Syömisen äänet raivostuttaa - mikä avuksi?
Eli jos joku syö hiemankin äänekkäästi (etenkin maiskuttelut ja ryystäminen) niin sisälläni alkaa kuohua ja nousen melkein raivon partaalle. Onko kenelläkään muulla tätä? Mikä avuksi?
Kommentit (91)
Tunge haarukka perseeseesi, saatanan skitso!
Vierailija kirjoitti:
Joku terapia saattaa auttaa jos ei pysty hillitsemään itseään. Tuollainen reaktio ei kuulosta normaalilta.
Perus adhd meisinki.
Vierailija kirjoitti:
Syön eri aikaan. Enkä kestä sitä mähinää mitä mies pitää syödessään.
Ihana parisuhde 🥰
Mässyttäjät saa veren kiehumaan, siksi vastamelukuulokkeet on ihanat, vaikka kotona olis vieraita.
Vierailija kirjoitti:
Mässytys kuulostaa oksettavalta ja ruoka suussa puhuminen kun ei voi päin katsoa että suussa pyörii se malli. .... Ramin juomien ryystäminen 🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮🤮
Kyllä se on ällöttävää, eikä sanomimen auta. Normaali kestää sen ja nämä yhdet hullut ottaa peltorit esiin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä rouva mässyttää, röyhtäilee ja välillä päästää bassoa peräosasta. Nauti nyt siinä samassa pöydässä.
Jätä se sika.
Vierailija kirjoitti:
Haisevat juotavat jogurtit, paholaisen keksintö. Ja jotkut vetää niitä julkisissa kulkuvälineissä. En kyllä myöskään pysty syömään seurassa, jossa suu auki mässytetään. Kauheita kokemuksia.
Miten oikein voit elää?
Maiskuttelu ja ryystäminen on kyllä maailman ärsyttävimpiä ääniä. Itse laitan mahdollisuuksien mukaan ruokaillessa aina taustalle musiikkia tarpeeksi kovalle että peittää syömisen äänet.
Olen itsekin misofoonikko, jota raivostuttaa erityisesti ryystäminen ja hörppiminen. Lapset on meillä kasvatettu ruokailemaan ilman ylimääräisiä ääniä, kuten hyviin tapoihin kuuluu. Muuten sanoisin, että on omalla vastuullasi pärjäillä ominaisuutesi kanssa. Voit esim. kantaa mukana korvatulppia/kuulokkeita ja mahdollisuuksien mukaan ruokailla yksin. Voit toki myös sanoa mässyttäjälle äänistä, mutta itse tekisin niin korkeintaan ihan lähimpien ihmisten kanssa. Itsekin todennäköisesti loukkaantuisin, jos vaikka työkaveri huomauttaisi minulle samanlaisesta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkan lätystäminen on kaikkein pahinta. En voi todellakaan ajatella mitään muuta jos joku mässyttää vieressä purkkaa. Aaaaaaggghh!
Ei se tuo vieressä kuuntelu mitään, mutta kuuntelepa puhelimessa, kun puhekumppani lätystää samaan aikaan purkkaa. Puhelin vielä korostaa sitä lätinää
Tai radiossa tai puhelimessa joku puhuu niin, että hönkii ja henkäilee, vetää ilmaa, puhisee joka välissä. Lopulta kiinnostavampikin asia menee ohi, kun kuuntelee vain niitä hengityskohinoita, kunnes laitan radion pois päältä kesjen ohjelman. En saa kuunneltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön eri aikaan. Enkä kestä sitä mähinää mitä mies pitää syödessään.
En pystyisi elämään ihmisen kanssa joka ei osaa syödä äänettä. Laita ukko luiskaan.
Ei sitä kyllä pysty. Parisuhde kaatuisi siihen heti alkuunsa. Täytyisi olla myös sopiva pöytätavoiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Mene hoitoon, olet sairas.
Ei siihen taida olla hoitoa. Jotkut sanovat että masennuslääkkeet ovat hillinneet misofoniaa.
Vierailija kirjoitti:
Se on misofoniaa, kuten jo yksi kommentoi. Minulla on se. Raivoa aiheuttaa muutkin ihmisen tekemät äänet mm. Kynsien pöytään naputtelu, kynän napsuttelu, purkan syöminen, huokailu, kuiskailu ja kaikista eniten maiskutus ja syömisen äänet. Bussissa tekisi mieli lyödä turpaan sellaista, joka mässyttää purkkaa tai rapistelee sipsipussia ja rauskuttaa.
Valitettavasti näin on. Siihen sisältyy paljon asioita. Myös toistuvat liikkeet kuten jalkojen heiluttelu. Se vielä unohtui listasta. Ylimääräinen melu lisäksi esim henkilöt jotka kuuntelevat puhelimesta jotain äänet päällä. Televisio ja radio on periaatteessa ok mutta jos ne ovat vähänkin liian isolla niin raivo alkaa nousta. Huokailujen lisäksi esim jatkuva äänekäs niistäminen.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin misofoonikko, jota raivostuttaa erityisesti ryystäminen ja hörppiminen. Lapset on meillä kasvatettu ruokailemaan ilman ylimääräisiä ääniä, kuten hyviin tapoihin kuuluu. Muuten sanoisin, että on omalla vastuullasi pärjäillä ominaisuutesi kanssa. Voit esim. kantaa mukana korvatulppia/kuulokkeita ja mahdollisuuksien mukaan ruokailla yksin. Voit toki myös sanoa mässyttäjälle äänistä, mutta itse tekisin niin korkeintaan ihan lähimpien ihmisten kanssa. Itsekin todennäköisesti loukkaantuisin, jos vaikka työkaveri huomauttaisi minulle samanlaisesta asiasta.
Kuulokkeet toimi meidän perheessä, kun yksi lapsista hermostui muiden syöntiäänistä.
Siinä on taustalla ihmissuhdeongelma, mutta joutuu sietämään ilman että tuo esille, paras olisi lähteä siitä omilleen muualle.
Se on ääniyliherkkyyttä, jos ärsyyntyy tavallisista syömisen äänistä.
Jos taas kyse on jonkun perheenjäsenen poikkeuksellisen äänekkäistä syömisäänistä, niin hänelle asiasta voi sanoa ja kysyä, eikö pysty syömään hiljaisemmin.
Ei se tuo vieressä kuuntelu mitään, mutta kuuntelepa puhelimessa, kun puhekumppani lätystää samaan aikaan purkkaa. Puhelin vielä korostaa sitä lätinää