Lue keskustelun säännöt.
Tutkimus: Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen
14.04.2026 |
Kattavassa kansallisessa rekisteritutkimuksessa tutkijat tarkastelivat kaikkia nuoria, jotka olivat hakeutuneet vuosien 1996–2019 aikana sukupuoliahdistuksen takia HUSin ja TAYSin sukupuoli-identiteettipoliklinikoille.
Nuoret, jotka hakeutuivat sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin toiveenaan päästä korjaushoitoon, olivat tutkimuksen mukaan tarvinneet psykiatrista hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kolme kertaa useammin kuin samanikäiset verrokit.
Kun sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta, vakavaa psykiatrista sairastavuutta oli neljä kertaa niin usein kuin vertailuväestöllä.
Tampereen yliopiston tiedotteen mukaan vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyivät erityisesti niiden joukossa, jotka olivat saaneet fyysisiä sukupuolenkorjaushoitoja.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus se sukupuolihäiriö on vain oire ihan toisenlaisista ongelmista, eikä nää toiset ongelmat korjaannu oiretta hoitamalla vaikka kuinka olisi lauma aktivisteja karjumassa että vain oiretta saa hoitaa.
Just tää ongelma tulee siitä, että aktivistit saa ruveta määräilemään lääkäreitäkin hoidon suhteen, esim. "uskomushoidot" kieltämällä kun pohjimmiltaanhan nuo uskomushoidot on sitä että hoidetaan sitä henkistä puolta. Enkä nyt siis puhu uskonnoista vaan siitä miten lääkäri saa noita potilaitaan hoitaa.
Ja osa aktivisteista on alkanut puhumaan miten terapia missä oikeasti laitetaan se asiakas kyseenalaistamaan tuntemuksiaan on "eheytysterapiaa", koska sitä sukupuoliristiriitaa ei saisi aktivistien mielestä kyseenalaistaa ollenkaan, vaan nimenomaan vahvistaa.
Juuri tämä on huolestuttavaa. Olen itse henkeen ja vereen tasa-arvon kannattaja ja kaikenlainen seksuaalivähemmistöihin kohdistuva syrjintä on tuomittavaa. Kuitenkaan itse enää koe pride-ideologiaa hyvänä asiana muun muassa siksi, koska se kannattaa transhoitoja ala-ikäisille.
Mulla on perheenjäsen, joka kyseenalaisti sukupuolensa heti kun ensimmäiset merkit murrosiästä alkoivat näkyä. Hän eksyi näihin pride-porukoihin ja lapsi meni ihan sekaisin, hämmentyi ja alkoi kärsiä pahasta identiteettikriisistä. Onneksi hän sai keskusteluapua, sillä kriisi meni ohi ja tyttö oppi elämään murrosiän tuomien muutosten kanssa. Tänä päivänä kaikinpuolin terve, nuori nainen ja sinut itsensä kanssa. Olisi ollut todella kamalaa, jos murrosiän myllerrysvaiheessa olisi aloitettu jarrutushoidot hormoneilla. Ne kun tekevät peruuttamattomia muutoksia kehoon.
En siis tietenkään vastusta transhoitoja sinänsä, mutta mielestäni pelkästään oma ilmoitus ei saa missään tilanteessa olla perusteena lääketieteellisille hoidoille, ja lääkärin tuleekin tutkia potilaan ongelmien perimmäinen syy tosi tarkkaan ennen minkäänlaisten hormoni- tai leikkaushoitojen aloittamista.
Ei niitä hoitoja omalla ilmoituksella aloiteta eikä Suomessa kai alaikäisellekään. Tutkimusjakso kestää useita vuosia ja siltikin diagnoosi ja hoidot voi jäädä saamatta. Psykoterapia on myös olennainen osa ennen diagnoosin saamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" "Elää miehenä?"
