kannattaako sellaiset vaunut, joissa on pienet kääntyvät etupyörät, vai onko ne kiikkerät/huonot loskassa ja sohjossa tai hiekkatiellä? Ajattelin että vois käydä testaamassa ja tutkimassa vaunuja livenä että oikeasti näkee mikä meille sopii. Sitten aion malttaa alennusmyynteihin ja ostaa sieltä jos sopivat saa halvalla. Jos ei, niin on vielä aikaa tilata, kuulin että niissä saattaa joskus kestää jopa kuukausi tai pari? Shoppailumielessä meidän masukkien maailmaantulo on aika hyvin ajoitettu, kun vuodenvaihteen alennusmyynneissä jaksaa vielä koluta mahan kanssa, heh. =) Muutenkin kevät on ihanaa aikaa odottaa h-hetkeä kun alkaa taas olla valoisaa!



Mulle menee vielä normifarkut, joissa on edessä matala vyötärö. Korkemmalla vyötäröllä varustetut housut ahdistavat. Ostin henkkamaukan äitiysfarkut, jotka tuntuvat mukavilta, mutten ehkä vielä tarvi niitä. Leviääköhän perä masun mukana? Silloin mun kannattaa palauttaa noi ja hankkia isommat myöhemmin. Tunikoja mulla on niin paljon, et eiköhän niillä pärjää aika pitkälle. Muotikin on meidän ajoituksen mukana! Tää vaikuttaa kivalta, mainitsikohan joku jo: http://www.bebes.fi/, niillä on Kampissa kauppa, mut myös nettikauppa.



t. edelleen superväsy Tsili ja toivottavasti aktiivisempi Öttiäinen 14+2

Hei vaan!

Nyt se on meilläkin np-ultra käytynä. Kovasti oli vilkkaanpuoleinen tuo Lahaja. Kaikki oli siellä hyvin. Nyt onkin sitten melkein kuukausi seuraavaan neuvolaan.



Helmielina

Mikä kilpi-tauti sulla on? Kiinnostaisi kuulla... Mulla vajaatoiminta, on mulle aika uus asia, ei ollu vielä esikoisen aikaan tätä todettu.



Mulla on alkanu tosi lupaavasti töiden kannalta tää odotus... oon nyt jo kolmatta viikkoa sairaslomalla. Flunssa oli ekan kerran/alkoi joskus elokuussa. Ja jatkuu vaan. Mulla on ollu lämpöä tässä nyt kaks viimeistä viikkoa, oon vaan maannu tekemättä mitään. No sehän tietysti sopii, väsymys on kuitenkin vieläkin ollut aika valtaisa ja huono olo vähän väliä. Ei onneksi niin huono olo enää kuin alussa.

Mä alan vaan olla aika ihmeissäni mitä mun kans tehdään. Periaatteessa muita oireita ei oo kuin nää raskausoireet, lämpö...poskionteloita epäilivät ja söin kuurinkin , mut ei siellä mitään ollut. Joku muu sanoi samaa että helpommin tulee levättyä nyt kun on raskaana. Se on kyllä täysin totta, mä ainakin olisin ihan varmaan kärvistelly töissä, jos ei olis tuosta kasvavasta huoli ja vastuu. Kun töissä ei oo mitään tietoa raskaudesta, niin vähä ne ihmettelee tätä mun saikku-putkea.En silti aatellu kertoa vielä.



Vaunukeskusteluihin...

Teutonioita voin kehua. Meinaan mennä esikoisen Teutonioilla edelleen, ostettu käytettynä. Tykkään kun on kahdet pyörät, siis pienemmät kesälle ja kunnon hyökkäysvaunut talvelle. Ainut miinuspuoli on että kääntyvää aisaa ei ole. Ne on yhdistelmät. Mut kun aikaisin loppui päiväunet vaunuissa, niin jäivät käytöstä pois.Rattaina meillä ollut Brion perusrattaat. Viehän ne aikapaljon tilaa mut mielestäni sen värtit. Se täytyy sanoa, et niin turhamainen oon, et jos asuttais vielä kaupungis tahtoisin uudet vaunut. Täällä maalla ei oikeesti mitään väliä.



Joku puhui kaukalo-ratas yhdistelmästä sitä vosi harkita, kun kaukalon aattelin et vois uusia. Nykyinen niin monella kierrätetty.



Mukavaa ja aurinkoista viikkoa kaikille

Paik ja Lahaja 12 tasan

Hei kaikki!



