Puoliso alkanut tehdä lähtöä?
Olemme olleet yhdessä yli 20 vuotta. Kaksi ala-aste ikäistä lasta ja oma asunto.
Meillä on klassisia haasteita arjessa; kotityöt jakautuvat epätasaisesti, rahan käyttö ja säästäminen, kommunikointihaasteet, yhteisen ajan puute ja lasten kasvatus (vanhemmalla ADHD). Vuosia jatkunut prosessi, jonka alamäki alkanut kiihtymään.
Puoliso on selkeästi alkanut nyt erkaantumassa meistä enemmän ja enemmän. Keksii kaikenlaista menoa tuttujensa kanssa, harrastus vie aikaa, ottaa töissä lisävuoroja, mitkä toki auttavat rahatilanteeseen. Tekee meistä selkeästi enemmän kotitöitä, mutta ei anna minun osallistua niiden tekemiseen. Iltaisin haluaa olla sohvan nurkassa yksin ja katsoa ohjelmia tai selaa somea. Nukahtaa usein sohvalle, kun nukkuu useimmiten vain 5-6 tuntia yössä ja kuulemma heräilee öisin. Välillä töiden jälkeen nukkuu myös päiväunet. On jatkuvasti kiukkuinen, ärtynyt, vastauksia tulee ..ttuilevaan sävyyn, jne.
Onko erotyö hänen puoleltaan jo käynnissä vai mitä voisin alkaa tekemään? Onko hän vain kyllästynyt minuun? Olen yrittänyt hieman lukea ihmismielen ongelmista ja minulla saattaa olla hyvin vahvoja tunnelukkoja esim. emotionaalinen vaje ka estyneisyys, ylikriittisyys ja alistuminen.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Jospa lähestyisit antamalla hellyyttä. Hyväile kun tulee tilaisuus, ihan vain kesken kahvihetken tai tee yllätyspullat yht äkkiä. Tulee hyvä terapeuttinen tuoksu.
Puhu lempeästi. Älä valita, vaikka tuntuu, että tarvetta olisi. Ei lapsen pieni erikoisuus avioliittoa uhkaa.
Oman miehen kanssa lähestyn antamalla suukon kaljuun tai ostan iltakahville jotain hyvää tai teen. Viimeksi tein yllätys paahtopaistin. Tykkäsi kun siitä tein voileivät. Helppo mainio ruoka.
Maksoi 15 e, ainoan kotona suolaa, pippuria ja uuni. 125 astetta ja 2 tuntia. Olepa kiva vaimo.
Kuulostat todella ahdistavalta jotenkin.
Joku aikuinen ihminen selaa somea iltakaudet? Ehkä siihen on joku hyvä syy.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla ei anna sinun osallistua? Jos hän on paljon harrastuksissa ja töissä niin etkö voi silloin tehdä kotihommia?
Ei teillä tunnu olevan enää edes puheyhteyttä, tunneyhteydestä puhumattakaan. Milloin teillä on viimeksi mennyt hyvin ja minkälainen suhteenne silloin oli?
Kun pesen pyykkiä, niin en käytä tarpeeksi pesuainetta, kun pyykki ei tuoksu koneesta otettaessa, en saa tiskata, jos hän on tehnyt ruokaa, jos teen Riikka, teen liian hienoa ruokaa, en imuroi hyvin, pyyhi pölyjä hyvin, kun nostan valokuvat yms. pois ja en laita niitä kuulemma samaan paikkaan missä ne ovat olleet, yms. Hän on usein viikonloput vuorossa, jolla paikkaa sitä että tekee vajaata viikkoa.
Lapsien tulon jälkeen meni hetken hyvin vauvakuplassa, mutta sen jälkeen on tainnut alkaa olla jo ensimmäisiä merkkejä. Silloin meillä oli yhteisiä tavoitteita ja olimme toisillemme ystäviä. Nykyään tunnutaan olevan eri puolilla pöytää lähes kaikessa.
-AP
Kyseessä tosiaan on klassinen ongelma. Jos pariskunnan elämä on pelkkää arkea eikä kumpikaan huomioi toista, alkaa etääntyminen. Elämä jakautuu ikävään kotielämään ja hauskuuteen ja helppouteen, joka on muualla - surullisinta tuossa on se, että lapset elävät siellä "ikävässä kodissa", jossa on vain velvollisuuksia, ehkä myös riitaa.
