Onko 41-vuotias liian vanha hakemaan lääkikseen?
Mitä mieltä olette? Tavoitteena tietysti tulla lääkäriksi.
Kommentit (104)
Ei missään nimessä ole liian vanha!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on. Liian myöhästä, tuossa iässä et opi enää niin vaativaa opiskelua.
Koska ilmeisesti itse olet kommentistasi päätellen nuorempaa ikäluokkaa, ja koska selvästikin on mm. oppimisen kehittymiseen liittyvät asiat tuntemattomia edes yleisellä tasolla, tulevaisuutesi ei näytä kovin valoisalta.
Höpöhöpöä, realistisena amk-opiskelijana ja avoimen yliopistotason opiskelijana koulutus mulle riittää. Lukiosta paperit M. Revi siitä ääliö.
Muita töitä kuin laakärin palkan tasoisia hommia ei kannata edes tehdä tai harkita tekevänsä. On ok pitää taso korkealla ja hakea hyviin töihin. Jos ei pääse tai ei onnistu opiskelussa, nin aina löytyy höynäytettäviä ja riistettäviä muualta päin maailaa tuotuna tekemään orjan työt.
Se on valitettavaa ettei kaikille ole hyviä töitä ja elintasoa tarjolla, mutta voi jäädä tukien varaan sitten ja tyytyä väempäään.
Vierailija kirjoitti:
On.
Vaihda urahaavetta, Ap.
Opinnot ovat hyvin
vaativat. Reality check.
Too late at 41. -E-
Joku trölläsi minua uskottavasti.
E/OgE/x
>
Minulta ketjussa
kannustava nimetön.
👍E👍
On. Sinne on ikäraja 39 vuotta. Etkö tiennyt?
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri päättää jopa muiden ihmisten elämistä. Valitettavasti en luottaisi lääkäriin, joka olisi keski-ikäisillä aivoilla läpäissyt pääsykokeet ja tentit, ja lähtenyt sitten oppimaan käytännön työtä. Parikymppisenä ihmisten aivot raksuttaa tehokkaammin, ja se on parempi pohja. Jos olisi kyseessä joku muu ammatti, niin tilanne on erilainen.
Tämä. Niin opettajat kuin opiskelijat, jotka ovat nuorempia, tulevat kyseenalaistamaan vanhemman opiskelijan. Jos vanhemmalla opiskelijalla on auktoriteettia ja hyvät arvosanat, hänet voidaan nähdä haastavana ja varsinkin jos ei lähde mukaan vääriin asioihin ja pitää puolensa. Kateus on järkyttävä voimavara joillakin ja valitettavasti sosiaali- ja terveysalalla siihen pääsee tutustumaan liiankin kanssa. Tästä huolimatta, onnea tavoitteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on. Liian myöhästä, tuossa iässä et opi enää niin vaativaa opiskelua.
Koska ilmeisesti itse olet kommentistasi päätellen nuorempaa ikäluokkaa, ja koska selvästikin on mm. oppimisen kehittymiseen liittyvät asiat tuntemattomia edes yleisellä tasolla, tulevaisuutesi ei näytä kovin valoisalta.
Höpöhöpöä, realistisena amk-opiskelijana ja avoimen yliopistotason opiskelijana koulutus mulle riittää. Lukiosta paperit M. Revi siitä ääliö.
Kuten sanottu, tulevaisuutesi ei vaikuta kovin valoisalta.
Aika paljon lannistavia kommentteja, mutta onneksi myös tsemppaavia. Jos mietit itseäsi kymmenen vuoden päähän, oletko tyytyväinen nykyisessä ammatissasi vai harmitteletko ettet opiskelut lääkäriksi (tai edes yrittänyt hakea)?
Luin jostain hyvän sitaatin, joka pätee tähän ja myös moneen muuhun: ”Never give up on a dream just because of the time it will take to accomplish it. The time will pass anyway.” Eli, jos se on unelmasi, TEE SE! Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on. Liian myöhästä, tuossa iässä et opi enää niin vaativaa opiskelua.
Kutsuitko juuri palstamammoja tyhmiksi?😳😳 Kohta saat kiukkuisia herkkähipiäisiä mummoja kimppuusi🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Riippuu tietysti tilanteesta, jos on hyvät pohjat esim pääsykokeeseen eikä tarvitse uhrata omaa perhettä tai vastaavaa niin miksi ei, 1-3 hakukertaa, ihminen on silloin 41-44v riippuu vähän synttäreistä, 3v jälkeen pääsee jo "töihin" ja 6v kohdalla valmistutaan kun ikää on mittarissa 47-50v, monia hyviä vuosia vielä jäljellä lääkärin töitä ja kokemuksia.
Sama juttu pätee kaikkialle, ainakin omasta mielestäni. Mutta siis: ei ole liian myöhäistä, antaa palaa.
Sama juttu pätee todella harvaan paikkaan.
1) Ikäsyrjintä - koita saada 45-50v. vastavalmistuneena mistään muualta töitä.
2) Palkka. Lääkärin palkka on kova ja siitä on helppo tehdä halutessasi käsittämättömän kova (ylityöt, päivystykset, syrjäseudut, veronvälttely"yrittäjyys" jne.) Mikäli et ole valmiiksi kovapalkkainen, niin 20v. lääkärinhommista jäät helposti vielä voitolle vaikka olisit opiskelut kokonaan pois muista töistä.
