Miniän perhe päättää kaikkien lasten ruokailusäännöt
Miniä ja poika kasvattaavat lapsia ns. vapaalla kasvatuksella ja tämä näkyy ruokapöydässä täällä mummilassa. Antavat jälkiruokaa, vaikka pääruokaa ei ole syöty. Ei ole karkkipäivää, vaikka joka ruuan jälkeen saa makean.
Omalla tyttärellä selvät säännöt, jos ei syödä lautasta tyhjäksi tai äidin määräämää annosta, mistään jälkiruuista on turha haaveilla. He myös pysyvät tässä ja välillä tulee itkua ja huutoa. Heillä on karkkipäivä, makeisia vain silloin.
Nyt on tullut vaikeita tilanteita kun pääsiäispöydässä miniän ja pojan lapset saavat syödä kaikkea. Tyttären pojalle ei ruoka maistunut, niin eipä maistunut makeatkaan. Poika pisti ison esityksen päälle: miksi nuo toiset sitten saa ja minä en. Tytärkin alkoi suuttua, miniä itkeä ja lähtivät pois.
Mikä neuvoksi, etenkin jos muita mummeja täällä?
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen on sinun poikasi perhe, poikasi perheen säännöt
Nämä poikani perheen säännöt ovat niin erilaiset ja tyttäreni lapsille epäreilut, ettei näin voi enää jatkaa. Jo etukäteen on paha mieli kun kutsun heitä syömään, mistä tällä kertaa huudetaan. Miniä ei halua tiukentaa sääntöjään ja oma tyttäreni on kasvatuksen ammattilainen, joten hänelläkin tiukoille säännöille perustelut olemassa.
Sun tyttäresi tekee lapsistaan sairaita. Ihmislapsen kuuluu syödä sitä mikä maistuu eikä sitä mitä joku (idiootti) määrää. Vihoviimeinen ohje on että lautanen on syötävä tyhjäksi.
Lapsi syö mitä haluaa? Ok, meillä tyttö söis vaan karkkia, jogurttia ja leipää koko päivän jos ei olis pakko edes vähän syödä kunnon ruokaa. Se ei ole oikein pakottaa koko lautasta syömään tyhjäksi, mutta edes 1/3 tai puolet olettaen, että ei oo lapattu mitään aikuisen annosta lautaselle. Outoja kommentteja ettei lapsen tarvi syödä yhtään ja tilalle annetaan jälkkäri.
T. Se yksi kommentoiva äiti
Sinä outo kommentoiva äiti! Onko sun lapsella karkkipv vai saako hän joka pv makeaa?
Ei ole tiettyä karkkipäivää. Eli voi saada pari keksiä ruokailun päätteeksi. Mitä outoa siinä on, että lapsen tulee syödä myös ruokaa? Vaikka ei olisi mitään makeaa tarjolla, niin silti pitäisi vähän yrittää syödä ruoka-aikaan. Elääkö teidän muiden lapset vaan leivällä ja jogurtilla?
Meillä ei ollut yleensä jälkiruokaa ollenkaan. Eli ei mitään jos et syö lautasta tyhjäksi, niin et saa jälkiruokaa kiristystäkään.
Niin, lapset eivät tarvitse jälkiruokaa eikä sitä tapaa kannata opettaakaan. Ei ole terveellistä syödä aina ruuan päälle jotain hyvää.
Teille jotka puolustatte tytärtä ja sanotte sitten lapset syö vaan herkkuja ja leipää ja jogurttia. Jälkkäriä tai herkkuja ylipäätään ei tarvitse olla joka päivä tarjolla joten tarjolla on vain perusruoka. Sitä lapsi syö sen verran minkä syö. Tarjolla ei ole myöskään leipää ja jogurttia joten sekään ei ole vaihtoehto.
Mummilassa pätee mummilan säännöt, jotka ovat yleiset hyvän ruokailutavan mukaiset; ja ne selvitetään kaikille ystävällisen napakasti: ensin syödään kaikki yhdessä pääateria, ja sitten on jälkiruon vuoro, kaikki yhdessä ja yhtaikaa.
Pojan perheen on syytä viimeistään tässä elämänsä vaiheessa oppia ne yleiset hyvät tavat ja säännöt, jotka ovat useimmissa EU-maissa voimassa. Lapset eivät määrää aterian tahtia, vaan emäntä ja isäntä. Lasten ei ole pakko syödä kaikkea, voi istua hiljaa ja odottaa, mutta jälkiruoka tulee vasta kun muutkin syövät sen.
