Lue keskustelun säännöt.
Onko tutkijaksi nykyään vaikea päästä?
06.04.2026 |
Mulla ois kova polte tutkijaksi yo:lle (gradu tekeillä), mutta olen aivan pihalla vielä asioista. Pääsevätkö kaikki halukkaat? Onko rahoitusta nykyään helpompi vai vaikeampi saada kuin aikaisemmin? Saavatko kaikki kuitenkin lopulta rahoitusta? Kuinka oleellista on esimerkiksi hyväveliverkostot ja arvosanat?
Kommentit (77)
Jos aiot menestyä tutkijana, siihen ei 8-16 työaika riitä. Kirjoittaminen vain vie niin paljon aikaa, vaikka olisit siinäkin miten hyvä. Ja sen oppiminen, että teet hyvää tutkimusta ja saat aikaan vielä hyviä julkaisujakin (joihin viitataan hyvissä lehdissä), vie vuosia ja vuosia oppia. Kaikki eivät opi sitä koskaan, vaikka miten yrittäisivät. Siinä pitää olla älynlahjojen lisäksi hyvät kirjoittajan lahjat.
Ja ongelma on se, että pitää tehdä niin paljon muuta kuin sitä varsinaista tutkimusta. Kuten on moneen kertaan täällä mainittu. Tutkijat joutuvat välillä käyttämään enemmän rahaa rahoituksen hakemiseen kuin mitä on käyttää sitten varsinaiseen työhön. Osa tekee opetustyötä rinnalla jne.
Helpommalla pääsee monella muulla alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Proffalla on direktio oikeus, joka tarkoittaa sitä, että hän määrittelee milloin, missä ja miten ja millä välineillä harrastetaan seksiä. Minä saan työsuoritetta vastaan ruokaa.
Oman kokemuksen mukaan humanistisella alalla oli helppoa päästä väitöskirjatutkijaksi, suhteellisen helppoa saada rahoituskin, mutta post dociksi ei pääse ilman erittäin hyviä suhteita. Itselläni ei niitä ollut, joten lopetin tutkimushommat.
https://randalolson.com/2014/06/25/average-iq-of-students-by-college-ma…
Tutkimusten mukaan, mitä enemmän naisia suhteessa miehiin on jollain tieteen alalla, on opiskelijoiden ÄO aina sitä matalampi.
A shockingly clear correlation: the more female-dominated a college major is, the lower the average IQ of the students studying in the major
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille irtoaa rahoja jos jonkinlaisiin tutkimuksiin ulkomaalaisten kynsisalonkien asiakaskohtaamisten rajapinnoista.
Katkera pikkumies siellä inisee. Söpöä.
Suomen Akatemian rahoituksessa on naiskiintiö. Ihan tiedoksi vaan. Rahaa tulee vain sillä, että on syntynyt naiseksi. Kaikki kiintiöt ovat perustuslain 6. pykälän yhdenvertaisuuden periaatteen vastaisia.
Naisia on tutkijoissa valtaosa, omalla laitoksellani n. 80%. Sukupuolikiintiö (jos se nyt edes on mikään yksin naisia koskeva) ei siis tarkoita juuri mitään tässä yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viimeisen vuoden väikkärintekijä täällä hei! Kaikki ei pääse tohtoriohjelmaan. Pitää olla joku kontakti potentiaaliseen ohjaajaan ja hyvä tutkimussuunnitelma ja hyvä gradu (mulla arvosana 5). Rahoitusta tosiaan saa 7-15% riippuen rahastosta. Palkkapaikoista ei ole samalla tavalla avointa dataa, mutta se on tuossa samassa haarukassa tai pikemminkin alle sen. Eli jos pääsee ohjelmaan ja saa rahoitusta niin on jo voittanut todennäköisyydet. Tsemppiä!
Palkka onkin sitten se 2000e per kk
Vierailija kirjoitti:
https://randalolson.com/2014/06/25/average-iq-of-students-by-college-ma…
Tutkimusten mukaan, mitä enemmän naisia suhteessa miehiin on jollain tieteen alalla, on opiskelijoiden ÄO aina sitä matalampi.
A shockingly clear correlation: the more female-dominated a college major is, the lower the average IQ of the students studying in the major
Niin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki huippuälykkäät ovat käytännössä miehiä. Katso kuvaaja yllä. Että jos nainen on tutkija, se kertoo vinoumasta. Sorrosta. Miesten sorrosta. Epäreiluista tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki huippuälykkäät ovat käytännössä miehiä. Katso kuvaaja yllä. Että jos nainen on tutkija, se kertoo vinoumasta. Sorrosta. Miesten sorrosta. Epäreiluista tilanteesta.
Tämä on hyvä postaus. Hän kirjoittaa kuten alempitasoisille kuuluukin kirjoittaa. Hiukan huonoa kieltä käyttäen, niin alemmat eivät pelkää hänen älykkyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille irtoaa rahoja jos jonkinlaisiin tutkimuksiin ulkomaalaisten kynsisalonkien asiakaskohtaamisten rajapinnoista.
