Seksin jälkeinen hetki on suhteen peili.

Onkohan muita, joiden mies ryntää aina suihkuun heti, kun on tullut. Ei vältä puolisostaan tuon taivaallista.

Pitääkö tämä IS:n jutu paikkaansa? Hakeeko tällainen mies vain fyysistä tyydytystä eikä kykene henkiseen yhteyteen tai ainakaan halua henkiseen yhteyteen lainkaan puolisonsa kanssa?

Olen moneen kertaan huomauttanut hänelle, että tarvitsisin läheisyyttä myös seksi jälkeen, mutta hän ei sitä halua antaa minulle. Alkaa ällöttämään koko touhu, kun siitä ei itse saa mitään. Tai saa. Ison pettymyksen kerran toisensa jälkeen.

Miksi mies haluaa elää ja asua naisen kanssa, jos ei välitä hänestä lainkaan? Eikö silloin olis parempi elää yksin ja keskittyä vaan itseensä eikä tatvitsisi edes teeskennellä' välittävänsä toisesta tai perheestään?

Is:n juttu jatkaa:

"Närhi avaa, että seksin jälkeinen tunneryöppy voi saada osapuolet lähentymään tai etääntymään. Jos seksikumppanit ovat emotionaalisesti kaukana toisistaan, voi Närhen mukaan tapahtua etääntyminen – voi jopa tuntua ahdistavalta jäädä samaan tilaan.

Se, miten seksin jälkeen reagoi, riippuu Närhen mukaan paljon osapuolten haluista. Haluavatko he vain fyysisyyttä vai kenties jotain enemmän?

Esimerkiksi vain fyysisyyttä haluavat saattavat vain poistua tilanteesta ja lähteä kotiinsa."

Tuntuu kurjalle, että on ollut niin tyhmä, että on valinnut miehen, joka keskittyy vain itseensä. Ja vielä tuplatyhmä ja jäänyt suhteeseen,  vaikka sen itsekkyyden näki heti, kun kuherruskuukausi oli mennyt.

Pitäiskö tässä nyt ottaa ero ja alkaa etsimään parempaa? 

Vai jäädä ja tulla katkeraksi? 

Kuka avaisi miehen logiikkaa tässä asiassa? 

Miksi hän tyytyi minuun eikä hakenut puolisoa, josta oikeasti voisi pitää myös henkisesti?