Auttakaa sisko/heppa ongelmissa
Mä haluisin nyt kysellä ihan puolueettomien näkökantaa tälläseen asiaan, missä oon 'antanut' ponini ylläpitoon siskolleni, ilman sen enempiä sopimuksia.
Hankin aikoinaan oman nuoren ponin, maksoin useamman tuhat euroa, ja lisäksi paljon varusteita kasvavalle ja kehittyvälle nuorelle ponille. Koulutin itse ratsuttajan lisäksi. Noh aikaa kului ja olin aina yksin ponini kanssa. Jouduin käymään paljon töissä ja opiskella lähiopetuksessa ammattikorkeassa. Paloin ns. Loppuun, jatkuva paine tallimaksuista ym. Jouduinkin silloin harkitsemaan ylläpitoon antoa, että jaksaisin opintoja ja työt päälle. Otin asian puheeksi siskoni kanssa ja hän innostui ottamaan koppia, ja onkin hienosti hoitanut poniani niinkuin omaansa.
Haluan nyt heti tuoda ilmi, että en halua mitään vääntöä minun ja siskon välille, meillä tosi läheiset välit niinkuin on koko meidän perheellä.
Opinnot kuitenkin jo kauan sitten takanapäin, ja itselleni syntynyt muutama lapsi. Nyt lapseni ovat siinä iässä, että toivoisin pystyväni totuttamaan heitä hevosiin, ja saada heitä harrastuksen pariin. Noh, minulla on omistuksessani poni, mutta silti koen, ettei minulla ole oikeutta häneen ollenkaan.
Olen varovaisesti muutaman kerran ehdottanut, että voisin alkaa käymään lasteni kanssa vaikka kerran viikossa jolloin sisko ei tarvitsisi vaikka käydä, mutta takaisin on tullut vähän nihkeen sävyistä 'se on mun poni' vähän kuin en voisi tulla miten vaan touhuamaan, vähän kuin se olisi ongelma.
En tiedä miten menetellä asian kanssa ilman, että kukaan loukkaantuu. Aikoinaan olin vain iloinen jos sisko tuli mukaani tallille, ja kun hän kasvoi sai hän käydä myös itse halutessaan. Nyt tuntuu, että se on heti ongelma kun kaipaan samaa 'oikeutta'. Ehkä hän kokee minut uhkana(?) kun olen ponin oikea omistaja. En tiedä nyt saanko tuotua tässä tekstissä esiin mitä haluan. Olenko minä tässä se ongelma? Kuuluisiko minun nyt tarjoutua maksamaan jotain vuokraa (omasta ponistani)? Vaikka en aikoinaan itse tietenkään siskoltani tälläistä ikinä olisi velvoittanut. (Sisko ei ole puhunut mistään tälläisestä, mutta en kohta keksi mitään muuta syytä tälle ongelmalle)
Kysykää tarkentavia kysymyksiä niin vastaan, ja ottakaa muutenkin kantaa kiitos!
Kommentit (25)
Sinulle tuli paljon muuta ponin lisäksi ja sitten burnout. Sitten tuli vielä lapsia ja lapset kasvoivat, kuinka kauan se poni on ollut siskosi hoidossa? 10 vuotta?
Ei mun lapset vielä isoja ole, mutta sen ikäisiä, että tajuavat jotain. Poni ollut siskolla n. 8 vuotta.
N. 8 vuotta ollut siskollani.
Lisään vielä, että vanhempani osallistuivat paljon kuluihin kun sisko otti koppia, minua eivät rahallisesti auttaneet, mikä toki myös aiheutti sen loppuun palamisen kaikesta työstä, koulusta ja tallitöistä siihen päälle. Ja kyllä selkeästi olisi pitänyt olla sopimus, ei mitenkään käynyt edes mielessä kun ollaan 'perhettä'.