Katkera pikkumies siellä inisee. Söpöä.
Suomen Akatemian rahoituksessa on naiskiintiö. Ihan tiedoksi vaan. Rahaa tulee vain sillä, että on syntynyt naiseksi. Kaikki kiintiöt ovat perustuslain 6. pykälän yhdenvertaisuuden periaatteen vastaisia.
Naisia on tutkijoissa valtaosa, omalla laitoksellani n. 80%. Sukupuolikiintiö (jos se nyt edes on mikään yksin naisia koskeva) ei siis tarkoita juuri mitään tässä yhteydessä.
Proffista suurin osa on miehiä. Ihan tiedoksi vaan. Mutta se, että Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta 2000-luvulla 40% on myönnetty naiseuden perusteella, on perustuslain vastaista toimintaa.
Miehet ovat yliedustettuina huippuälykkäiden joukossa. Siksi 97% tieteen Nobel-palkinnoista on mennyt miehille. Äärimmäisen älykkään miehen on turhaa haaveilla parisuhteesta naisen kanssa, koska vertaistaan seuraa ei ole markkinoilla tarjolla. Siksi monet nerot ovat aina olleet yksinäisiä sieluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen hieman aloittajan kysymistä asiastaan tällä palstalla. Gradun ohjaaja(t), muut opiskelijat ja tutkijat sekä jatko-opintoneuvonta ovat luonnollinen piiri selvittää näitä asioita. Epäilen valitettavasti, että ap ei ole aidosti henkilö, jollaisena hän esittäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriohjelmaan pääseminen ei ole kovinkaan vaikeaa. Kirjaimellisesti melkeinpä kaikki muu sen jälkeen on hyvin vaikeaa. Noin 40% aloitetuista väitöskirjaprojekteista keskeytyy eri syistä johtuen eikä sen väikkärin valmiiksi saaminenkaan vielä tarkoita loppujen lopuksi oikein mitään.
Väitöskirjaohjaus oli ainakin vuosina 2007-2012 aivan onnetonta. Ei sitä käytännössä ollut.
Pääsit kyllä väitöskirjaa tekemään, mutta siitä eteenpäin olit omillasi.
Viisi-kuusi vuotta meni ja sain homman valmiiksi, ohjaajasta huolimatta. Tuntui oudolta kiitellä häntä esipuheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeisen vuoden väikkärintekijä täällä hei! Kaikki ei pääse tohtoriohjelmaan. Pitää olla joku kontakti potentiaaliseen ohjaajaan ja hyvä tutkimussuunnitelma ja hyvä gradu (mulla arvosana 5). Rahoitusta tosiaan saa 7-15% riippuen rahastosta. Palkkapaikoista ei ole samalla tavalla avointa dataa, mutta se on tuossa samassa haarukassa tai pikemminkin alle sen. Eli jos pääsee ohjelmaan ja saa rahoitusta niin on jo voittanut todennäköisyydet. Tsemppiä!
Palkka onkin sitten se 2000e per kk
Joo niin on, mutta nämä ovat olleet elämäni antoisimmat (ja välillä myös stressaavimmat) vuodet. Ensimmäisen vuoden kiistaa ohjaajan kanssa (kirjoittajajärjestysasiaa) lukuunottamatta en juuri mitään vaihtaisi pois. Mikään työ ei voi nousta tälle tasolle ja tuottaa samanlaisia itsensätoteuttamisen tunnetta. Itse opetan myös, mutta silti aikaa on keskittyä juuri siihen omaan tutkimukseen. Tuskin kovinkaan usein tämän jälkeen (paitsi post docissa) pääsee tämmöistä vapautta kokemaan. Aiemmin työelämässä en ole vastaavaa kokenut myöskään, joten osaan nyt arvostaa.
Tutkimustyö on erittäin kilpailullista ja monilla aloilla kilpailu on kansainvälistä. Vaikka kuinka raadat ja ylität itsesi, niin kiitosta ei tule mutta kritiikkiä saat aina, se kuuluu alan luonteeseen. En suosittele tällä hetkellä kenellekään koska työkulttuuri olisi saatava vähän terveemmäksi. Tulijoita silti riittää ja ymmärrän, että kynnys tulla kokeilemaan väikkärin tekemistä on melko matala, että olisi sitä kriittistä massaa, josta parhaat sitten valikoituvat. Eli monesti uran alku saattaa tuntua helpolta, jos on joku valmis projekti tai proffa/tutkimusryhmä, joka tukee ja auttaa, mutta siinä vaiheessa kun pitää tulla tuloksia eli julkaisuja ja rahoitusta, moni putoaa pois. Ja burnout-taipumusta jos on niin ei tosiaan kannata lähteä koko hommaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeisen vuoden väikkärintekijä täällä hei! Kaikki ei pääse tohtoriohjelmaan. Pitää olla joku kontakti potentiaaliseen ohjaajaan ja hyvä tutkimussuunnitelma ja hyvä gradu (mulla arvosana 5). Rahoitusta tosiaan saa 7-15% riippuen rahastosta. Palkkapaikoista ei ole samalla tavalla avointa dataa, mutta se on tuossa samassa haarukassa tai pikemminkin alle sen. Eli jos pääsee ohjelmaan ja saa rahoitusta niin on jo voittanut todennäköisyydet. Tsemppiä!
