Miksi 80luvulla muksut olivat terveempiä vaikka ruokana oli perunamuussia voihin tehtynä ja aikuiset polttivat sisällä
Aamulla sängyssä oli kissa ja koira,äiti poltti olohuoneessa samalla kun silitti pyykkiä ja aamupalaksi oli pullamössöä eli pullaa kahvissa.
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oltiin terveempiä 1980-luvulla kun koko perhe oltiin vegaaneja jo 1960-luvulta lähtien. Urheiltiin myös paljon ja ulkoiltiin.
Tarkoittanet vegetarismia. Vegaanius oli viime vuosituhannella Suomessa äärimmäisen harvinaista, koska siinä oli suuri vaara saada puutostauteja, vaarallista eritoten lapsille.
Nopeasti tutkimalla sana vegan on keksitty 1940-luvulla. Joten siitä voi päätellä, että 80-luvulla on ollut parhaimmillaan jo toisen tai kolmannen sukupolven vegaaneja.
On keksitty, kyllä, mutta siitähän tässä ei suinkaan ollut kyse. Kyse on siitä, että vegaanina eläminen Suomessa on ollut äärimmäisen vaikeaa viime vuosituhannella. Proteiineiksi on ollut tarjolla lähinnä soijarouhetta ja ihmisravinnoksi tarkoitettuna se oli kallista, monihan söi paljon itse keräämiään sieniä. Nuo sinun mainitsemat ihmiset ovat olleet vegetaristeja, mutta ymmärrätkö sinä edes, mitä se tarkoittaa? Vegaaniravinto ei ole ollut tuolloin eikä ole vieläkään lapselle ollenkaan terveellistä.
Sai silloinkin papuja, linssejä, siemeniä, pähkinöitä, viljoja ja kasviksia. Ihan hyvin voi vegaanina elää niillä. Toki mitään eineksiä ja valmistuotteita ei juuri ollut, yhden merkkisiä soijanakkoja ja pyöryköitä oli saatavilla. Varmaan soijamaitoakin sai.
Toki veganismi on ollut tosi harvinaista, ja lakto-ovo-vegetarismi yleisempää.
Ajatelkaa, Oiva Lohtander on hengissä ja voi hyvin,
Vierailija kirjoitti:
Onhan katovuodet kun kesällä oli lunta mikään ei kasvanut jäätyneessä maassa. Ei ollut jääkaappeja vielä. Eikä mikään kerrostalossa saanut edes kasvattaa pihalla mitään. Mutta nykyään etelän vetämät ei vie lehmiä edes ulos kesällä . Menkää tutkimaan vaan. Niitäkin kun lehmät seisoo 2 metrin paskassa.
En oikein ole varma ymmärränkö kirjoitustasi oikein, mutta jos etelällä tarkoitat tässä etelä-suomea, etkä mitä tahansa abstraktia käsitettä jostain ”etelästä”, niin olisiko sinulla antaa joku esimerkki suomalaisesta maatilasta, jossa lehmiä ei viedä kesällä ulos? Ihan siis yksikin riittää.
Luulen omaavani aika hyvän käsityksen työni puolesta uudenmaan ja varsinais-suomen maatiloista (kaikista myös missä on lehmiä), ja yhtäkään tämmöistä en tiedä. Kuulostaa näin ilman parempia tietoja siltä että naapurin isäntä on sinulle vähän vodkapäissään keksinyt tarinaa, jota papukaijana jaat eteenpäin, mutta olen utelias kuulemaan lisätietojasi näistä etelän lehmätiloista.
Vierailija kirjoitti:
Vengaanille vaikeaa kyllä lumihangessa kasvattaa porkkanaa mutta vaikeaa se on ollut kalastaa jäällä kuin metsästää lumihangessa. Meille on kehittynyt paremmat välineet .
Jäällä kalastusta ja hangessa metsästystä on harrastettu koko ihmiskunnan ajan täällä Suomessakin. Miten pahasti sinä olet oikein vieraantunut normielämästä, kun tuollainen asia menee käsityskyvyn yli?