Käytiin tänään ultrassa ja vähän kyllä tuppaa aina jänskättää. Siellä oli kaveri kotosalla ja alkuun liikuskeli ihan mukavasti. Np oli ihan normaali. Nyt oltiin kuitenkin koon puolesta taas sitä mieltä, että alkuperäinen laskettu aika pitäisi paikkansa, eli 16.4. Ota tästä nyt sitten selvää. Alku-ultran perusteella se ei voinut pitää paikkansa, koska ensin oli vaan pussi ja seuraavasi hyvin pieni sittiäinen. LA 28.4. Nyt sitten oltiin sitä mieltä, että mittaisi kaveria mitenpäin vaan niin täsmää 16.4 aikaan. No, periaatteessa ihan sama, mutta peloittaa vaan jo valmiiksi, että jos jää kotiin maaliskuussa liian aikaisin ja sitten joutuu odottelemaan masunsa kanssa tuskaisen pitkään. Taidan olla huolineni vähän turhan etuaikainen...;-)



Tällä viikolla on ollut huomattavan paljon parempi olo. Jopa niin paljon, että töitä on sitten tullut tehtyä siitä hyvästä 10-12 h päivässä. Mies ei oikein tykännyt. On se vaan uskomaton se ero niiden päivien välillä kun on paha olo tai hyvä olo. En ollu edes muistanut miten mukavalta tuntuu olla kunnossa.



Viikonloppuna ajattelin mennä ostamaan mammavaatteita. Meinasi tulla jo alkuviikolla ahdistus kun mitkään vaatteet ei mene päälle. Nyt voikin tehdä jo muutaman hankinnan kun näki tänään että kaikki on hyvin.



Onko teillä kotona keskusteltu siitä, että haluatteko tietää vauvan sukupuolen etukäteen? Meillä on tullut kohta jo suurinpiirtein riita siitä. Minä en missään nimessä halua tietää kumpi tulee. Haluan yllättyä iloisesti. Mies taas haluaa ehdottomasti saada sen selville. Suurin osa kaikista kavereista on selvittänyt etukäteen kumpi tulee ja hän vetoaa siihen, että nykyään se on yleistä. En tiedä olenko liian nipo asian suhteen, mutta en halua että sitä kysyttäisiin.



Tämmöisiä mietteitä täällä päässä. Pitäisi varmaan mennä jo nukkumaan. Nukuin tässå jo toista tuntia sohvalla. Siirrytään nyt vähän mukavammalle paikalle sänkyyn. Ensi viikosta tulee taas raskas kun on työmatka edessä. Kaipa sitä varten pitää vähän nukkua varastoon ;-)



Terkkuja

Päkkänä ja saku 11+6

Me ei esikoisen kohdalla haluttu tietää sukupuolta, ei sen puoleen että sitä olis kerrottukaan =) Silloin oli periaate täällä etteivät kerro sukupuolta ja annettiin ymmärtää, että turha edes kysellä... No yllätyksenä siis tuli, vaikka aika varma tunne olikin alusta lähtien.

Nyt ajattelin siinä toisessa ultrassa sen kysyä ja jos ei näytä, niin sitten harkitsen sitä 4d:tä (tosi typerät syyt semmoseenkin mennä), mutta kun mulla on ollut niin vahvasti poika-tunne jo ennen kuin plussasin. Jotenkin vaan oli fiilis, että oon raskaana ja se on poika.



Mammavaatteista: Housut kävin minäkin eilen ostamassa hennesiltä tietty =) Sovitin vaikka kuinka monet tavalliset farkut ja kaikki kinnas tosta vatsan kohdalta, niin luovutin... Omista housuista vielä suurin osa menee, mutta pitkään jos joutuu istuun, niin alkavat kyllä puristaan. Hennesillä oli kyllä käteviä äitiyshousuja, kun niissä oli vain sivussa sellaset joustot eli ei sitä vatsapäälle tulevaa lisäkettä. Ajattelin että ne oli varmaan suunniteltukin alkuraskaudessa käytettäviks....Paitojen kanssa luulisin pärjääväni aika pitkään. Vaikka rinnat on taas kasvaneet niin paljon, että paidat alkaa oleen lyhyitä. Esikoisen kohdalla en ostanut juurikaan äitiysvaatteita, kun oli lämmintä ja jäin jo aikasin äitiyslomalle eli pysty kulkeen aika ykstoikkosissa vaatteissa.



Vaunuista: Mä olen joskus lukenut, että kovaa kantokoppaa suositellaan usein kevät/kesävauvoille, koska käyttävät sitä lämpimänä ajankohtana (on siis viileämpi) ja pehmeä kantokoppa taas talvivauvoille, jotka tarvisevat nemmän lämpöä ympärilleen. Tuntuu että pehmeät ovat usein vähän pidempiä ja menevät pidempään kuin kovat kantokopat. Lisäksi pehmeä on kevyempi. Meillä oli esikoisella Hartanit ja niissä pehmeä kantokoppa, ihan hyvät vaunut! Kierrätin ne tosiaan siskolleni, joten hankin itse uudet =) Tähtäimessä Brion Happyt (07 kuosilla eli käytettynä) tai Brion Joy, vähän minäkin mietin, noita renkaita eli uskaltaisiko ostaa ne pienipyöräiset, jotka liikkuvat kätevämmin kesällä ja kaupungissa, mutta loskassa ovat luultavasti melko heikot... No tätä ehtii vielä miettiä!!



Että semmoista jaarittelua tällä kertaa.... On vähän luppoaikaa töissä....