Onko miehenä eläminen sitä, että laittaa housut jalkaansa ja juo sidukan sijasta olutta? Vai mitä se nyt muka on? Mikä estää ketä tahansa naista "elmästä miehenä"?"
Ei estäkään, siitä vaan jokainen kokeilemaan miltä tuntuu. Ei sitä täydellistä tunnetta saa vaikka kävisi läpi hoidot, koska jokaisessa kromosomissa pysyy biologisen sukupuolen määrittävä tekijä. Alapää ei maagisesti muutu aidosti toisen sukupuolen edustajan alapääksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän n. 20v nuoren, joka on ilmeisesti pian aloittamassa transhoidot. Autismin kirjolla oleva, heikkoitsetuntoinen ja masentunut tyttö, jolle sosiaaliset suhteet ovat olleet aina haastavia. Hän on viettänyt teini-ikänsä suurimmaksi osaksi omassa huoneessaan netissä surffaillen. Ainoat kaverinsa ovat puheiden perusteella nettituttuja faniyhteisöstä. Tämä nuori asuu yhä vanhempiensa luona, vaikka on jo täysi-ikäinen, ja vaikuttaa kaikin tavoin huomattavasti ikäistään nuoremmalta. Olin järkyttynyt kuullessani, että hän on pian aloittamassa hormonihoidot. Hän on siis jo saanut diagnoosin transsukupuolisuudesta.
Tra nsu-aktivistit ovat petoja, jotka saalistavat sairaisiin frankenstein-kokeisiinsa kaikkein haavoittuvaisimpia nuoria. Sairas kuolemankultti kyseessä. Sitten ihmetellään, miksi moni ei luota esimerkiksi lääkäreihin ja psykiatreihin, kun tekevät tällaista tuhoa muille "lääketieteen" nimissä.
Kaikki transkorjailujen seuraukset ja pieleenmenot vieritetään taatusti nekin toksisen patriarkatin leveille harteille. Vähemmistöstressi ei koskaan hellitä ja syrjintä vain kasvaa, ja kasvaa..
Hieman jokin tavoite haiskahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä edes puhua "sukupuolenkorjaushoidoista", koska nuo hoidot eivät korjaa yhtään mitään vaan rikkovat kehoa. Esim. Poistetaan terveitä elimiä ja rikotaan kehon oma sp-hormonituotanto. Jos naiselta poistetaan munasarjat tai mieheltä kivekset, hän tarvitsee sen jälkeen sp-hormoneja apteekin paketista. Jos naiselta poistetaan rinnat, hän ei pysty enää imettämään lastaan jos joskus myöhemmin tahtookin vanhemmaksi. Leikkausalueelta myös menee tuntoaisti joko osittain tai kokonaan.
Ei kenenkään sukupuoli tarvitse korjaamista vaan jokainen on hyvä just sellaisena kuin on. Sukupuolistereotypiat sen sijaan voi heittää romukoppaan ja jokainen ilmaiskoot itseään miten tahtoo.
Sitäkin tässä on saanut ihmetellä, että miten monille edelleen menee läpi ajatus siitä, että nykyinen genderideologia jotenkin haastaisi sukupuolistereotypioita? Siinähän päin vastoin koko ajan vahvistetaan sukupuolistereotypioita näillä "pistin hameen päälle osoittaakseni, etten ole mies, vaan olen transnainen/muunsukupuolinen" -jutuilla.
Jos oikeasti haluttaisiin heittää sukupuolistereotypiat romukoppaan, niin hameiden, kynsilakkojen, kaulakorujen, hiusten pituuden jne. ei pitäisi merkitä mitään sukupuolen määrittelyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivot kehittyy vielä 25-30-vuotiaaksi, samoin minuus. Näiden nuorten kannattaisi mielummin elää sen roolin mukaan minkä kokevat itselleen sopivaksi, mutta ilman hormonihoitoja tai leikkauksia. Sitten kun on 5-10 vuotta elänyt vastakkaisen sukupuolen elämää niin on jo parempi käsitys onko kyse oikeasti trans-asiasta vai vaikkapa oman persoonan etsimisestä. Vahinkoa ei ole vielä tapahtunut ja ajattelukin olisi kehittyneempää.
