Sinä, lukion käynyt ja "sivistynyt",
jonka mielestä amikseen meno on jotenkin alentavaa ja huonoa. Niin mitä sivistävää niissä sinun lukio-opinnoissa oletkaan oppinut? 🤔
Kommentit (31)
Tässä selkeä lista asioista, joita yleensä opitaan lukiossa mutta ei samalla tavalla ammattikoulussa 👇
📚 Teoreettinen ja akateeminen osaaminen
Syvällinen matematiikka (pitkä/lyhyt matematiikka)
Fysiikka ja kemia teoriapainotteisesti
Filosofia (ajattelu, etiikka, tiedon luonne)
Psykologia
Yhteiskuntaoppi (politiikka, talous, laki)
👉 Lukio painottaa ajattelua ja ymmärtämistä, ei vain tekemistä.
Kirjoittaminen ja analysointi
Esseiden kirjoittaminen
Tekstien analyysi (kirjallisuus, media)
Argumentointi ja kriittinen ajattelu
Pitkien vastausten tuottaminen kokeissa
🌍 Kielet ja viestintä
Useampi vieras kieli (englanti + usein ruotsi + valinnainen)
Kieliopin syvällinen opiskelu
Kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito
🧠 Abstrakti ajattelu
Teorioiden ymmärtäminen ilman käytännön tekemistä
Looginen päättely
Käsitteellinen ajattelu (esim. filosofia, matematiikka)
🎓 Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen
Kokeisiin lukeminen pitkällä aikavälillä
Paineensietokyky teoriakokeissa
Laajojen kokonaisuuksien hallinta
📖 Yleissivistys
Historia laajasti (maailmanhistoria, ideologiat)
Kulttuuri ja kirjallisuus
Tieteellinen maailmankuva
Iso ero tiivistettynä
Lukio: teoria, ajattelu, jatko-opinnot (yliopisto)
Amis: käytäntö, ammattitaidot, suoraan työelämään
Olen käynyt molemmat (eri aikaan, ei yhdistelmänä) ja kyllä molemmat sivistivät, vain eri tavoin.
Jos ajatellaan historiaa ymv. niin aika vajavaiseksi jää tiedot jos pelkän peruskoulun pohjalta on 'kaikki' tiedot. Toisaalta esim. minä rakastan historiaa (siksi sen esimerkiksi, nostin, sama toki koskee muitakin) ja tiedän siitä paljon koska lapsesta saakka kiinnostanut, joten lukion oppimääräkin on vain pintaraapaisu vaikka hieman enemmän onkin mitä peruskoulun oppimäärä.
Ammatillisessa koulutuksessa pidin siitä, että siellä käytiin syvällisesti läpi talousjärjestelmiä, erilaisia lakipykäliä, ja vastaavia, mistä mietin että KAIKKIEN olisi hyvä osata/tiedostaa nämä.
Kielten opetuksessa oli myös isot erot, ammattikoulun oli käytännönläheistä, sellaista mistä oikeasti on hyötyä. Lukivaikeuden takia kielten oppiminen on haasteellista minulle, ja lukiossa kirjaimellisesti itkin kun sanasto oli joskus niin vaikeaa (mieleen jäänyt esim. kasvit ja tekniikkaan liittyvät) mutta ammattikoulussa yllättäen olikin suht helppoa, koska sanasto pohjautui enemmän 'aitoon' (puhe)kieleen (vastaavaa mitä kuulee esim. telkkarissa) ja oli tuttua/helppoa omaksua.
En osaa ehkä selittää asiaa, ja ymmärrän että akateemisissa opinnoissa kielenkin pitää mennä 'syvemmälle', mutta esimerkkinä(!) ammattikoulussa oli vaikka sanana 'sovituskoppi' (minkä jo ennestään osaa monilla kielillä, kun matkustellut ja kaupoissa nähnyt em. sanan ties millä kielillä) ja lukiossa opeteltiin 'sivuverho' 'kanervamätäs' tai 'sovellusohjelman rajapinta' tyylisiä sanoja, joille harvalla on oikeaa käyttöä koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen käynyt molemmat (eri aikaan, ei yhdistelmänä) ja kyllä molemmat sivistivät, vain eri tavoin.
Jos ajatellaan historiaa ymv. niin aika vajavaiseksi jää tiedot jos pelkän peruskoulun pohjalta on 'kaikki' tiedot. Toisaalta esim. minä rakastan historiaa (siksi sen esimerkiksi, nostin, sama toki koskee muitakin) ja tiedän siitä paljon koska lapsesta saakka kiinnostanut, joten lukion oppimääräkin on vain pintaraapaisu vaikka hieman enemmän onkin mitä peruskoulun oppimäärä.
Ammatillisessa koulutuksessa pidin siitä, että siellä käytiin syvällisesti läpi talousjärjestelmiä, erilaisia lakipykäliä, ja vastaavia, mistä mietin että KAIKKIEN olisi hyvä osata/tiedostaa nämä.