Mukavaa loppuviikoa kaikille!



maaly ja rv14

Minulla menee vielä vallan loistavasti vanhat housut. Tämä kyllä johtuu siitä että olen tämän vuoden aikana laihtunut noin seitsemän kiloa, joten housuissa oli jo valmiiksi vyötäröltä ja vatsan kohdalta väljää. Elänkin tässä toivossa, että pääsen tuonne marraskuun puoleen väliin ja rakenneultran ohi ennenkuin ainakaan töissä arvaavat minun olevan raskaana. Katselin kyllä tässä jo muutamana päivänä mammavaatteita nettisivuilta ja harmittavan vähän löytyi minulla sopivia työvaatteita (iso koko ja pitäisi olla suoraa housua, paitapuseroa, jakkua jne.). Täytynee jossain vaiheessa lähteä ihan kauppoihin asti tutkailemaan.



Sukupuolesta: Taisin tästä jo kirjoitellakin aiemmin. Itse olen ajatellut että haluaisin tietää vauvan sukupuolen etukäteen. Esikoisesta en halunnut tietää, mutta nyt on varasto täynnä 'poikavaatteita', joten jos tyttö olisi tulossa shoppailtavaa olisi paljon enemmän. Tämä ei siis välttämättä ole ollenkaan huono asia :-) Hiukan pinnallista ajattelua kylläkin, olisimme miehen kanssa varmasti ihan yhtä iloisia sekä tytöstä että pojasta. Suvussa on kylläkin paljon enemmän poikia, joten isovanhemmat (mummot erityisesti) saattaisivat ehkä ilahtua pikku tytöstä enemmän.



Jouluruuistakin näytti jo olleen puhetta ja minä en kyllä pätkääkään kaipaa maksalaatikkoa. Meillä ei sitä ole joulupöydässä ihan siitä syystä, että maksan hajukin kuvottaa minua ja toisaalta ei miehenkään kotona sitä olla jouluna syöty. Minä taas luulen kaipaavani graavilohta, mätiä ja sillejä. Ne tosin olisi pitänyt jättää vähemmälle ilman raskauttakin, kun olen verenpaineen takia joutunut olemaan tosi vähäsuolaisella ruoalla.



Kävin eilen myös ultrassa ja kaikki oli hyvin. Kovasti oli pikkuinen kasvanut np-ultran jälkeen ja hänellä oli kova meno päällä. Minulla on nyt raskauden aikana mahdollisuus normaalia useampiin ultriin ihan ilmaiseksi, koska osallistun erääseen tutkimukseen jota minulle ehdotettiin kun kävin np-ultrassa. Lisävaivaahan siitä on kun pitää käydä polilla ultrattavana, mutta on todella mukava nähdä vauveli useammin ja tietää että kaikki on hyvin.



Juliaana ja työnimetön 13+6

minäkin kävin viikon alussa neuvolassa ja vielä en ole päässyt katsomaan pikkuista livenä mutta sydänäänet kuului ja se on hyvä....ensviikolllaon ultra , joten nyt on helpompi mennäsinne kun tietää että sieläon elämää. minä myöskävin ostamassa h&m stäekat äitiysvaatteet.

kerrottiin lapsille että sisko tai veikkaon tulossa.....isompi oli innoissaan, nuorempi totesi TAAAASSSS. ja oli vähempi innoissaan, no mutta kylläse siitä.

muutamalle vielä kertomatta....ja kerrotaan kun aika on kypsä.

ei muuta kun hyvät jatkot kaikille.....

Minttu 10+3

Minäkin olen vielä mukana, mutta en ole kerinnyt (lue muistanut) käydä täällä:D

Äsekn sen verran kattelin et tänne on tainnu tulla uusia aika paljon..



Ja joku kysyi joulusta. Mie ootan kyllä jo innolla joulua vaikka sinne vielä se melkein kolmekuukautta vielä on:D Odotan myös että kaikki joulu krääsä tulisi kauppoihin nii pääsi koristelemaan pihaa valoilla ja sisälle kanssa laittaa tunnelmalliset joulu valot<3 Ja lahjojen paketointi on mulle ehdoton ykkönen rakastan sitä hommaa nii paljon:D hörähtänyt päästään!



Täällä voidaan oikeen hyvin, on pahoinvointikin helpottanut, välillä pientä etovaa oloa mutta siinäse. Masussakin kaikki hyvin, mulla on otettu jo kolme ultraa. Lääkärin piti olla viime tiistaina, mutta sekin oli sitten mennyt sairastumaan, niin nyt se siirty sitten ties kuinka kauas:S se vähän harmittaa.. mutta tulipahan nyt jotain kuulumisia kerrottuun:)

Moikka kaikille,



mukana vielä ollaan, olen vaan tullut niin laiskaksi että ei työpäivän jälkeen jaksa kirjoitella.



Tervetuloa uudet mukaan!



Onko täällä muita Kymenlaaksolaisia odottajia? Lähinnä mua kiinnostaa kertovatko nykyään KOKS:ssa sukupuolta rakenneultrassa?