Mitä tarkoittaa elää vastakkaisen sukupuolen elämää? Vaatteet ja elämäntyyli ei ole sukupuoli. Myöskään sosiaalinen rooli ei ole sukupuoli.
Kyllä siitä saa kuitenkin jo jotain kuvaa. Ainakin naisille on aika helppoa elää ns. miehenä, muuttaa vaan tyyliä yms, maskuliininen versio. Tietysti ääni ei ole matala samalla tavalla eikä keho ole miehen keho, mutta parempi tuo olisi kuin tehdä pysyvää haittaa terveelle keholle.
"Elää miehenä?"
Onko miehenä eläminen sitä, että laittaa housut jalkaansa ja juo sidukan sijasta olutta? Vai mitä se nyt muka on? Mikä estää ketä tahansa naista "elmästä miehenä"?
Tra nsuilu on puhtaasti performatiivinen fetissi. Joko joku on mies tai nainen. Piste. Ei ole mitään miehenä tai naisena "elämistä". Minä olen mies, tein elämässä sitten mitä tahansa, koska olen mies, koska olen biologisesti mies, mikä on ainoa tapa olla mies. 160 cm rekkalesbo, joka leikkaa tukkansa ja vetää hormoneja saadakseen pari karvaa huulensa yläpuolelle, ei koskaan tule olemaan mies, vaan pelkkä mielenvikainen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus se sukupuolihäiriö on vain oire ihan toisenlaisista ongelmista, eikä nää toiset ongelmat korjaannu oiretta hoitamalla vaikka kuinka olisi lauma aktivisteja karjumassa että vain oiretta saa hoitaa.
Just tää ongelma tulee siitä, että aktivistit saa ruveta määräilemään lääkäreitäkin hoidon suhteen, esim. "uskomushoidot" kieltämällä kun pohjimmiltaanhan nuo uskomushoidot on sitä että hoidetaan sitä henkistä puolta. Enkä nyt siis puhu uskonnoista vaan siitä miten lääkäri saa noita potilaitaan hoitaa.
Ja osa aktivisteista on alkanut puhumaan miten terapia missä oikeasti laitetaan se asiakas kyseenalaistamaan tuntemuksiaan on "eheytysterapiaa", koska sitä sukupuoliristiriitaa ei saisi aktivistien mielestä kyseenalaistaa ollenkaan, vaan nimenomaan vahvistaa.
Juuri tämä on huolestuttavaa. Olen itse henkeen ja vereen tasa-arvon kannattaja ja kaikenlainen seksuaalivähemmistöihin kohdistuva syrjintä on tuomittavaa. Kuitenkaan itse enää koe pride-ideologiaa hyvänä asiana muun muassa siksi, koska se kannattaa transhoitoja ala-ikäisille.
Mulla on perheenjäsen, joka kyseenalaisti sukupuolensa heti kun ensimmäiset merkit murrosiästä alkoivat näkyä. Hän eksyi näihin pride-porukoihin ja lapsi meni ihan sekaisin, hämmentyi ja alkoi kärsiä pahasta identiteettikriisistä. Onneksi hän sai keskusteluapua, sillä kriisi meni ohi ja tyttö oppi elämään murrosiän tuomien muutosten kanssa. Tänä päivänä kaikinpuolin terve, nuori nainen ja sinut itsensä kanssa. Olisi ollut todella kamalaa, jos murrosiän myllerrysvaiheessa olisi aloitettu jarrutushoidot hormoneilla. Ne kun tekevät peruuttamattomia muutoksia kehoon.