Kyllä oli oletuksena, että ihan kerta viikkoon kävisin, ihan niinkuin sisko sai aikoinaan käydä kun poni oli kokonaan minun kustantama. Luulin, että ihan normaalia antaa perheenjäsentenkin siitä nauttia mutta olenkin varmaan siinä sitten erilainen. Olen myös varovaisesti ehdottanut, että poni voisi olla myytävänä. Tähän hän ei ole tarttunut, mutta täytyy varmaan suuremmin nostaa tästä sitten haloota meinaako ostaa ponin vai jaata kanssani. On siis todella erikoinen tilanne. Aikaakin mennyt näinkin paljon vain sen takia kun mulla on ollut vaikea laittaa jalkaani takaisin siihen mikä aiemmin oli minun, ja nyt onkin vain paperilla minun ja muuten ei olekaan ollenkaan.
Jaatte jatkossa kulut ja tallivuorot, ja jos se ei sovi siskolle niin sitten poni myyntiin.
Vierailija kirjoitti:
N. 8 vuotta ollut siskollani.
Lisään vielä, että vanhempani osallistuivat paljon kuluihin kun sisko otti koppia, minua eivät rahallisesti auttaneet, mikä toki myös aiheutti sen loppuun palamisen kaikesta työstä, koulusta ja tallitöistä siihen päälle. Ja kyllä selkeästi olisi pitänyt olla sopimus, ei mitenkään käynyt edes mielessä kun ollaan 'perhettä'.
Kyllä oli oletuksena, että ihan kerta viikkoon kävisin, ihan niinkuin sisko sai aikoinaan käydä kun poni oli kokonaan minun kustantama. Luulin, että ihan normaalia antaa perheenjäsentenkin siitä nauttia mutta olenkin varmaan siinä sitten erilainen. Olen myös varovaisesti ehdottanut, että poni voisi olla myytävänä. Tähän hän ei ole tarttunut, mutta täytyy varmaan suuremmin nostaa tästä sitten haloota meinaako ostaa ponin vai jaata kanssani. On siis todella erikoinen tilanne. Aikaakin mennyt näinkin paljon vain sen takia kun mulla on ollut vaikea laittaa jalkaani takaisin siihen mikä aiemmin oli minun, ja nyt onkin vain paperilla minun ja muuten ei olekaan ollenkaan.
No jos sinulla on omistuspaperit elikosta, niin hae omasi pois, ja hanki sille tallipaikka ja ylläpito. Problem solved.
Siskosi on hoitanut ponia kauemmin kuin sinä, ja jos näin ei ole, eli sinä olet kauemmin vastannut hoidosta, niin on selvää, että siitä aika jättää kohta. Taitaa kohta olla kyse siitä, että kuka vastaa teurastuskustannuksista.
Eikö siskosi kaipaa puolestaan apua tallitöissä tai taloudellisesti? Onko hän joka hetki ponin kanssa ettei siskon lapsille jää aikaa? Suullisella sopimuksella poni on hänen.
"Ja kun hän kasvoi, sai käydä myös itse halutessaan"?
Oliko siskosi siis noin alakouluikäinen kun hankit ponin? Ja sitten reippaasti ottaaa vastuun ("koppia") eläimestä, ja vanhempanne tukevat siskoa taloudellisesti, toisin kuin sinua? Vai oliko poni se "hän", joka kasvoi? Tässä jutussa on kyllä niin monta kuplaa että se on klassinen provo. Vai onko "poni" on peitenimi jollekin muulle asialle, josta olet jollekulle katkera?
Missä tuo on, voin auttaa. Kylmäsavuna todella hyvää.
Vierailija kirjoitti:
"Ja kun hän kasvoi, sai käydä myös itse halutessaan"?
Oliko siskosi siis noin alakouluikäinen kun hankit ponin? Ja sitten reippaasti ottaaa vastuun ("koppia") eläimestä, ja vanhempanne tukevat siskoa taloudellisesti, toisin kuin sinua? Vai oliko poni se "hän", joka kasvoi? Tässä jutussa on kyllä niin monta kuplaa että se on klassinen provo. Vai onko "poni" on peitenimi jollekin muulle asialle, josta olet jollekulle katkera?