Vointi on ollut tosi hyvä nyt, isoa vatsaa lukuunottamatta ei edes tunnu siltä että olisi raskaana.



Hyviä vointeja kaikille



Numerokolme kera pikku hipun rv 15+0 jo!



=)

Ihana kun on taas viikonloppu! Kiva että vielä on tullut uusia mukaan ja on ollut hauska nähdä että ainakin muutama muu jolla siellä 29.4. myös la :)



Vielä ois ens viikko töitä ja sitte 2 viikkoa lomaa =)

sen jälkeen ollaankin jo niin pitkällä että kohta pitänee kertoa pomolle. hih.

Tänään sain vihdoin kutsun ultraan, ilmoittivat samalla myös seuraavan ultran ajan, kätsyä niin ei tarvi sitä sitten miettiä heti seuraavaksi. Odotan vaan sitä ultraa ja toivon että kaikki hyvin, sit vois vihdoin kertoilla ihmisille ilouutiset:)



odottelen tässä että raparperipiirakka valmistuis uunissa, nam. oman puskan myöhäissatoa:)



hauskaa viikonloppua sateista huolimatta!



iza 10+2

Onks tämän otsikon alla kirjoittavat siis huhtikuussa synnyttäviä..näin ymmärsin..

Mulla on laskettu aika 13.4, joka varmistu tiistaina ultrassa..eli rv on ny 12+4. Tää on kyl naiselle mieletön juttu..ei voi vieläkään uskoa, et se pikkuinen siel ultran skriinillä on mun sisällä (?) Ihan äärettömän ihmeellistä..siel kädet ja jalat heilu jo kovasti..heti ensimmäisenä käsi nous moikkaukseen, et "tääl kaikki ihan hyvin" (Äiti sen sijaan ihan puolikuollu)! Mä oon tosiaan voinu aika huonosti viimeiset kuus viikkoa, mut tällä viikolla on jo pystynyt tekeen paremmin töitäkin, vaikkakaan ei millään viitsisi huonolla ololla. Sairaslomallakin oon ollut ja tunnin bussityömatkat ei oo kivoi. Vain muutamat ruoka-aineet menee alas ja oksennellutkin oon reippaanlaisesti (en tosin enää täl viikol). Tekisi mieli vaan maata ja nukkua, niin ei muistaisi pahaa oloa. Syödä täytyy lähes tunnin välein ja yölläkin pari kertaa..välil ei oikein tiedä et onks nälkä vai syönkö vaan huonoon oloon, no kai ne on kytköksissä toisiinsa. Maha pompsahti isommaksi ihan muutamassa päivässä..siltä ainaki tuntu. Takin napitkin alkaa jo kiristää. Hameet toimii viel ja kävin H&M ostamassa parit mammasukkahousut. Tää on kyl ihanaa, vaik tosin olo ei, mut se on ohimenevää! Kyl tää "kärsimys" tuntuu vahvistavan äidin ja vauvan suhdettakin. Turhat luulot het alkuun pois ;0)

Iloa kanssasisaret!

jaahas minulla menossa nyt rv 10+3. seuraava neuvola olisi 13.10 ja sit perään np-ultra 14.10... ultraa jännitän enemmän vain siksi että onkohan sielä masussa enemmänkin asukkeja vai onko sielä joku himo liikkuja joka kuluttaa enemmän kuin söisin koko ajan koska nälkä on kova..syönnin jälkeenkin sattuu mahaan ihan kuin olisi taas nälkä :| paino on nyt tippunut alle kuukaudessa liki 5 kg ja en kumminkaan oksenna.



tämä kaikki aivan uutta koska 4 ekaa raskauttani olen voinut todella pahoin, oksentanut ja siltikään en ole laihtunut kuin muutaman kilon...ihoni on ollut aina hyvä, jopa edellisissä raskauksissa.. muutamaa näppyä lukuun ottamatta.. nyt koko otsa täyn näppyi, leuka ja kaula korvien alta...huh teininäkään ollut näin paljoo näppyy :D



olo on ihan hyvä mutta annan olla jos tulee pikkasenki pitempi tauko kuin max. 2 tuntii syömiseen niin on jo paha olla, huomaan et hiukset ja muutkin karvat kasvaa tas hujauksessa, että ihmisapinaksi vois ruveta :D



mahaa ei minulla näy vielä eikä varmaan näy vielä 2-3 kuukauteen siit pitää jykevä lantioni huolen..paitsi jos yllärinä tääl oliski 2 kaiffaa. joten omiin vaatteisiini mahdun hyvin...



vielä on jaksettava käydä 3 viikkoa työssä oppimista ja sit siirryn taas koulunpenkille.. lähihoitajaksi siis opiskelen.



pitkä stoori kun harvoin edes kirjoitan, yleensä vaan luen teidän muiden juttui :)



minä ja masukki 10+3

Niin hiljaiseloahan tämä on. Ainakin mulla arki on sen verran hektistä, että en ole juurikaan ehtinyt vauvaa miettiä. Välillä tuntuu jopa epätodelliselta, että sellainen on tulossa.