En siis tietenkään vastusta transhoitoja sinänsä, mutta mielestäni pelkästään oma ilmoitus ei saa missään tilanteessa olla perusteena lääketieteellisille hoidoille, ja lääkärin tuleekin tutkia potilaan ongelmien perimmäinen syy tosi tarkkaan ennen minkäänlaisten hormoni- tai leikkaushoitojen aloittamista.Ei niitä hoitoja omalla ilmoituksella aloiteta eikä Suomessa kai alaikäisellekään. Tutkimusjakso kestää useita vuosia ja siltikin diagnoosi ja hoidot voi jäädä saamatta. Psykoterapia on myös olennainen osa ennen diagnoosin saamista.
Väärää tietoa. Psykoterapia ei todellakaan ole osa ennen diagnoosin saamista eikä tutkimusjaksokaan kestä useita vuosia vaan keskimäärin alle vuodesta puoleentoista vuoteen. Poikkeuksia toki on. Poikkeustapauksissa syy tutkimusten pitkittymiseen on useimmiten tutkittavan psyykkiseen vointiin liittyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän n. 20v nuoren, joka on ilmeisesti pian aloittamassa transhoidot. Autismin kirjolla oleva, heikkoitsetuntoinen ja masentunut tyttö, jolle sosiaaliset suhteet ovat olleet aina haastavia. Hän on viettänyt teini-ikänsä suurimmaksi osaksi omassa huoneessaan netissä surffaillen. Ainoat kaverinsa ovat puheiden perusteella nettituttuja faniyhteisöstä. Tämä nuori asuu yhä vanhempiensa luona, vaikka on jo täysi-ikäinen, ja vaikuttaa kaikin tavoin huomattavasti ikäistään nuoremmalta. Olin järkyttynyt kuullessani, että hän on pian aloittamassa hormonihoidot. Hän on siis jo saanut diagnoosin transsukupuolisuudesta.
Ei tule elämä ainakaan helpottumaan.
Todennäköisesti helpottuu, jos diagnoosi osui oikeaan. Tunnen yhden transmiehen, jonka tausta oli samanlainen, ja ainakin hänen elämänsä helpottui huomattavasti muutoksen myötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Angelina jolien lapsi hyvä esimerkki, eli vuosia lapsuudessaan poikatyttönä. Entä jos vanhemmat olisi ajaneet asiaa siihen pisteeseen, että olisi tehty transhoidot jo ennen täysi-ikäisyyttä? Amerikassa muistaakseni tehdään alaikäisille myös. Ainakin annetaan hormoniblokkereita. Tällä hetkellä kuitenkin kaunis nuori nainen, eikä vaikuta siltä, että kokisi olevansa mies.
Niin,tästä näemme että kyseessä on vain valheidentiteetti.
Sanotaanpa sitä sitten mielenhäiriöksi tai mielisairaudeksi ,mielenterveysongelmasta on kuitenkin kyse.
Usein syynä on lapsuudessa koettu trauma,seksuaalinen hyväksikäyttö tai jokin muu,joka on ollut pelottava,hämmentävä,joskus häpeää aiheuttava tapaus.
Näistäkin on tutkimustuloksia,mutta kaikki eivät myönnä edes tämän mahdollisuutta,ettei ihminen olekaan syntynyt seksuaalisesti häiriintyneeksi,sukupuolestaan epävarmaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus se sukupuolihäiriö on vain oire ihan toisenlaisista ongelmista, eikä nää toiset ongelmat korjaannu oiretta hoitamalla vaikka kuinka olisi lauma aktivisteja karjumassa että vain oiretta saa hoitaa.
Just tää ongelma tulee siitä, että aktivistit saa ruveta määräilemään lääkäreitäkin hoidon suhteen, esim. "uskomushoidot" kieltämällä kun pohjimmiltaanhan nuo uskomushoidot on sitä että hoidetaan sitä henkistä puolta. Enkä nyt siis puhu uskonnoista vaan siitä miten lääkäri saa noita potilaitaan hoitaa.