Siis kun sisko oli tarpeeksi vanha ja osaava, pärjätäkseen nuoren ponin kanssa. Ei ole provo :'D en ymmärrä miksi jotkut haluaa nähdä tämän niin negatiivisena? Ja on kyllä kyse ihan ponista. Hieman hiljaisesti katkera olen kyllä siitä, että olen itsekin laittanut paljon paljon rahaa kiinni poniin ja tosiaan aikoinaan annoin siskon touhuta sen kanssa näin halutessaan, ja nyt kun tilanne on vähän niinkuin toisinpäin niin mulla ei ookaan mitään oikeutta käydä ilman, että toinen nihkeilee. En ole missään vaiheessa myöskään antanut ponia hänelle, häntä vain kiinnosti silloin alkaa käymään kun tarvitsin toista ylläpitäjää. Hevosmaailmassa tarjotaan paljonkin hevosia ylläpitoon, jotka kuitenkin on omistajan omistuksessa. Tälläistä ylläpitosuhdetta en sitten hakenut muualta kun sisko halusi, joten pystyin pitämään ponin kuitenkin perheessä. Ei ole mitään suullista sopimusta ponin luovuttamisesta, ylläpitohoidosta korkeintaan jossa olen luvannut, että hän saa touhuta ponin kanssa kunhan myös ylläpitää nyt kun mulla tää kaikki oheinen meneillään. Sisko oli täysiikäinen kun otti ponin ns. 'Ylläpitoon'.
Olin se joka vastasi ensimmäisenä. Valitettavasti tämä juttu näyttää sittenkin keksityltä. Tekniikka on tuttu, olisiko kirjoittaja aiemminkin aloittanut vastaavia. Jutussa on tämän palstan klassiset ainekset: henkinen kuormitus, sukulaiset, lapset, joku koettaa hyötyä toisesta, vanhemmat epäreiluja jne. Esimerkiksi "pystyin pitämään ponin perheessä" kerää sääliä.
- aloitus on hieman epämääräinen, kirjoittaja tekee hieman yksinkertaisen vaikutelman. Annetaan joitakin yksityiskohtia, joiden houkutellaan kommentoimaan, mutta ei riittävästi, että aloittajan toiminta vaikuttaa mitenkään rationaaliselta
- Yksityiskohtia on sen verran paljon, että asianosaiset voisivat itsensä tunnistaa. Jos kirjoittaja haluaisi pitää välinsä niihin, joista puhuu, tällaisia yksityiskohtia paljastaen, että pitää toista roistona, ei missään nimessä laitettaisi toisten reposteltavaksi.
- aloittaja tarttuu kommentoijien vastauksiin paljastaen lisää yksityiskohtia, jotka nekin lisäävät käsitystä aloittajan epäjohdonmukaisesta kerronnasta. Kommentoijien huomautukset realiteeteista, ja siitä, kun aloittaja puhuu itsensä pussiin (ajan kuluminen, siskon ikä, hevosen odotettu elinikä).
- järkeviä ehdotuksia ei juuri noteerata, paitsi että aloittaja väittää itsekin näitä miettineensä. Samassa yhtydessä järkevät ehdotukset torpataan argumentilla "mutta kun" ja sitten lisätään säälikerrointa.
KUKAAN ei lue tuollaista suoltoa.
Olen töissä ratsastuskoulussa ja meillä on välillä ylläpitohevosia. Meillä on ihan normaalia, että hevosen omistajat voivat käydä halutessaan ratsastamassa hevosella aina silloin tällöin. Kerta viikkoon on meille liikaa, koska hevosella on ihan säännöllisesti töitä, mutta vaikkapa joka toinen viikko onnistuu. Tuossa sinun tapauksessasi on ihan kohtuullista, että kävisit kerran viikossa. Se on edelleen sinun ponisi.