Kävin nyt vihdoin alkuraskauden ultrassa ja kaikki on hyvin. Siellä se kasvaa ja pituutta oli kai 6 cm. Oli kiva, että miehenikin pääsi paikalle. Hän ei paljon perusta näistä alkuraskauden ultrista ja tuntuu pitävän tuota epäselvää mustavalkoista kuvaa epäuskottavana.



Raskausmasu näkyy mielestäni jo liiankin hyvin. Esim. aerobic tunnille olen joutunut ostamaan pidempiä paitoja Gina trikoosta, sillä muuten koko vatsa näkyy paljaana kun tavalliset paidat eivät enää peitä masua. Gina trikoossa on muuten paljon pitkiä toppeja ja paitoja, jotka ovat edullisia ja sopivat raskausmasulle. Suosittelen. Ovat lisäksi katu-uskottavia :)



Minulla on vaikeuksia peitellä masua töissä. Onneksi työpaikkani sukupuolijakauma on sellainen, että siellä on 95% miehiä, joten heillä kestänee tajuta että olen raskaana. Esimieheni tietää jo raskaudesta, mutta en halua tehdä siitä vielä julkista asiaa.



Olen käyttänyt raskaushousuja jo 3 viikkoa. Ne ovat mukavat päällä, varsinkin siis sellaiset jossa on pehmeä yläosa vatsaa varten. Suosittelen siis lämpimästi raskaushousuja kaikille joilla masu alkaa kiristää ja puristaa. Housut ovat sitten suoraan oikeaa kokoa, sillä ette välttämättä kasva muualta kuin vatsasta ja on aika hassua jos vyötärö on sopiva, mutta housut roikkuvat esim. jaloista. Minulla siis tämä on jo kolmas raskaus, joten vatsa on pömpähtänyt varsin nopeasti esiin.



Joulua en ole vielä ehtinyt miettiä. Tällä hetkellä elän päivä kerrallaan ja odotan kuin kuuta nousevaa sitä päivää jolloin pääsen taas omaan suihkuun. Meillä on siis kylpyhuoneremontti meneillään. Toinen asia jota odotan on, että tyttäreni jalka paranee ja hän pääsee taas kävelemään. Hän mursi sääriluunsa kaksi viikkoa sitten ja on siitä lähtien ollut poissa päiväkodista, mikä monimutkaistaa arkeamme melko paljon. JOudun joka päivä fiksailemaan erilaisia lastenhoitajia tms. Onneksi mummo on ollut käytettävissä. Vali vali, mutta pakko sanoa vielä että tämä ei lopu tähän. Lisäksi mies on ollut sopivasti juuri nyt kahdella 5 päivän kestoisella työmatkalla. Eli olen käytännössä manageroinut tätä sotkua yksin. Jee jee. Eli seesteisempiä aikoja odotellessa. Varasin meille kylpyläloman marraskuulle siinä toivossa, että silloin tilanne on jo rauhoittunut.



Minulla pahaolo liittyy ennen kaikkea väsymykseen. Eli jos en ole nukkunut riittävästi voin huonommin. Sen takia menenkin samaan aikaan nukkumaan kuin lapset ja herään kun he kiskovat minut ylös.



Mitähän sitä tänään sadepäivänätekisi. Pitänee ehkä mennä Emmaan tai Heurekaan niin pyörätuolipotilaammekin saa virikettä...



T: candelafi

Nyt o flunssa päällä ja yksin poden kotona. Mies ja muksut lähtivät isovanhempien kanssa sienimetsään. Ihana syyssää on ollut, mutta en ole uskaltautunut ulos, ettei vilutus pahene.



Paha olo iskee päivittäin äkkiarvaamatta, mutta usein on jo hyväkin olo. Mahan huomaa tosi selvästi, ellei päällä ole löysää paitaa. Tunikoita olenkin shoppaillut ahkerasti; onneksi niitä löytyy ihan tavallisistakin kaupoista. Löysimmän mallisia voi varmaan käyttää aika pitkälle raskautta ja käyttöä riittää myös imetysaikana, kun maha röllöttää. Mulla kyllä suurin osa vararavinnostakin kertyy vatsalle, joten sekin selittänee mahan näkymistä ;) Housuista yritän vielä mahtua stretchhousuihin, koska mammahousut tuppaavat vielä valumaan kaikesta huolimatta. Tilasin yhdet siistit suorat housut ja kolme puseroa missymomista. Aiemmat äitiysvaatteeni eivät ole olleet niin siistejä kuin nyt töissä tarvitsisin ja ovatpa muutenkin jo vähän kulahtaneet. Löysällä tunikalla yritän siis hämätä vielä jokusen viikon töissä. Sukkahousuiksi ostan Lindexiltä 44 - 52-kokoisia, jotka mahtuvat päälle vielä loppuraskaudessa, niin että takapuolelle tarkoitettu kiila on mahan päällä :) Verticia, takiksi kannattaa hankkia jokin A-linjainen; niitähän on nyt kaupoissa. Mulla on vanha A-linjainen tekoturkki viimeiseen vaiheeseen...