Ja osa aktivisteista on alkanut puhumaan miten terapia missä oikeasti laitetaan se asiakas kyseenalaistamaan tuntemuksiaan on "eheytysterapiaa", koska sitä sukupuoliristiriitaa ei saisi aktivistien mielestä kyseenalaistaa ollenkaan, vaan nimenomaan vahvistaa.
Juuri tämä on huolestuttavaa. Olen itse henkeen ja vereen tasa-arvon kannattaja ja kaikenlainen seksuaalivähemmistöihin kohdistuva syrjintä on tuomittavaa. Kuitenkaan itse enää koe pride-ideologiaa hyvänä asiana muun muassa siksi, koska se kannattaa transhoitoja ala-ikäisille.
Mulla on perheenjäsen, joka kyseenalaisti sukupuolensa heti kun ensimmäiset merkit murrosiästä alkoivat näkyä. Hän eksyi näihin pride-porukoihin ja lapsi meni ihan sekaisin, hämmentyi ja alkoi kärsiä pahasta identiteettikriisistä. Onneksi hän sai keskusteluapua, sillä kriisi meni ohi ja tyttö oppi elämään murrosiän tuomien muutosten kanssa. Tänä päivänä kaikinpuolin terve, nuori nainen ja sinut itsensä kanssa. Olisi ollut todella kamalaa, jos murrosiän myllerrysvaiheessa olisi aloitettu jarrutushoidot hormoneilla. Ne kun tekevät peruuttamattomia muutoksia kehoon.
En siis tietenkään vastusta transhoitoja sinänsä, mutta mielestäni pelkästään oma ilmoitus ei saa missään tilanteessa olla perusteena lääketieteellisille hoidoille, ja lääkärin tuleekin tutkia potilaan ongelmien perimmäinen syy tosi tarkkaan ennen minkäänlaisten hormoni- tai leikkaushoitojen aloittamista.Ei niitä hoitoja omalla ilmoituksella aloiteta eikä Suomessa kai alaikäisellekään. Tutkimusjakso kestää useita vuosia ja siltikin diagnoosi ja hoidot voi jäädä saamatta. Psykoterapia on myös olennainen osa ennen diagnoosin saamista.
Väärää tietoa. Psykoterapia ei todellakaan ole osa ennen diagnoosin saamista eikä tutkimusjaksokaan kestä useita vuosia vaan keskimäärin alle vuodesta puoleentoista vuoteen. Poikkeuksia toki on. Poikkeustapauksissa syy tutkimusten pitkittymiseen on useimmiten tutkittavan psyykkiseen vointiin liittyvä.
Kolme vuotta keskimäärin on tutkimusjakson pituus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus se sukupuolihäiriö on vain oire ihan toisenlaisista ongelmista, eikä nää toiset ongelmat korjaannu oiretta hoitamalla vaikka kuinka olisi lauma aktivisteja karjumassa että vain oiretta saa hoitaa.
Just tää ongelma tulee siitä, että aktivistit saa ruveta määräilemään lääkäreitäkin hoidon suhteen, esim. "uskomushoidot" kieltämällä kun pohjimmiltaanhan nuo uskomushoidot on sitä että hoidetaan sitä henkistä puolta. Enkä nyt siis puhu uskonnoista vaan siitä miten lääkäri saa noita potilaitaan hoitaa.
Ja osa aktivisteista on alkanut puhumaan miten terapia missä oikeasti laitetaan se asiakas kyseenalaistamaan tuntemuksiaan on "eheytysterapiaa", koska sitä sukupuoliristiriitaa ei saisi aktivistien mielestä kyseenalaistaa ollenkaan, vaan nimenomaan vahvistaa.