Ei olleet terveempiä eikä kovinkaan monen kotona sisällä poltettu. Lapsia ei vaan viety lääkäriin kun vasta äärimmäisessä hädässä ja kaikkea muuta vaivaa ja ongelmaa vähäteltiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus kun piti olla hoikka niin syötiin vain ketsuppia ja hiukset lähti päästä anemian takia . Oli muotia olla hoikka.
Sairaalloinen laihuus tuli muotiin vasta 90-luvulla ja vuosituhannen vaihteen tienoilla. Toki esimakua oli jo 80-luvulla. Silloin kuitenkin pääsääntöisesti ihmiset oli vielä terveellisissä mitoissa.
Googlaapa Twiggy ja ylläty. Tapahtui hyvin paljon ennen ysäriä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollu laktoosi-intoleranssia, koska sitä ei ollu! Oli pakko syödä sitä ruokaa mitä oli. Ei ollu vegaaneja koska sille sairaalle ilmiölle ei ollu sanoja. Syötiin lihaa koska ihminen on sekasyöjä ja hyötyy eniten lihan proteiineista. Mutta sitä lihaa syötiin kyllä, koska se on niin hyvää, sen perunamuussin kanssa, eikä mistään helekutin "terveyssyistä". Syötiin, kun oli nälkä. Mentiin ulos, kun kaivattiin toimintaa. Mentijin pimputtamaan naapurin ovikelloa, kun oli yksinäistä.
Eniten kaipaan 80-luvussa sitä, että kaikki ei ollu "netissä". Vaan silloin oli Elämä. Elämä, juhannustanssit ja maitolaiturit...
No kyllä minulla silloinkin vatsa kuralle olisi mennyt. Yhdestä tavallisesta maitolasista jo menee.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollu laktoosi-intoleranssia, koska sitä ei ollu! Oli pakko syödä sitä ruokaa mitä oli. Ei ollu vegaaneja koska sille sairaalle ilmiölle ei ollu sanoja. Syötiin lihaa koska ihminen on sekasyöjä ja hyötyy eniten lihan proteiineista. Mutta sitä lihaa syötiin kyllä, koska se on niin hyvää, sen perunamuussin kanssa, eikä mistään helekutin "terveyssyistä". Syötiin, kun oli nälkä. Mentiin ulos, kun kaivattiin toimintaa. Mentijin pimputtamaan naapurin ovikelloa, kun oli yksinäistä.
Eniten kaipaan 80-luvussa sitä, että kaikki ei ollu "netissä". Vaan silloin oli Elämä. Elämä, juhannustanssit ja maitolaiturit...
Mulla oli kyllä aina vatsa kipeä, ihottumaa ja hirveät ilmavaivat. Ei vanhempia kiinnostanut, eikä siihen aikaan oikein tunnistettu isompien lasten ruoka-allergioita, kelikiaa ja laktoosi-intoleranssia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät olleet terveempiä.
Ei ollut ylipainoa, verenpainetta, allergioita eikä diabetesta
Kaikkia noita on ollut ja ovat olleet hoidossakin, mutta niistä ei ole pidetty ylimääräistä meteliä.
Niin, kyllähän nykyäänkin tehdään perunamuusia voihin, syömme sitä joka viikko, tällä viikollakin monena päivänä syötiin. Ainoastaan tupakkaa ei polteta ollenkaan
Vierailija kirjoitti:
Onhan katovuodet kun kesällä oli lunta mikään ei kasvanut jäätyneessä maassa. Ei ollut jääkaappeja vielä. Eikä mikään kerrostalossa saanut edes kasvattaa pihalla mitään. Mutta nykyään etelän vetämät ei vie lehmiä edes ulos kesällä . Menkää tutkimaan vaan. Niitäkin kun lehmät seisoo 2 metrin paskassa.