Perheen yhteistä kivaa ja vanhempien yhteistä kivaa kahdestaan voi itse järjestää ja suunnitella. Ei olisi yhtään hassumpi asia kurssittaa nuoria pareja näihin asioihin. Jokaisessa suhteessahan koettaa arki, missä ratkaisevat taidot pitää yllä parisuhdetta ja mukavaa, hauskaa arkea. Milloin viimeksi teitte jotain kivaa yhdessä? Voiko arkeen palauttaa niitä asioita, joita teitte silloin kun olitte vielä vain te kaksi ja silloin kun te vielä teitte mukavia asioita yhdessä?
Ihmisen elämässä on ratkaisevaa arki. Ei juhla. Olipa ihminen yksin tai parisuhteessa, hänen kykynsä ja taitonsa hoitaa omaa hyvinvointiaan on osittain rationaalista työtä, jota hän tekee. Eli hän ei vain mene virran mukana, vaaan tekee niitä asioita tietoisesti, joiden tietää kohentavan omaa oloaan. Ja keskustelee näistä asioista puolison kanssa.
Yksi ns. psykokulttuurin ikävimmistä piirteistä on se, että kuvitellaan kaikkien ongelmien johtuvat psykologisista asioista, joihin vaikuttaminen on vaikeaa. Lisäksi tunnelukko, läheisriippuvuus ja monet muut naistenlehtitermit ovat sataprosenttista huuhaata. Eli niillä ei ole mitään tekemistä oikean psykologian ja psykoterapian kanssa.
Kokeile keskustella puolisosi kanssa. Millaista arkea te haluaisitte viettää yhdessä. Tarvitsette lisää hauskoja asioita perheenä ja parina. Jos keskustelu ei onnistu, menkää pariterapiaan. Lapsenne ansaitsevat sen. Tilanteessanne voi tehdä vielä paljonkin. Valitkaa ammattitaitoinen, oikea psykoterapeutti, jolla on pitkä kokemus ja nimi löytyy Valviran JulkiTerhikista. Mielellään sellainen, joka on sekä perheterapeutti että psykoterapeutti. Ei siis mitään "terapeuttia", jollaisia nykyään on joka lähtöön.
Vierailija kirjoitti:
Anna mennä kyllä meressä kaloja riittää.
Juu- juu, mutta ei se uusi mitään toisen Adhd kakaroita halua vahtimaan- muutenkin toi nainen on tuomittu yksinäisyyteen- koska noi lapset. Eikä lapsissa mitään vika, mutta äiti hoitaa niitä jatkossa yksin vuorotellen exän kaa. Se on realiteetti, ei mitään v….. lua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla ei anna sinun osallistua? Jos hän on paljon harrastuksissa ja töissä niin etkö voi silloin tehdä kotihommia?
Ei teillä tunnu olevan enää edes puheyhteyttä, tunneyhteydestä puhumattakaan. Milloin teillä on viimeksi mennyt hyvin ja minkälainen suhteenne silloin oli?
Kun pesen pyykkiä, niin en käytä tarpeeksi pesuainetta, kun pyykki ei tuoksu koneesta otettaessa, en saa tiskata, jos hän on tehnyt ruokaa, jos teen Riikka, teen liian hienoa ruokaa, en imuroi hyvin, pyyhi pölyjä hyvin, kun nostan valokuvat yms. pois ja en laita niitä kuulemma samaan paikkaan missä ne ovat olleet, yms. Hän on usein viikonloput vuorossa, jolla paikkaa sitä että tekee vajaata viikkoa.
Lapsien tulon jälkeen meni hetken hyvin vauvakuplassa, mutta sen jälkeen on tainnut alkaa olla jo ensimmäisiä merkkejä. Silloin meillä oli yhteisiä tavoitteita ja olimme toisillemme ystäviä. Nykyään tunnutaan olevan eri puolilla pöytää lähes kaikessa.
-AP
Putsatkaa se pesukone esimerkiksi sitruunahapolla. Pyykit tuoksuu taas hyvältä. Tai tee sinä vaikka nyt se pesukoneen putsaus, niin osoitat, että saat jotakin tehtyä kunnolla.
Miksi täällä on tänään lähes pelkkiä ilkeilijöitä ja tyhmää vitsailua.