Juuri tämä on huolestuttavaa. Olen itse henkeen ja vereen tasa-arvon kannattaja ja kaikenlainen seksuaalivähemmistöihin kohdistuva syrjintä on tuomittavaa. Kuitenkaan itse enää koe pride-ideologiaa hyvänä asiana muun muassa siksi, koska se kannattaa transhoitoja ala-ikäisille.
Mulla on perheenjäsen, joka kyseenalaisti sukupuolensa heti kun ensimmäiset merkit murrosiästä alkoivat näkyä. Hän eksyi näihin pride-porukoihin ja lapsi meni ihan sekaisin, hämmentyi ja alkoi kärsiä pahasta identiteettikriisistä. Onneksi hän sai keskusteluapua, sillä kriisi meni ohi ja tyttö oppi elämään murrosiän tuomien muutosten kanssa. Tänä päivänä kaikinpuolin terve, nuori nainen ja sinut itsensä kanssa. Olisi ollut todella kamalaa, jos murrosiän myllerrysvaiheessa olisi aloitettu jarrutushoidot hormoneilla. Ne kun tekevät peruuttamattomia muutoksia kehoon.
En siis tietenkään vastusta transhoitoja sinänsä, mutta mielestäni pelkästään oma ilmoitus ei saa missään tilanteessa olla perusteena lääketieteellisille hoidoille, ja lääkärin tuleekin tutkia potilaan ongelmien perimmäinen syy tosi tarkkaan ennen minkäänlaisten hormoni- tai leikkaushoitojen aloittamista.Ei niitä hoitoja omalla ilmoituksella aloiteta eikä Suomessa kai alaikäisellekään. Tutkimusjakso kestää useita vuosia ja siltikin diagnoosi ja hoidot voi jäädä saamatta. Psykoterapia on myös olennainen osa ennen diagnoosin saamista.
Ei tällä hetkellä, mutta sellaista poliittista muutosta tietyt tahot kyllä kovasti ajavat, että hoitoja pitäisi saada omalla ilmoituksella ja myös lapsena. Eikä se saa mennä läpi.
Viimeksi taisi olla eilen Hesarissa artikkeli, jossa transaktivistin haastattelun yhteydessä kauhisteltiin sitä, kuinka USAssa joissain osavaltioissa "translasten auttaminen", eli alaikäisille annetut hoidot, on kielletty uudelleen. Eikä sanaakaan siitä, että hoitojen antaminen lapsille ei itseasiassa ole niin suoraviivaisen hieno juttu kuin aktivistit väittävät. (Ja ei, en kannata Trumpia, mutta se, että Trump tekee paljon pahaa, ei tee lasten transhoidoista ongelmattomia.)
t.Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lobotomioita saatettiin aikanaan suorittaa varsin kevyin perustein. Suomessakin leikattiin muun muassa lapsia ja nuoria – nuorimmat leikatut olivat 12-vuotiaita. Lääkärit uskoivat kuitenkin vilpittömästi, että lobotomia oli potilaan parhaaksi." (Wikipedia)
Miksei mistään opita mitään!?
Ihan kuin kun tietty aika tulee mittarissa täyteen samat hulluudet hieman eri pintasilauksella aletaan ajamaan uudelleen?! Miksi lääketieteen nimissä on yhtäkkiä (taas) mahdollista tehdä aivan käsittämättömiä kauheuksia?
Psykiatriassa sama.
On varmasti jonkun verran ihmisiä, jotka aidosti kokee olevansa väärässä sukupuolessa ja näille hoidoista voi olla apua pysyvästi. Tilastollisesti nuorilla on vaan tätä kokemusta niin paljon nykyään, että kyse on jostain muusta. Oireillaan jotain muuta asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Trans-tutkimusta on vähän ja se on usein heikkolaatuista. Myös sukupuolen vaihtamisen puolesta kampanjoivien olisi hyvä tämä ymmärtää. Tiede ei tue heidänkään kantaansa. Nyt olisi hyvä rauhoittua ja odottaa uusia, parempia tutkimuksia ennen lopullisia päätöksiä.