Palkka onkin sitten se 2000e per kk
Joo niin on, mutta nämä ovat olleet elämäni antoisimmat (ja välillä myös stressaavimmat) vuodet. Ensimmäisen vuoden kiistaa ohjaajan kanssa (kirjoittajajärjestysasiaa) lukuunottamatta en juuri mitään vaihtaisi pois. Mikään työ ei voi nousta tälle tasolle ja tuottaa samanlaisia itsensätoteuttamisen tunnetta. Itse opetan myös, mutta silti aikaa on keskittyä juuri siihen omaan tutkimukseen. Tuskin kovinkaan usein tämän jälkeen (paitsi post docissa) pääsee tämmöistä vapautta kokemaan. Aiemmin työelämässä en ole vastaavaa kokenut myöskään, joten osaan nyt arvostaa.
”kirjoittajajärjestysasiaa”
Yleensä tohtori laitetaan ekaksi. Opiskelija sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriohjelmaan pääseminen ei ole kovinkaan vaikeaa. Kirjaimellisesti melkeinpä kaikki muu sen jälkeen on hyvin vaikeaa. Noin 40% aloitetuista väitöskirjaprojekteista keskeytyy eri syistä johtuen eikä sen väikkärin valmiiksi saaminenkaan vielä tarkoita loppujen lopuksi oikein mitään.
Väitöskirjaohjaus oli ainakin vuosina 2007-2012 aivan onnetonta. Ei sitä käytännössä ollut.
Pääsit kyllä väitöskirjaa tekemään, mutta siitä eteenpäin olit omillasi.
Viisi-kuusi vuotta meni ja sain homman valmiiksi, ohjaajasta huolimatta. Tuntui oudolta kiitellä häntä esipuheessa.
Itse vaihdoin tiedekuntaa
Nuorena olin pari vuotta yhdessä tutkimusryhmässä ja se oli aivan sairas paikka, ryhmän kolme jatko-opiskelijaa istuivat kesälauantaisinkin iltaseitsemään toimistolla tekemässä artikkeleitaan julkaisukuntoon, ja sunnuntaisin, sitä määrää palkattomia ylitöitä, sairain työpaikka missä olen ollut. Yllättäen nyt muissa töissä jo parikymmentä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeisen vuoden väikkärintekijä täällä hei! Kaikki ei pääse tohtoriohjelmaan. Pitää olla joku kontakti potentiaaliseen ohjaajaan ja hyvä tutkimussuunnitelma ja hyvä gradu (mulla arvosana 5). Rahoitusta tosiaan saa 7-15% riippuen rahastosta. Palkkapaikoista ei ole samalla tavalla avointa dataa, mutta se on tuossa samassa haarukassa tai pikemminkin alle sen. Eli jos pääsee ohjelmaan ja saa rahoitusta niin on jo voittanut todennäköisyydet. Tsemppiä!
Palkka onkin sitten se 2000e per kk
Joo niin on, mutta nämä ovat olleet elämäni antoisimmat (ja välillä myös stressaavimmat) vuodet. Ensimmäisen vuoden kiistaa ohjaajan kanssa (kirjoittajajärjestysasiaa) lukuunottamatta en juuri mitään vaihtaisi pois. Mikään työ ei voi nousta tälle tasolle ja tuottaa samanlaisia itsensätoteuttamisen tunnetta. Itse opetan myös, mutta silti aikaa on keskittyä juuri siihen omaan tutkimukseen. Tuskin kovinkaan usein tämän jälkeen (paitsi post docissa) pääsee tämmöistä vapautta kokemaan. Aiemmin työelämässä en ole vastaavaa kokenut myöskään, joten osaan nyt arvostaa.
”kirjoittajajärjestysasiaa”
Yleensä tohtori laitetaan ekaksi. Opiskelija sen jälkeen.
Höpö höpö. Yleensä se joka tekee enemmän laitetaan ekaksi. Väikkärissä se yleensä on opiskelija, mutta on poikkeuksiakin.
Suomen Akatemian rahoituksessa on naiskiintiö. Ihan tiedoksi vaan. Rahaa tulee vain sillä, että on syntynyt naiseksi. Kaikki kiintiöt ovat perustuslain 6. pykälän yhdenvertaisuuden periaatteen vastaisia.