Mullakin on ollut raskausdiabetes ensimmäisessä ja kolmannessa raskaudessa ja nyt menin mukaan HUSin radiel-tutkimukseen, jossa pyritään ehkäisemään sitä. En valitettavasti päässyt kuin verrokkiryhmään, joten en saakaan ilmaisia liikuntaseteleitä uimahallia varten :( Se hyöty hommasta kuitenkin on, että tilaani tarkkaillaan tiiviimmin kuin neuvolassa. Käyntejä on myös synnytyksen jälkeen. Sokerirasitus on noin viikon kuluttua. Toivottavasti paha olo ei iske juuri silloin... Ja jos tulos on puhdas, myöhemmin otetaan vielä uudestaan, samaten muutama kuukausi synnytyksen jälkeen. Yäk!



Rattaita en ole vielä shoppaillut. Tarvitsemme ihan kunnon vaunuosan, koska nukutan vauvaa yölläkin vaunuissa muutaman kuukauden. Siinä on helppo heijata uneen jos heräilee syöntien välissä. Ratasosassa lapset ovat nukkuneet päiväunia ulkosalla 2 - 3-vuotiaiksi, mutta yleensä käytän isommalla lapsella istumarattaita, jollaiset meillä vielä on ihan hyvässä kunnossa. Yhden hankinnan olen vauvalle jo tehnyt - parit villahousut! Ystäväpiirissäni on paljon kestoiluinnostusta, joten ajattelin minäkin kokeilla, oppisiko vanha koira uusia temppuja. Ainakin kotosalla niitä voisi pitää.



Sukupuolesta vielä... Itse aion siis yrittää ottaa selville sukupuolen. Jos ei itse halua tietää, mutta mies haluaa, voisihan ultraajaa pyytää kirjoittamaan sukupuolen lapulle ja antamaan sen miehelle. Mies ei meillä halunnut tietää edellisen kerran sukupuolta, joten en kertonut sitä hänelle, vaikka itse tiesin :D (sukupuoli selvisi neuvolagynekologin keskiraskaustutkimuksessa, jolloin mies ei ollut mukana). Hirveää määrää sukupuolispesifejä hankintoja ei kuitenkaan kannattane tehdä ultran perusteella, ellei näkymä ole todella selvä...



Pitää muistaa kopioida teksti ennen lähettämistä, jos sivut vaikka taas menevät jumiin...



adelia rv 14

Ei sitten mennyt tämä alkuraskaus ilman sairaslomaa. Kävin torstaina lääkärissä kun silmä alkoi rähmimään. Katsoi samalla nenään ja antoi antibioottikuurin. Sivuontelotulehdus, onkin ollut aika tukkoinen olo viikon ajan.



Mieheltä tänään kyselin että onko pylly levinnyt mutta ei kuulemma ole =) vatsa on vain nätisti pyöristynyt.



Tuo kestoilu on ihan kivaa ja siihen helposti hurahtaa. Kokeilin kuopuksen kanssa kun hän oli 9kk ikäinen. Ainut mikä oli ikävää niin aika paljon fuskasivat ja etenkin kyläreissuilla ei ollut niin kivaa. Nyt tekisi mieli tehdä jo pieniä villahousuja ja kokeilla kestoja ihan vastasyntyneen kanssa. Saa nyt nähdä...



Minä ja mieskin haluaisi tietää sukupuolen + anoppi ;) kun on kaksi tyttöä niin voisi sitten jo vähän etukäteen jotain ostaa jos sattuukin poika tuolla masussa asustamaan. Ultra pitäisi sitten kyllä olla todella selvä että siihen uskaltaisin luottaa. Monesta varmaan kuulostaa pahalta kun voin suoraan sanoa että olisihan se kiva jos tällä kertaa poika. Olisihan se välillä kiva välillä ostella muutakin kuin tyttömäisiä juttuja ;)



Talvitakeistakin oli puhetta. Meillähän tytöt ovat syntyneet joulu ja tammikuussa joten sillon ei vielä ihan kamalan kovia pakkasia ole ollut. Etenkin esikoisesta mahtui ihan omat takit loppuun asti. Kuopuksen aikana oli isompi vatsa ja silloin joutui jo vähän tutuilta metsästämään isompaa takkia, mutta kun en ole kamalan pitkä niin sitten oli liian pitkät hihat eli omalla takilla silloinkin pärjäsin. Toppahousuista harmitti kun olin henkselit heittänyt roskiin. Viritin ne sitten kaulaliinalla eli laitoin kaulaliinan vyölenkkien läpi ja solmuun. Lämmitti samalla myös vatsaa =)



Näin se aika menee pikkuhiljaa... rvko 10+3

Tuolla elokuun lopussa / syyskuun alussa taisin tulla tänne ilmottelemaan itsestäni ja tulla tähän ketjuun mukaan... Nyt on ollut hieman hiljaiseloa kirjoittelun rintamalla, kun on ollut ihan hirmu ällöttävä olo! Nyt kerrankin semmoinen hetki, että ei kovin paha olo ja pystyy istumaan koneen äärellä.