Koska valitettavasti "woke" vaikuttaa myös tutkimuksen rahoitukseen ja siihen mitä aiheita valitaan. Jos tutkimuksen aihe tai mahdolliset tulokset vaikuttavat vähänkin kriittisiltä transhehkutusta kohtaan on rahoitusta vaikeampi saada eikä moni tutkija myöskään halua transaktivisteja peräänsä. Hienoa, että tällainen tutkimus on nyt saatu tehtyä ja toivottavasti jatkossa tulee paljon lisää. Sillä totuus on että tuo transtouhu on mennyt jo ihan yli verrattuna siihen paljonko todellisia transihmisiä on väestössä eli aivan minimaalinen määrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivot kehittyy vielä 25-30-vuotiaaksi, samoin minuus. Näiden nuorten kannattaisi mielummin elää sen roolin mukaan minkä kokevat itselleen sopivaksi, mutta ilman hormonihoitoja tai leikkauksia. Sitten kun on 5-10 vuotta elänyt vastakkaisen sukupuolen elämää niin on jo parempi käsitys onko kyse oikeasti trans-asiasta vai vaikkapa oman persoonan etsimisestä. Vahinkoa ei ole vielä tapahtunut ja ajattelukin olisi kehittyneempää.
Mitä tarkoittaa elää vastakkaisen sukupuolen elämää? Vaatteet ja elämäntyyli ei ole sukupuoli. Myöskään sosiaalinen rooli ei ole sukupuoli.
Kyllä siitä saa kuitenkin jo jotain kuvaa. Ainakin naisille on aika helppoa elää ns. miehenä, muuttaa vaan tyyliä yms, maskuliininen versio. Tietysti ääni ei ole matala samalla tavalla eikä keho ole miehen keho, mutta parempi tuo olisi kuin tehdä pysyvää haittaa terveelle keholle.
Miten nainen elää miehenä? Ihan konkreettisesti?
Ei mitenkään. Kyse on illuusiosta ja mielikuvista trans-ihmisen mielessä. Biologinen sukupuoli ja sen mukanaan tuomat hormonit määrittävät jopa aivojen rakennetta. Trans-naisella on miehen aivot ja hän ajattelee miehen lailla. Hänellä ei ikinä tule olemaan aitoa kokemusta naiseudesta. Ja toisinpäin. Sukupuoltaan ei pysty vaihtamaan, se on ainoa binäärinen asia ihmisessä, kaikki muut ominaisuudet ovat skaalalla.
Eikö olekin outoa, että trans-ihmiset ja heidän tukijansa eivät koskaan ihmettele sitä, kuinka näitä väärään kehoon syntyneitä on niin paljon. Yhtäkkiä tuhansia suomalaisia on vahingossa syntynyt väärään kehoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus se sukupuolihäiriö on vain oire ihan toisenlaisista ongelmista, eikä nää toiset ongelmat korjaannu oiretta hoitamalla vaikka kuinka olisi lauma aktivisteja karjumassa että vain oiretta saa hoitaa.
Just tää ongelma tulee siitä, että aktivistit saa ruveta määräilemään lääkäreitäkin hoidon suhteen, esim. "uskomushoidot" kieltämällä kun pohjimmiltaanhan nuo uskomushoidot on sitä että hoidetaan sitä henkistä puolta. Enkä nyt siis puhu uskonnoista vaan siitä miten lääkäri saa noita potilaitaan hoitaa.
Ja osa aktivisteista on alkanut puhumaan miten terapia missä oikeasti laitetaan se asiakas kyseenalaistamaan tuntemuksiaan on "eheytysterapiaa", koska sitä sukupuoliristiriitaa ei saisi aktivistien mielestä kyseenalaistaa ollenkaan, vaan nimenomaan vahvistaa.
