Asutko keski-ikäinen nainen yksin yksiössä? Miten sujuu, miten olet sisutanut?
On tämä edessä kun nuorin lähtee pesästä. Olen sairaseläkkeellä joten Kela vaatii muuttamaan yksiöön.
Eniten murehduttaa että ei tilaa majoittaa lapsia kun tulevat kylään opiskelukaupungeista. Ja kun heillä tulevaisuudessa perheet, ei tilaa kun tulevat kyläilemään. Elämä meni toisin kuin suunnittelin. Ei ole vieraskamaria johon heidät majoittaa ja tupaa jossa kestitä. Miten muuten pidän elämäni aktiivisena? Ei ole sopivaa elämänkumppaniakaan löytänyt jonka kanssa isompaa huushollia jakaisi. Onko muita samassa tilanteessa, tottuuko tähän?
Kommentit (43)
Asun ihanassa 12 m2 studioasunnossa ja olen sisustanut Temusta ostetuilla ihanilla koriste-esineillä sekä joiden somettajien keramiikkataiteella.
En asu yksiössö, asun samassa kolmiossa kuin silloin, kun lapsi muutti pois kotoa. En aio luopua vierashuone/työhuone-yhdistelmästäni kovin helpolla, sillä ei ole oikein mukavaa majoittaa lasta jonnekin olohuoneen lattialle kun hän tulee käymään.
Tottuuko ahtauteen ja köyhyyteen. Ei totu jos on joskus nähnyt parempaa.
Yksiöitäkin on monenlaisia. Voisiko etenkin lasitetulla parvekkeella nukkua kun on kesä?
Asuin nelikymppiseksi asti 30 m2 yksiössä, sisustus oli kirjahylly tv-tasolla, 120cm sänky, pieni pöytä, vaatearkku ja piano. Kertoo ettei tilanpuutetta ollut kun pianokin sinne mahtui. Ei parveketta, vaatehuone. En pidä mahdottomana rastina tuollaisessa asumista ollenkaan, paljon on kiinni siitä millainen pohja on. Mitään isomman joukon majoittamista tuo ei tietenkään mahdollistanut.
Mullakin on 30 neliön yksiö puurivarissa, ihan hyvin mä sinne mahdun, mutta tosiaan, ei sinne mitään joukko-osastoa voi yöksi pyytää. Mulla on siellä pöytä, kolme tuolia, nojatuoli + rahi, parisänky ja telkkari.
Minä jouduin myös muuttamaan yksiöön. Tässä on 29 m2, ja alkovissa on parisänky, jossa tyttäreni voi nukkua parisängyn toisella puoliskolla kun tulee käymään. Perhettä tähän ei voi majoittaa.
Itselleni on tärkeää, että asunnossa on parveke, jossa voi oleskella kesällä, tykkään myös kasvattaa kaikenlaista purkeissa. Asunto pysyy myös viileämpänä helteillä kun parvekkeen oven saa auki.
Vierailija kirjoitti:
En asu yksiössö, asun samassa kolmiossa kuin silloin, kun lapsi muutti pois kotoa. En aio luopua vierashuone/työhuone-yhdistelmästäni kovin helpolla, sillä ei ole oikein mukavaa majoittaa lasta jonnekin olohuoneen lattialle kun hän tulee käymään.
Tässähän kysyttiin, miten keski-ikäinen yksiössä asuva nainen on sisustanut asuntonsa. Ei kysytty, miten kehut omaa asumisratkaisua! 🙄
Tilasin lasiliikkeestä yksiön eteisessä olevan vaatehuoneen oveen lähes koko oven kokoisen peilin. Jos ottaa pelkän peilin ilman reunahiontaa ja kehystää itse listoilla, ei tule kalliiksi. Se suurensi eteisen kerralla paljon tilavamman tuntuiseksi.
Ei kai Kela katso huonelukua, vain asumismenojen euromäärää?
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Kela katso huonelukua, vain asumismenojen euromäärää?
Totta, ei katso huonelukua. Mutta yleensä yksiöt ovat halvempia.
Mä nyt vastaan, kun melkein sovin apn spekseihin. Kun lapset lähti opiskelemaan olin jo kuntoutustuella, joten muutto pienempään asuntoon oli pakollinen. Mulla on koira, joten kerrostaloyksiö ei tullut siksi kyseeseen. Löysin luhtitalokaksion, jossa minipiha. Paljon piti luopua huonekaluista ja tavarasta. Isoin totuttelu on ollut keittiön pieneneminen. Mulla oli iso keittiö ja nyt on pieni syvennys olkkarissa, ruokapöytä on olkkarissa. Piti laittaa lasiovellinen kaappi ja lisätaso, että sain astiat yms mahtumaan. Mutta ei mulla ollut varaa vuokrata yhtään isompaa, koska toi pikku piha oli pakollinen.
Mun luona ei yövy kukaan, koska asun samassa kaupungissa kuin aikuiset lapseni. Ruokapöytä on jatkettava ja sen ympärille mahtuisi jatkettuna vaikka 6 ihmistä.
Pitää vaan asennoitua uudella tavalla ap. Kieltämättä sopeutuminen ja tottuminen on oma hommansa, mutta on se tehtävissä.
Nro 13 jatkaa: puhallettava patja on kätevä vieraille, vie vähän tilaa tyhjänä. Ja on suht mukava nukkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En asu yksiössö, asun samassa kolmiossa kuin silloin, kun lapsi muutti pois kotoa. En aio luopua vierashuone/työhuone-yhdistelmästäni kovin helpolla, sillä ei ole oikein mukavaa majoittaa lasta jonnekin olohuoneen lattialle kun hän tulee käymään.
Tässähän kysyttiin, miten keski-ikäinen yksiössä asuva nainen on sisustanut asuntonsa. Ei kysytty, miten kehut omaa asumisratkaisua! 🙄
Oisko sitten pitänyt kirjoittaa otsikkoon "keski-ikäinen, joka asut yksiössä" eikä "asutko yksiössä?".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai Kela katso huonelukua, vain asumismenojen euromäärää?
Totta, ei katso huonelukua. Mutta yleensä yksiöt ovat halvempia.
Ei ihan pidä paikkaansa. Ainakin yliopistokaupungeissa yksiöt ovat neliöhinnoiltaan kaikkein kalleimmat. Pieni kaksio, joita voi olla tarjolla enemmän, voi olla edullisempi.
Sängyllä, pöydällä ja tuoleilla, sekä nojatuolilla, josta saa vuoteen. Olen asunut rivitalo yksiössäni vuodesta -94 ja nyt olen saavuttanut tuon keski-iän.
Pitäisikö tehdä gallup siitä kuinka usein lapset yöpyy vanhemmillaan kun ovat itsenäistyneet?
Ei jumalauta, olet elänyt vain lasten kautta?
Nostan