Ratsastuskoulu ei pidä ylläpitohevosia hyvää hyvyyttään, vaan toiminnan on oltava kannattavaa. Ei vertaudu lainkaan aloittajan tilanteeseen. Mutta aloittajahan se siellä lisää vettä myllyynsä, eikö niin?
Vierailija kirjoitti:
Olin se joka vastasi ensimmäisenä. Valitettavasti tämä juttu näyttää sittenkin keksityltä. Tekniikka on tuttu, olisiko kirjoittaja aiemminkin aloittanut vastaavia. Jutussa on tämän palstan klassiset ainekset: henkinen kuormitus, sukulaiset, lapset, joku koettaa hyötyä toisesta, vanhemmat epäreiluja jne. Esimerkiksi "pystyin pitämään ponin perheessä" kerää sääliä.
- aloitus on hieman epämääräinen, kirjoittaja tekee hieman yksinkertaisen vaikutelman. Annetaan joitakin yksityiskohtia, joiden houkutellaan kommentoimaan, mutta ei riittävästi, että aloittajan toiminta vaikuttaa mitenkään rationaaliselta
- Yksityiskohtia on sen verran paljon, että asianosaiset voisivat itsensä tunnistaa. Jos kirjoittaja haluaisi pitää välinsä niihin, joista puhuu, tällaisia yksityiskohtia paljastaen, että pitää toista roistona, ei missään nimessä laitettaisi toisten reposteltavaksi.
- aloittaja tarttuu kommentoijien vastauksiin paljastaen lisää yksityiskohtia, jotka nekin lisäävät käsitystä aloittajan epäjohdonmukaisesta kerronnasta. Kommentoijien huomautukset realiteeteista, ja siitä, kun aloittaja puhuu itsensä pussiin (ajan kuluminen, siskon ikä, hevosen odotettu elinikä).
- järkeviä ehdotuksia ei juuri noteerata, paitsi että aloittaja väittää itsekin näitä miettineensä. Samassa yhtydessä järkevät ehdotukset torpataan argumentilla "mutta kun" ja sitten lisätään säälikerrointa.
Tämä. Käsiala on tuttu ja esitystapa myös. Eli keksitty juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ratsastuskoulu ei pidä ylläpitohevosia hyvää hyvyyttään, vaan toiminnan on oltava kannattavaa. Ei vertaudu lainkaan aloittajan tilanteeseen. Mutta aloittajahan se siellä lisää vettä myllyynsä, eikö niin?
Se, että saa hevosen käyttöön, ei ole myöskään hevosen pitämistä "hyvää hyvyyttään".
Ja vuokraa nyt ei tarvitse maksaa, mutta kannattaa osallistua johonkin hevosen kuluihin, jos alat käyttää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ja kun hän kasvoi, sai käydä myös itse halutessaan"?
Oliko siskosi siis noin alakouluikäinen kun hankit ponin? Ja sitten reippaasti ottaaa vastuun ("koppia") eläimestä, ja vanhempanne tukevat siskoa taloudellisesti, toisin kuin sinua? Vai oliko poni se "hän", joka kasvoi? Tässä jutussa on kyllä niin monta kuplaa että se on klassinen provo. Vai onko "poni" on peitenimi jollekin muulle asialle, josta olet jollekulle katkera?