Juuri tämä on huolestuttavaa. Olen itse henkeen ja vereen tasa-arvon kannattaja ja kaikenlainen seksuaalivähemmistöihin kohdistuva syrjintä on tuomittavaa. Kuitenkaan itse enää koe pride-ideologiaa hyvänä asiana muun muassa siksi, koska se kannattaa transhoitoja ala-ikäisille.
Mulla on perheenjäsen, joka kyseenalaisti sukupuolensa heti kun ensimmäiset merkit murrosiästä alkoivat näkyä. Hän eksyi näihin pride-porukoihin ja lapsi meni ihan sekaisin, hämmentyi ja alkoi kärsiä pahasta identiteettikriisistä. Onneksi hän sai keskusteluapua, sillä kriisi meni ohi ja tyttö oppi elämään murrosiän tuomien muutosten kanssa. Tänä päivänä kaikinpuolin terve, nuori nainen ja sinut itsensä kanssa. Olisi ollut todella kamalaa, jos murrosiän myllerrysvaiheessa olisi aloitettu jarrutushoidot hormoneilla. Ne kun tekevät peruuttamattomia muutoksia kehoon.
En siis tietenkään vastusta transhoitoja sinänsä, mutta mielestäni pelkästään oma ilmoitus ei saa missään tilanteessa olla perusteena lääketieteellisille hoidoille, ja lääkärin tuleekin tutkia potilaan ongelmien perimmäinen syy tosi tarkkaan ennen minkäänlaisten hormoni- tai leikkaushoitojen aloittamista.Ei niitä hoitoja omalla ilmoituksella aloiteta eikä Suomessa kai alaikäisellekään. Tutkimusjakso kestää useita vuosia ja siltikin diagnoosi ja hoidot voi jäädä saamatta. Psykoterapia on myös olennainen osa ennen diagnoosin saamista.
Väärää tietoa. Psykoterapia ei todellakaan ole osa ennen diagnoosin saamista eikä tutkimusjaksokaan kestä useita vuosia vaan keskimäärin alle vuodesta puoleentoista vuoteen. Poikkeuksia toki on. Poikkeustapauksissa syy tutkimusten pitkittymiseen on useimmiten tutkittavan psyykkiseen vointiin liittyvä.
Kolme vuotta keskimäärin on tutkimusjakson pituus.
https://sukupuolenosaamiskeskus.fi/2026/02/10/transpolin-vastauksia-use…
Tämän mukaan kaksi vuotta. Tieto on tämän vuoden helmikuulta.
Iloinen yllätys, että asiasta saatiin aikaan näinkin järkevän kuuloinen artikkeli. Aktivistien cancel-yrityksiä odotellessa, Kaltialahan ei "kokemusasiantuntijoiden" mukaan ymmärrä omasta erikoisalastaan yhtään mitään.
Jos juttu pääsee läpi Hesariin, niin se yksi mitä lienee eläinfilosofiaa tutkiva aktivisti varmaan ilmestyy taas kommentteihin syyttämään häntä m*rhaajaksi ja pätemään, että itsekin on (ihan asiaan liittymättömän alan) tohtorikoulutettava, joten luonnollisesti ymmärtää lääketiedettä lääketieteen tutkijaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
On varmasti jonkun verran ihmisiä, jotka aidosti kokee olevansa väärässä sukupuolessa ja näille hoidoista voi olla apua pysyvästi. Tilastollisesti nuorilla on vaan tätä kokemusta niin paljon nykyään, että kyse on jostain muusta. Oireillaan jotain muuta asiaa.
Tämä.
Voi myös olla, että valehdellaan mt-ongelmista ennen tutkimuksia ja sitten niiden jälkeen uskaltaudutaan vasta hoitamaan niitä. Pitäisi katsoa sitä hyvinvointia pidemmällä jaksolla, että paraneeko ne ongelmat esim. 5 vuoden sisällä hoidoista.
Ei minua ainakaan ole koskaan estänyt 😎