Vierailija kirjoitti:
Mummilassa pätee mummilan säännöt, jotka ovat yleiset hyvän ruokailutavan mukaiset; ja ne selvitetään kaikille ystävällisen napakasti: ensin syödään kaikki yhdessä pääateria, ja sitten on jälkiruon vuoro, kaikki yhdessä ja yhtaikaa.
Pojan perheen on syytä viimeistään tässä elämänsä vaiheessa oppia ne yleiset hyvät tavat ja säännöt, jotka ovat useimmissa EU-maissa voimassa. Lapset eivät määrää aterian tahtia, vaan emäntä ja isäntä. Lasten ei ole pakko syödä kaikkea, voi istua hiljaa ja odottaa, mutta jälkiruoka tulee vasta kun muutkin syövät sen.
Ja ap:n tyttären olisi syytä oppia että syömään pakottaminen ei ole mitään muuta kuin vastenmielistä ja haitaksi lapselle….
Vierailija kirjoitti:
Minä ehkä kyseisenlaisessa tilanteessa silleen pierua pidättäen turauttaisin ripulipaskat se huo#anpennun ja miniän lautaselle.
Siinä niile nirppanokille on pää- ja jälkiruoka samassa paketissa.
Se ap:n tytär oli siinä suuttunut ja ilmeisesti haukkunut kälynsä siitä kun oma lapsensa alkoi itkeä kun ei saanut jälkiruokaa. Näin käy kun on kahdet säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Mä sanoisin, että täällä on mummin säännöt, kotonanne voitte noudattaa mitä sääntöjä haluatte. Ja se mummun sääntö ei antaisi syödä miten sattuu ja jälkiruokaa ennen pääruokaa.
Meillä ei jälkiruoka ollut edes tarjolla ennen kuin suurinpiirtein kaikki olivat syöneet. Paitsi että ei ollut pakko syödä, jälkiruoasta ei puhuttu mitään. Lopuksi laitettiin sitten jälkiruokaa tarjolle, sitä saivat kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ehkä kyseisenlaisessa tilanteessa silleen pierua pidättäen turauttaisin ripulipaskat se huo#anpennun ja miniän lautaselle.
Siinä niile nirppanokille on pää- ja jälkiruoka samassa paketissa.
Se ap:n tytär oli siinä suuttunut ja ilmeisesti haukkunut kälynsä siitä kun oma lapsensa alkoi itkeä kun ei saanut jälkiruokaa. Näin käy kun on kahdet säännöt.
Se oli nyt jotenkin kälyn syy vai joustamattoman tyttären?
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä, jos mummolassa olisi mummolan säännöt? Jos ette kovin usein syö kaikki yhdessä niin ehkä mummolan säännöt voisivat olla vähän höllemmät kuin tyttären perheen säännöt.
Juuri näin. Lapsille voi sanoa, että kylässä ollaan kohteliaasti ja kunnioitetaan isäntäväkeä ja kotona on sitten kaikilla omat sääntönsä. Pääsiäispyhien pieni poikkeama rutiineihin ei ketään lasta aja turmioon.
Vierailija kirjoitti:
Mummilassa pätee mummilan säännöt, jotka ovat yleiset hyvän ruokailutavan mukaiset; ja ne selvitetään kaikille ystävällisen napakasti: ensin syödään kaikki yhdessä pääateria, ja sitten on jälkiruon vuoro, kaikki yhdessä ja yhtaikaa.
Pojan perheen on syytä viimeistään tässä elämänsä vaiheessa oppia ne yleiset hyvät tavat ja säännöt, jotka ovat useimmissa EU-maissa voimassa. Lapset eivät määrää aterian tahtia, vaan emäntä ja isäntä. Lasten ei ole pakko syödä kaikkea, voi istua hiljaa ja odottaa, mutta jälkiruoka tulee vasta kun muutkin syövät sen.
Missä se jälkiruoka edes oli, jos siitä tapeltiin jo ruokailuvaiheessa? Johonkin lapsen nenän eteen katettuna palkintona?
Jos ja kun lasten perheet vierailevat teillä samanaikaisesti niin voitte iskeä pöytään ihan uuden setin sääntöjä: mummolan säännöt. Kaikkia lapsia kohdellaan silloin mummolassa tasavertaisesti. Jos ei kelpaa lapsille niin sitten mummo ja pappa hoitavat vierailut erikseen lasten luona, tai vain yksi perhe kerrallaan vierailee mummolassa.