Siis kun sisko oli tarpeeksi vanha ja osaava, pärjätäkseen nuoren ponin kanssa. Ei ole provo :'D en ymmärrä miksi jotkut haluaa nähdä tämän niin negatiivisena? Ja on kyllä kyse ihan ponista. Hieman hiljaisesti katkera olen kyllä siitä, että olen itsekin laittanut paljon paljon rahaa kiinni poniin ja tosiaan aikoinaan annoin siskon touhuta sen kanssa näin halutessaan, ja nyt kun tilanne on vähän niinkuin toisinpäin niin mulla ei ookaan mitään oikeutta käydä ilman, että toinen nihkeilee. En ole missään vaiheessa myöskään antanut ponia hänelle, häntä vain kiinnosti silloin alkaa käymään kun tarvitsin toista ylläpitäjää. Hevosmaailmassa tarjotaan paljonkin hevosia ylläpitoon, jotka kuitenkin on omistajan omistuksessa. Tälläistä ylläpitosuhdetta en sitten hakenut muualta kun sisko halusi, joten pystyin pitämään ponin kuitenkin perheessä. Ei ole mitään suullista sopimusta ponin luovuttamisesta, ylläpitohoidosta korkeintaan jossa olen luvannut, että hän saa touhuta ponin kanssa kunhan myös ylläpitää nyt kun mulla tää kaikki oheinen meneillään. Sisko oli täysiikäinen kun otti ponin ns. 'Ylläpitoon'.
Olisko sulla edes mahdolllisuutta ylläpitää sitä ponia nyt, kun sulla on niitä lapsiakin? Ei ole nimittäin ihan ilmaista maksaa ponin täysihoitoa tallilla, kengitykset ja eläinlääkärikulut vielä siihen päälle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin se joka vastasi ensimmäisenä. Valitettavasti tämä juttu näyttää sittenkin keksityltä. Tekniikka on tuttu, olisiko kirjoittaja aiemminkin aloittanut vastaavia. Jutussa on tämän palstan klassiset ainekset: henkinen kuormitus, sukulaiset, lapset, joku koettaa hyötyä toisesta, vanhemmat epäreiluja jne. Esimerkiksi "pystyin pitämään ponin perheessä" kerää sääliä.
- aloitus on hieman epämääräinen, kirjoittaja tekee hieman yksinkertaisen vaikutelman. Annetaan joitakin yksityiskohtia, joiden houkutellaan kommentoimaan, mutta ei riittävästi, että aloittajan toiminta vaikuttaa mitenkään rationaaliselta
- Yksityiskohtia on sen verran paljon, että asianosaiset voisivat itsensä tunnistaa. Jos kirjoittaja haluaisi pitää välinsä niihin, joista puhuu, tällaisia yksityiskohtia paljastaen, että pitää toista roistona, ei missään nimessä laitettaisi toisten reposteltavaksi.
- aloittaja tarttuu kommentoijien vastauksiin paljastaen lisää yksityiskohtia, jotka nekin lisäävät käsitystä aloittajan epäjohdonmukaisesta kerronnasta. Kommentoijien huomautukset realiteeteista, ja siitä, kun aloittaja puhuu itsensä pussiin (ajan kuluminen, siskon ikä, hevosen odotettu elinikä).
- järkeviä ehdotuksia ei juuri noteerata, paitsi että aloittaja väittää itsekin näitä miettineensä. Samassa yhtydessä järkevät ehdotukset torpataan argumentilla "mutta kun" ja sitten lisätään säälikerrointa.
Tämä. Käsiala on tuttu ja esitystapa myös. Eli keksitty juttu.
Totta. Trollien kertomuksissa on myös tyypillistä, ettei yksikään ehdotus koskaan kelpaa, vaan tarina muuttuu sitä mukaa kun joku esittää ratkaisun
Onpa erikoinen tapaus. Lähden siitä että on oikea juttu eikä keksitty ja vastaan sen perusteella. On selvä, että siskollasi on ollut ylläpidosta kuluja, ja hän on ponia hoitanut useita vuosia - kenties vuosikymmenen? Myöhäistä huomauttaa, että sopimus olisi pitänyt olla.
Olisitko siis menossa lastesi kanssa ratsastamaan olettaen, että siskosi jatkaa "ylläpitoa"? Ei kuulosta kovin reilulta. Olisiko mahdollista, että siskosi ostaisi ponin (hinnasta pitäisi jonkun ulkopuolisen antaa puolueeton arvio) tai että yhdessä jatkossa kustantaisitte ylläpidon puoliksi? Ylipäätään olisi hyvä, että joku ulkopuolinen arvioi tilanteen (eikä tällä palstalla.)