Meille tuli jääkaappi 60-luvun puolivälissä. Muuten ei talossa ollut sähkön lisäksi muita mukavuuksia paitsi viemäri. Kasarilla jääkaapit ovat olleet jo lähes kaikissa talouksissa, sähköttömissä kaasujääkaapit.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä oli 20 vuotta ennen etelän hedelmät kuin muualla Suomessa. Appelsiinit.
Kyllä niitäkin syötiin päivittäin jopa maaseutukylissä jo 60-luvulla, eli mitä sinä horiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollu laktoosi-intoleranssia, koska sitä ei ollu! Oli pakko syödä sitä ruokaa mitä oli. Ei ollu vegaaneja koska sille sairaalle ilmiölle ei ollu sanoja. Syötiin lihaa koska ihminen on sekasyöjä ja hyötyy eniten lihan proteiineista. Mutta sitä lihaa syötiin kyllä, koska se on niin hyvää, sen perunamuussin kanssa, eikä mistään helekutin "terveyssyistä". Syötiin, kun oli nälkä. Mentiin ulos, kun kaivattiin toimintaa. Mentijin pimputtamaan naapurin ovikelloa, kun oli yksinäistä.
Eniten kaipaan 80-luvussa sitä, että kaikki ei ollu "netissä". Vaan silloin oli Elämä. Elämä, juhannustanssit ja maitolaiturit...
Höpö höpö! Kyllä minun äiti oli 80-luvulla laktoosi-intolerantti ihan kuten on nykyisinkin. Tunnen myös kasvissyöjiä jotka oli kasvissyöjiä jo 80-luvulla. Kyllä vegaani sana oli olemassa 80-luvulla.
Minustakin tuli laktoosi-intolerantti 90-luvun alkupuolella. Meni yli 10 vuotta, kunnes huomasin, että kun en koske Valion tuoremaito-tuotteisiin, ongelmat poistuivat noion 2 viikon kuluessa. Sen jälkeen saan oireita vain, kun saan vahingossa Valion jogurttia tai jotain muuta tuoremaitotuotetta. Valion juustot eivät ole ongelma.
Ongelman syyn havaitsin, kun vietin aikaa Virossa 2000-luvun alkupuolella, eikä siellä esiintynyt ongelmia ollenkaan. Kun palasin Suomeen, ensimmäinen asia oli selvittää, mitkä tuotteet aiheuttavat oireita ja tulos: Valion tuotteet, pysy niistä erossa ja oireet pysyvät poissa.
Vierailija kirjoitti:
Syömärit kuolee rasvaan ennemmin kuin kukaan tupakkaan.
Kaiken lisäksi transrasvaan, ei oikeaan rasvaan.
Läskimahoja ei hirveästi ollut 80-luvulla, 60v ukoissa oli jokunen ja vanhemmissa naisissa. Lihavia pilkattiin aika avoimesti, muistan jopa isoäidilleni huomauttaneeni lapsena lihavuudesta n. 6v, josta sainkin äkäisen palautteen, enkä sen jälkeen asiasta sanonut. Isoäiti oli ehkä 70kg.
Kylällä oli yksi vanha mies, jonka sanottiin painavan 130kg. Hän oli jonkinlainen eksoottinen hirviö. Niin erikoista se oli. Hänelläkin kerrottiin olevan sairaus ja että on siksi niin lihava. Silti hänen lihavuudelleen naurettiin hänen selkänsä takana ja sitä jopa ihmeteltiin aika paljon ainakin lasten kesken.
Meitä oli yläasteella 25 luokassa 1993, aika lailla 50-50 poikia ja tyttöjä. Selvästi lihavia oli vain yksi poika ja yksi tyttö eli alle 10 %. Sama suhde oli muissakin luokissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan katovuodet kun kesällä oli lunta mikään ei kasvanut jäätyneessä maassa. Ei ollut jääkaappeja vielä. Eikä mikään kerrostalossa saanut edes kasvattaa pihalla mitään. Mutta nykyään etelän vetämät ei vie lehmiä edes ulos kesällä . Menkää tutkimaan vaan. Niitäkin kun lehmät seisoo 2 metrin paskassa.