Ei. Mun sisko kyllästyi alipalkattuun ja raskaaseen lähihoitajan työhön 39-vuotiaana kun hänelle tarjottiin 12. työpätkää ilman vakinaistamista. Sanoi että tämä paska loppuu tähän ja ens kesänä mä pääsen lääkikseen. Ja niin pääsi ensi yrittämällä ilman mitään kalliita kursseja, työkaverit auttoivat ja yksi hänen kouluvuosien kaveri josta oli tullu matematiikan ope, preppasi häntä myös. Ei hirveesti kyllä opiskelijarientoihin osallistunut, mutta lähti sit erikoistumaan vuotta aiemmin kuin muut samaan aikaan aloittaneet. Nyt on työskennellyt lääkärinä jo vuosia.
Aika tarkkaan täytyy miettiä, mitä tämän unelman eteen joutuu uhraamaan, mutta mä sanoisin, että iän perusteella ei kannata tuota päätöstä tehdä. Lisäksi mä miettisin sitä, mitä siltä lääkäriydeltä haluaisin. Jos tavoitteena olisi just tulla vaikka joksikin vaatia leikkauksia tekeväksi kirurgiksi ja muu ei kelpaa, niin miettisin, onko tuohon enää mitään saumaa kuitenkaan.
Miten pärjäsit aikoinaan matemaattisissa aineissa? Onko sinulla realistisia mahdollisuuksia päästä sisään?
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon lannistavia kommentteja, mutta onneksi myös tsemppaavia. Jos mietit itseäsi kymmenen vuoden päähän, oletko tyytyväinen nykyisessä ammatissasi vai harmitteletko ettet opiskelut lääkäriksi (tai edes yrittänyt hakea)?
En ole tyytyväinen, mutta olisin vielä vähemmän tyytyväinen lääkärinä. Nyt ei sentään tarvitse töissä asioida ihmisten kanssa kovin paljoa. Saati sitten tehdä heille kaikenlaisia ällöttäviä toimenpiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon lannistavia kommentteja, mutta onneksi myös tsemppaavia. Jos mietit itseäsi kymmenen vuoden päähän, oletko tyytyväinen nykyisessä ammatissasi vai harmitteletko ettet opiskelut lääkäriksi (tai edes yrittänyt hakea)?
En ole tyytyväinen, mutta olisin vielä vähemmän tyytyväinen lääkärinä. Nyt ei sentään tarvitse töissä asioida ihmisten kanssa kovin paljoa. Saati sitten tehdä heille kaikenlaisia ällöttäviä toimenpiteitä.
Samat syyt miksi en itse aikanaan lääkikseen hakenut vaikka paperit olisi hyvinkin avittaneet sisäänpääsyä. Ei ihmisten kanssa asioimisessa vikaa ole, mutta surkeiden valittavien ihmisten kanssa en jaksaisi olla päivittäin tekemisissä.
Ja valtaosa meistä menee lääkäriin vain kun on valitettavaa - julkiselle ei "pienistä" pääse ja yksityiselle ei ole varaa. Ehkä joku vakuutuslääkäri voisi olla kova, ketään ei tarvitse nähdä, hylkää vaan vakuutushakemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon lannistavia kommentteja, mutta onneksi myös tsemppaavia. Jos mietit itseäsi kymmenen vuoden päähän, oletko tyytyväinen nykyisessä ammatissasi vai harmitteletko ettet opiskelut lääkäriksi (tai edes yrittänyt hakea)?
En ole tyytyväinen, mutta olisin vielä vähemmän tyytyväinen lääkärinä. Nyt ei sentään tarvitse töissä asioida ihmisten kanssa kovin paljoa. Saati sitten tehdä heille kaikenlaisia ällöttäviä toimenpiteitä.
Et taida olla ap? :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon lannistavia kommentteja, mutta onneksi myös tsemppaavia. Jos mietit itseäsi kymmenen vuoden päähän, oletko tyytyväinen nykyisessä ammatissasi vai harmitteletko ettet opiskelut lääkäriksi (tai edes yrittänyt hakea)?
En ole tyytyväinen, mutta olisin vielä vähemmän tyytyväinen lääkärinä. Nyt ei sentään tarvitse töissä asioida ihmisten kanssa kovin paljoa. Saati sitten tehdä heille kaikenlaisia ällöttäviä toimenpiteitä.
Samat syyt miksi en itse aikanaan lääkikseen hakenut vaikka paperit olisi hyvinkin avittaneet sisäänpääsyä. Ei ihmisten kanssa asioimisessa vikaa ole, mutta surkeiden valittavien ihmisten kanssa en jaksaisi olla päivittäin tekemisissä.
Ja valtaosa meistä menee lääkäriin vain kun on valitettavaa - julkiselle ei "pienistä" pääse ja yksityiselle ei ole varaa. Ehkä joku vakuutuslääkäri voisi olla kova, ketään ei tarvitse nähdä, hylkää vaan vakuutushakemuksia.
Varmaan lääkärinä voi tehdä aika monenlaista hommaa. Tai vaikka tekee ihan vastaanottotyötä (kaikki ei sitäkään) niin varmaan aika eri juttu tehdä terveyskeskuksessa kuin vaikka työterveyslääkärinä. Ja ei, jälkimmäiseen ei tarvitse olla erikoistunut. Voisi kuvitella, että terveyskeskustyössä kohtaa paljon enemmän huono-osaisuutta ja tosi sairaita ihmisiä (sinne kun wi ihan helpolla pääse).
15v on lääkärinä yllättävän lyhyt aika. Siinä vasta alkaa hallitsemaan kunnolla työnteon ja tuntemaan rajansa.