Tollasta parkumista ja eripuraa kukaan jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetin miniän perhe? Siis poikasi perhe.
Siksi kun se miniä meiskaa ja jotta ymmärtäisimme erottaa nämä perheet tässä keskustelussa.
Ap:n kuvaamassa tilanteessa tyttären poika oli itkenyt ja tytär suuttunut.
Miniä oli alkanut itkeä (lue: todennäköisesti ap:n tytär haukkunut kälynsä). Ja sitten oli lähdetty.
Eli miniä ei melskannut
Onko tytär ja miniä ihan aikuisia normaaleja ihmisiä.
jos ei syödä lautasta tyhjäksi tai äidin määräämää annosta, mistään jälkiruuista on turha haaveilla.
Tuo paljastaa provon. Lautasen tyhjäksi syömisen vaatimuksen voisi vielä ymmärtää, jos lapsi itse saisi ottaa ruokaa niin paljon kuin haluaa. Mutta ei tuota: "tai äidin määräämää annosta". Se korostaa liikaa tätä ap:n autoritäärisyyttä.
Ehkä tämä on pitkästyneen moden tekoälyllä tekemä aloitus, aiheena "riita miniän pääsiäisaterialla"?
Jatkossa se mummo jättää jälkiruoan tekemättä. Kaikki on tyytyväisiä 😌
Ei ole sinun ongelmasi. Anna jälkikasvun kasvattaa jälkikasvunsa tyylillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen on sinun poikasi perhe, poikasi perheen säännöt
Nämä poikani perheen säännöt ovat niin erilaiset ja tyttäreni lapsille epäreilut, ettei näin voi enää jatkaa. Jo etukäteen on paha mieli kun kutsun heitä syömään, mistä tällä kertaa huudetaan. Miniä ei halua tiukentaa sääntöjään ja oma tyttäreni on kasvatuksen ammattilainen, joten hänelläkin tiukoille säännöille perustelut olemassa.
Tyttäresi voisi myöntää omille lapsilleen vapaapäivän ruokasäännöistä niinä 5? juhlapäivänä vuodessa kun syötte porukalla.
Itselle tuli mieleen sama ajatus.
Miten tämä nyt meni?
Tyttären lapsi ei syönyt pääruokaa ja ei saanut jälkiruokaa ja itki. Vai lapsi söi ruoan ja sai jälkiruoan, mutta itki kun kun serkut saivat jälkiruoan, vaikka eivät myöskään syöneet pääruokaa?
Voihan niitten kakaroitten antaa vetää makeaa mahan täydeltä alkupaloiksi jolloin kunnon ruoka ei uppoa enää ollenkaan. Sitten riehutaan sokerihumalassa yli virkeinä jonkin aikaa kunnes taas on nälkä. Sittenkö aletaan mikrottamaan varsinaista jo jääkaappiin siirrettyä pääruokaa ja salaattia heille?
Onneksi on vain yksi ihana tytär ja lapsenlapset. Ei tarvitse vertailla. Meillä oli aina mummilassa mummin säännöt : ) Helpottaa asioita kun ollaan mummin luona, on mummin tavat. Aina syötiin ruokaa ja myös herkkuja.
Syömiseen liittyvistä asioista väitellyt kasvatustieteiden tohtori tässä päivää. Tässä topicissa on selkeästi kyse pääsiäisprovomisesta, mutta leikitään nyt ”mummin” mukana ja kuvitellaan, että kyse olisi todellisesta tilanteesta. Mummi on selkeästi kasvattanut lapsensa toista suosien ja enemmän rakastaen, ja jatkaa valitsemallaan linjalla lastenlastensa suhteen. Tytär saattaa olla päiväkodissa töissä, mutta esim. siistijänä, ei kasvattajana, koska koulutuksen saaneet ammattilaiset eivät riskeeraisi omien lastensa hyvinvointia. Tuollainen ruokaan liittyvä säännöstö ja toisen lapsen erinomaisuuden korostaminen voivat aiheuttaa syömishäiriöitä ja mielenterveysongelmia. Toki jos haluaa katkoa välinsä omaan jälkikasvuun, niin sen aloittamisessa ollaan päästy hyvälle alulle, ja varmasti pojan perhe löytää miniän perheestä sellaisen turvasataman, missä perhe tykkää käydä rentoutumassa ja juhlimassa pyhinä. Mummi ja tytär voivat sitten keksiä lisää sääntöjä ja kiristää vanhoja ennestään, koska onhan se hienoa päästä suorittamaan ja pätemään myös loma-aikoina ;)