En oikein ole varma ymmärränkö kirjoitustasi oikein, mutta jos etelällä tarkoitat tässä etelä-suomea, etkä mitä tahansa abstraktia käsitettä jostain ”etelästä”, niin olisiko sinulla antaa joku esimerkki suomalaisesta maatilasta, jossa lehmiä ei viedä kesällä ulos? Ihan siis yksikin riittää.
Luulen omaavani aika hyvän käsityksen työni puolesta uudenmaan ja varsinais-suomen maatiloista (kaikista myös missä on lehmiä), ja yhtäkään tämmöistä en tiedä. Kuulostaa näin ilman parempia tietoja siltä että naapurin isäntä on sinulle vähän vodkapäissään keksinyt tarinaa, jota papukaijana jaat eteenpäin, mutta olen utelias kuulemaan lisätietojasi näistä etelän lehmätiloista.
Siis tällä kirjoittajalla (toivottavasti on vain yksi kirjoittaja) on paljon informaationpalasia päässä, mutta niiden väliset asiayhteydet ovat aika kaoottisia. Ilmaisu on runsasta, mutta lauserakenteet jotenkin keskeneräisiä. Tässä hän selvästi sotkee 1800-luvun katovuodet ja 1980-luvun. Kiinnostaa vähän, mikä diagnoosi ja saako hoitoa.
Karkkipäivä ei ollut vartin välein. Aidot lihapullat ruskeakastikkeineen pakattiin paremmalle väelle peltipurkiin. No tinaa oli säilykkeen saumoissa, mutta ei hirmuisesti mikromuovia eikä sallittuja säilöntäaineita itse lihapullissa. Elintarviketeollisuuden kemiallinen kansan murha otti 80-luvullakin hapuilevia ensiaskeleitaan. Tuotanto oli kotimaista lohesta teurassonniin ilman sitä, tätä ja tuota säilyvyystehostetta. Suolaakin sai vähintään suositusten mukaan :) Ja se ihmisen käyttöopas ravinnon osalta ei vielä kuulunut alakoulun oppimateriaaliin, eikä äitiyspakkaukseen. Eikä kuulu vieläkään ihmisen käyttöopasta ravinnon osalta.
Ruoka 80 - luvulla usein aineksista kotona viimeisteltyä, hintavaa kuten nykyinenkin tarjonta. Ruokaa syötiin tosi tarpeeseen, ei ajakuluksi.
Saa nähdä kun tekoälykokit valtaavat tv sun muut kanavat kuluttajien ihmeteltäväksi, kinaavat siellä ihmisen eväistä ihan käämit käristen. Syömisestä on tullut iso business ja oikeaoppisesti ravinnosta asiantuntioiden ja ravinnonkauppaajien yhteistyö kuluttajan rahastukseen. Markkinointi on mielikuvien sovittamista kuluttajalle. Ravintosisältöä avaava teksitarra vaatii lukijaltaan kiikarit ja lehmän hermot.
Hyvä kysymys ap, pisti ihan pohtimaan: Ruuan osilta kansakunnan syömisen vaikutuksia Urhon ajoista Alexanderin päiviin. Toivoakseni ei liioin jaarittelemaan.
Höpö höpö. Ei meillä kasarilla kukaan polttanut sisällä ja ruoka oli aivsn yhtä terveellistä kuin nykyäänkin.
Ulkona leikittiin ja juostiin varmaan enemmän kuin keskiverto nykyään, mutta kyllä monet ulkoilevat nykyäänkin.
Kyse ei ole pelkästään siitä, miten juuri 80-luvulla elettiin. Vaan myös siitä, että kun terveydenhuolto on viimeisten sadan vuoden aikana valtavasti kehittynyt, niin sellaiset ihmiset ovat lisääntyneet, jotka olisivat sata vuotta sitten kuolleet perinnöllisiin sairauksiin. Tämä sitten kumuloituu sukupolvi sukupolvelta.
Niinpä, margariinit ja siemenöljyt on tappavia.