Kyllähän tuo selvältä näyttää: erotyö on miehen puolelta selvästi jo käynnissä, ja hänellä on jo toinen nainen. Kaikki merkit viittaavat tuohon, ikävä kyllä. Parasta että alat valmistautua henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo selvältä näyttää: erotyö on miehen puolelta selvästi jo käynnissä, ja hänellä on jo toinen nainen. Kaikki merkit viittaavat tuohon, ikävä kyllä. Parasta että alat valmistautua henkisesti.
Hmm mulla sama tilanne ja olen nainen ja tässä juuri se osapuoli jolla kuvaat miestäsi yllä.
Ei minulla ole toista miestä ainakaan mutta kyllä jotenkin omaa tilaa tällä käytöksellä haen. En jaksa jauhaa asioista saa tapella ja helpompi on hoitaa yksin kaikki asiat.
Jakaminen on erittäin vaikeaa koska miestä ei kiinnosta niitä jakaa. Lappaa kaiken minulle.
Kyllä se rassaa ja ehkä jollain tapaa teen jo eroa mutta en ole vielä varma.
Ehkä tilanteessasi on hieman sama menossa.
Onko tässä nyt kyseessä nainen vai mies? Kuka mies välittää valokuvien paikasta yms. pölyjen pyyhkimisen jälkeen tai ylipäätään pyyhkii pölyjä.?
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä nyt kyseessä nainen vai mies? Kuka mies välittää valokuvien paikasta yms. pölyjen pyyhkimisen jälkeen tai ylipäätään pyyhkii pölyjä.?
On sellaisia miehiä. Omanikin on kova nalkuttamaan, en osaa tehdä mitään oikein eli samalla tavalla kuin mieheni. Aina menee jotain väärin.
Olenkin todennut että hän saa tehdä kaiken kun ei kelpaa.
Aloittaja ei ole yksilöinyt sukupuolia eikä sillä ole mitään väliäkään.
Jätä se ennen kuin ehtii jättämään sinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä nyt kyseessä nainen vai mies? Kuka mies välittää valokuvien paikasta yms. pölyjen pyyhkimisen jälkeen tai ylipäätään pyyhkii pölyjä.?
On sellaisia miehiä. Omanikin on kova nalkuttamaan, en osaa tehdä mitään oikein eli samalla tavalla kuin mieheni. Aina menee jotain väärin.
Olenkin todennut että hän saa tehdä kaiken kun ei kelpaa.
Aloittaja ei ole yksilöinyt sukupuolia eikä sillä ole mitään väliäkään.
Luin aloituksen ja muutamat vastauskommentit ja jäin miettimään miksi ilman muuta oletetaan, että ap on nainen? Minusta varsin monet asiat "paljastavat", että kyseessä voi yhtä hyvin!
Se paljastaa että kukaan mies ei edes mieti tollasia asioita mitä ap kirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos antaisit puolisosi elää omaa elämäänsä, aikuisten ihmisten ei tarvitse olla kuin paita ja perse. Ehkä voisit hakeutua johonkin läheisriippuvaisten terapiaan?
Jos haluaa viherkasvin, hankkii viherkasvin. Jos normaali kommunikointi parisuhteessa ahdistaa, on parempi olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Missä ei draamaa ja ongelmia ole, sinne nainen kehittää omassa päässään sellaiset.
On melko iso ongelma, jos puoliso ei halua viettää aikaa yhdessä, muuttaa nukkumaan sohvalle, haluaa olla vähemmän kotona, ei kommunikoi. Eihän tuollainen ole enää puoliso lainkaan, asuu ehkä saman katon alla, mutta vain fyysisesti.
Vierailija kirjoitti:
Se paljastaa että kukaan mies ei edes mieti tollasia asioita mitä ap kirjoittaa.
Varmasti miettii, jos vaimo muuttuu tuollaiseksi kuin ap:n puoliso. Jos ei mieti, ei taida olla minkäänlaista aivotoimintaa tai tunne-elämää.
Kaffebulla kirjoitti:
Ei viihdy enää kanssasi. Kyllä tuossa varmaan ero on tulossa. Anna hänelle omaa tilaa ja aikaa, ehkä hän oivaltaa että haluaa sittenkin olla kanssanne. Tai sitten ei.
Mieshän on ikionnellinen saadessaan "omaa tilaa", saa tehdä mitä lystää perheestä välittämättä, mutta palvelu pelaa kotona. Huono idea, todella huono.
Sillä on jo nuori heitukka kiikarissa, ja sinä vanha haahka saat kohta mennä.