Kauheeta valitusta, mutta on ollut karmeeta aikaa koko syyskuu ja jos entiseen malliin menee niin samaa on odotettavissa tämänkin kuun ajan. Iltasin maha senkun paisuu ja en kykene kuin makaamaan sohvalla liikkumatta. Onneksi en ole oksentanut kertaakaan, lähellä on kumminkin ollut! Mutta kun tästä selvitään niin elämä hymyilee taas! Nyt eletään päivä kerrallaan ja odotellaan pahan olon loppumista!



Eli kolmas lapsi tulossa ja laskettu aika olisi 29.4.

Viikoilla 6-7 kävin yksityisellä ultrassa, siellä sydän tykytti ja pikkuinen kelluskeli rauhassa. Ensi viikon perjantaina olisi np-ultra, saapi nähä pysyykö la samana.



Parit mammapaidat on tullut hankittua H&M:ltä ja parit vähän isompaa kokoa olevat matalavyötäröfarkut odottaa, sitten kun omiin housuihin ei enää mahdu. Ja vanhoja mammavaatteita odottelee kellarissa. Talvitakki puoli vähän mietityttää, eipä taida semmosta takkia kaapista löytyä, johon mahtuisi ensi vuoden puolella, eli kirpparille, kavereiden kaapeille tai alennusmyynteihin on mentävä viim joulun jälkeen!!



Taidanpa mennä pitkäkseen taas tuonne sohvalle, tuolla koisitaan päikkäreitä, niin pääsee itsekin vähän lepäämään!



T: PikkuKeiju rv 10+4

Oon viikkotolkulla kyllä lukenut teitä, mutta en ole vielä itse uskaltautunut mukaan. Josko nyt.. :)



Lyhyesti itsestäni: Esikoista odotan, ikää 31v. Vajaan parin vuoden yrittämisen jälkeen tärppäsi. Siksi kai tässä on alkuun niin varovainen ollutkin, ettei ole edes tänne uskaltanut kirjoittaa. Siis kun km-pelko on ollut niin valtava.



Kävin alkuraskauden ultrassa rv 7+2 ja siellä näkyi silloin syke, nyt on takana jo varsinainen ensimmäinen ultrakin. Kovasti siellä tyyppi venytteli jalkoja ja minä itkeä tihrustin. :)) Pää-perämitta oli jo 5,9cm eli kaveri oli muutaman päivän viikkojaan edellä. La mulla on 11.4. eli pääsiäislauantaina.



Hyvin on siis kaikki mennyt tähän asti. Pahoinvointi alkaa taittua, muutaman päivän ollut jo helpompi olla. En oksentanyt ole kuitenkaan missään vaiheessa, mutta tosi etovaa oloa oli 24/7 monta viikkoa. Väsymys piinaa edelleen ja mielialat heiluu miten sattuu. Työt tuntuu ihan ylitsepääsemättömiltä, ei jaksais yhtään.. :S Pakko silti kai sinnitellä. Töissä en todellakaan ole vielä kertonut raskaudesta, tästä tietää vasta mun äiti ja pari kaveria. Miehen puolen suku on vielä ihan pimennossa. On ajateltu että tuossa parin viikon kuluttua kerrotaan.



Maha ei vielä näy, omat housut mahtuu ihan mainiosti. Kyllähän sen mahan muodon muuttumisen itse, ja mies tietty, huomaa, mutta ulkopuoliset ei varmasti. On sen verran tuota mahamakkaraa muutenkin.. ;) Menkkamaisia kipuja on ollut nyt parina päivänä, taitaa siellä kohtu kasvaa.



Tällainen siis tarinani. Yritän päästä nyt kärryille teidän juttuihin. :)



Paaru 12+2

Taidat olla oikeassa Verticia siinä, että kun tässä nyt ei oikeastaan ole mitään kummempaa raportoitavaa, niin on aika hiljaista nämä väliajat.



Jouluruokia olen minäkin harmitellut sen verran, että taitaa blinit ja mädit, jotka on mun ehdottomia suosikkeja jouluisin, jäädä multa tänä vuonna väliin. Tosin esim. neuvolasta saaduissa kiellettyjen sapuskojen listalla ei tämä mäti muistaakseni varsinaisesti lue, mutta jossain sen näin. Tiedä sitten, onko siinä oikeasti jotain riskiä vai ei.



Olen kertonut jo about kaikille. On tässä ollut nyt monia tilaisuuksia, missä olen joutunut kieltäytymään alkoholista niin, että sen on pakostakin porukka huomannut. Jos joku on kysynyt suoraan, että "oleksä raskaana vai mikä on", niin olen kyllä vastannut totuudenmukaisesti. Tyhmältä tuntuis valehdellakaan. Mies ei vissiin ole kavereilleen vielä niin kertonut. Yhteiset kaverit tietää, koska olen kertonut pariskuntien naispuolisille henkilöille, joita näen aika usein.



Juhlin jo viime viikolla, että pahoinvointi on ohi. No, ei se ollut :( Nyt paha olo on muuttunut semmoiseksi, että aamulla voi kestää vaikka pari tuntia ihan tolkuttoman huono olo ja vessassa ravaamista. Aikaisemmin oli päivittäin ärhäkkä ja lyhyt oksennussessio ja sitten se oli ohi ja olo parani nopeasti. Nyt ei paha olo onneksi tule ihan joka päivä, vaan silloin tällöin.



Vaatteiden kanssa ei ole vielä tullut tosiaan mitään miettimistä, sillä kaikki vanhat menee päälle normaalisti. Naama kukkii edelleen...sain synttärilahjaksi tässä syksyllä lahjakortin lähipaikkakunnan (omalla asuinpaikkakunnallanihan ei pahemmin palveluja ole) Day Spa -hoitolaan. Niillä näytti olevan netissä listoillaan odottaville äideille varta vasten täsmäsuunnattu hoito. Pitäiskö sitä sitten mennä ihan piruuttaan kokeilemaan lahjakortin voimin...Ainoa pelko on, että hoidon aikana tulee huono olo ja joudun syöksymään mönjät naamarissa hoitopöydältä veskiin :D



Hyvää vointia ja paljon energiaa kaikille ryhmäläisille,



PP + Package

...ja nehän oli 12+0

meillä on sama laskettuaika, 11.4. Saas nähdä kuoriudutaanko just pääsiäisen nurkilla?

Kivaa että uusia tulee vielä mukaan, tervetuloa!



Ihanaa Tuulenkuiskaus, toivottavasti miehesi on nyt innostunut odotuksesta!



Piti loppuviikosta kirjoitella, mutten vaan jaksanut. Väsymys on ihan kamala ja etova olo on tullut paikoitellen takas. Yritän pakottaa itseni liikkeelle, mut hyvälläkin ololla jaksan aerobista liikuntaa matalalla sykkeellä vain reilut puoli tuntia. Pitkät kävelyt on jees, mut mun on pakko ottaa nokoset duunin jälkeen ja pimeä tulee koko ajan aikaisemmin (tekosyy maata kotona).



Noi Emmaljungat taitaa olla aika suositut eli hyvät. En vaan osaa erottaa eri malleja ja niiden ominaisuuksia. Pitää jossain välissä käydä kaupoissa katselemassa, mut onhan tässä aikaa. Viikonloppuna löytyi kirpparilta ihan samanlainen pinnasänky kuin missä itse olen 70-luvulla köllinyt! Ei ehkä ole nykyisten turvastandardien mukainen, mutta jos sellainen on meidän suvussa usealla vauvalla hyväksi testattu, niin pitihän se saada kun oli tosi hyvässä kunnossa ja halpa. Tuntui tukevammalta kuin Ikean pinnasängyt.



Oon nyt kertonut aika monelle ystävälle ja on helpottavaa kun ei enää tarvi piilotella! Yksi oli selvästi pettynyt siihen kun baareissa notkuvat ystävät pikkuhiljaa siirtyvät perhettä perustamaan. Oli kai hiukan katkera omasta elämästään kun ikäkin alkaa tulla vastaan, joskus puhuttiin tämän kanssa ettei hän halua lapsia lainkaan. Silti en haluaisi kuulla heti ekana kommenttina jotakin synnytyksen kauheuden voivottelua. Jäi tosi paha mieli, kun onnittelutkin tulivat aika väkinäisesti. Onneksi kaikki muut ovat olleet iloisia meidän puolestamme. =)



Vielä neuvola ym. käynneistä. Milloin te (ja varsinkin helsinkiläiset) ootte käyneet ekan kerran lääkärin vastaanotolla? Mulle ei kukaan ole sellaisesta sanonut ja seuraava (eli toinen) neuvola vasta lokakuun lopulla. Onko lääkäri neuvolan yhteydessä vai synnytyssairaalassa kuten ultrat? Ai niin se veriseula oli normaali, en ehtinyt kauaa iloitsemaan tuloksesta kun tuli Pohjanmaalta ikäviä uutisia. Tuttava oli selittänyt pienille pojilleen että joka päivä tapahtuu myös kivoja asioita (kun miettivät yhtä tiettyä kamalaa uutista): että joku oppii lukemaan ja joku tekee ekan maalinsa jalkapallossa ja joku saa vauvan ja... Se lohdutti täälläkin.



Jopas tuli taas vuodatusta, toivottavasti jaksoitte lukea... Mua ei muuten haittaa lainkaan lukea teidän navoistamme, masuistanne tai tisseistänne =). Kai tähän tilaan kuuluu jatkuva oman navan tutkiminen. Ihanaa lukea teidän kuulumisia, eikä ainakaan mun tietotaidoilla näissä asioissa kovasti pysty neuvomaan.



Hyviä vointeja kaikille!



t. tsili + öttiäinen ja hulppeat 14+0