Kielten opetuksessa oli myös isot erot, ammattikoulun oli käytännönläheistä, sellaista mistä oikeasti on hyötyä. Lukivaikeuden takia kielten oppiminen on haasteellista minulle, ja lukiossa kirjaimellisesti itkin kun sanasto oli joskus niin vaikeaa (mieleen jäänyt esim. kasvit ja tekniikkaan liittyvät) mutta ammattikoulussa yllättäen olikin suht helppoa, koska sanasto pohjautui enemmän 'aitoon' (puhe)kieleen (vastaavaa mitä kuulee esim. telkkarissa) ja oli tuttua/helppoa omaksua.
En osaa ehkä selittää asiaa, ja ymmärrän että akateemisissa opinnoissa kielenkin pitää mennä 'syvemmälle', mutta esimerkkinä(!) ammattikoulussa oli vaikka sanana 'sovituskoppi' (minkä jo ennestään osaa monilla kielillä, kun matkustellut ja kaupoissa nähnyt em. sanan ties millä kielillä) ja lukiossa opeteltiin 'sivuverho' 'kanervamätäs' tai 'sovellusohjelman rajapinta' tyylisiä sanoja, joille harvalla on oikeaa käyttöä koskaan.
Kovin hyvää ei seuraa sellaisesta opiskelusta, jossa on koko ajan kriteerinä että " onko tällä joskus oikeaa käyttöä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologiaa, filosofiaa, historiaa, äidinkieltä, kirjoittamista...
Opitko myös arvostamaan erilaisia ihmisiä ja erilaisia oppijoita? Heitäkkn, jotka palvelevat kaupassa, mäkkärillä, myyjinä, tilahuoltajina, kiinteistötyöntekijöinä yms.?
Eiköhän tuollaiset asiat opita jossain muualla kuin koulun penkillä. Pystytkö sinä arvostamaan itseesi nähden erilaisia ihmisiä, esimerkiksi lukion käyneitä tai korkeakoulutettuja?
Newtonin menetelmä. Amiksella menee paskat housuun kun pitäisi löytää femman kuutiojuuri paljain käsin.
Vierailija kirjoitti:
Newtonin menetelmä. Amiksella menee paskat housuun kun pitäisi löytää femman kuutiojuuri paljain käsin.
Ja useimmilla lukiolaisillako tuo sujuu helposti? Ei suju.
Amis on kouluna surkea, eikä se johdu opiskeiljoista vaan opettajista (joilla ei vieläkään monilla ole mitään pegagosista koulutusta tai ymmärrystä) ja opetussunnitelmasta ja tavasta jolla amiksen yleisen opetussuunnitelman puoli tarkoituksella tuhottiin Sipilän hallituksen aikaan.
Varsinainen tragedia on sitten siinä, että lukio on melkein yhtä surkea nykyään.
Sanon tämän siis ihmisenä joka opettaa yliopistossa. Aikaisemmin meillä oli iso työ kun poisopetettiin opiskelijat lukion opettamista virheellisestä ja kritiikittömästä lukemisesta. Nykyään meillä on iso työ, kun opetamme opiskelijat lukemaan. Huokaus.
Ehkä kyse on enemmän siitä, että joillekkin riittää että saa jonkun ammatin ja pääsee töihin, ja he ajattelevat, että lukuhommat eivät ole heitä varten ja päätyvät siksi amikseen.
Toiset taas haluavat kehittää itseään enemmän, vaikka se vaatii lukemista, eikä ole kiire työelämään, tai "aikuisuuteen" tienaamaan. ja lukio on heille looginen vaihtoehto.
Kyse on varmaan myös paljon mielikuvista ja siitä millaisena näkee itsensä.
Omalla kohdallani uskoisin, että lukio on antanut pohjaa ajattelulle abstraktimmallakin tasolla ja miettimään asioita syvällisemmin. Millainen mahtaa olla opetuksen taso ammattikoulussa nykyään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologiaa, filosofiaa, historiaa, äidinkieltä, kirjoittamista...
Opitko myös arvostamaan erilaisia ihmisiä ja erilaisia oppijoita? Heitäkkn, jotka palvelevat kaupassa, mäkkärillä, myyjinä, tilahuoltajina, kiinteistötyöntekijöinä yms.?
Olen eri, mutta tietysti. Tärkeitä töitä kaikki mainitsemasi.
Arvostatko sinä teoreettisesti painottuneita korkeakoulutettuja?
Yleissivistys on parempi hankkia itse, mutta täytyy vain osata hankkia oikeat kirjat. Se mitä lukioissa ja yliopistoissa opetetaan on pelkkää marxismia, kansallisvaltioiden ja hyvinvoinnin vastaista propagandaa. Valkoinen heteromies on se piru mitä he maalailevat seinille. Tiedän tämän, koska opiskelin itsekin Helsingin valtiotieteellisessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Newtonin menetelmä. Amiksella menee paskat housuun kun pitäisi löytää femman kuutiojuuri paljain käsin.
Ja useimmilla lukiolaisillako tuo sujuu helposti? Ei suju.
Amis on kouluna surkea, eikä se johdu opiskeiljoista vaan opettajista (joilla ei vieläkään monilla ole mitään pegagosista koulutusta tai ymmärrystä) ja opetussunnitelmasta ja tavasta jolla amiksen yleisen opetussuunnitelman puoli tarkoituksella tuhottiin Sipilän hallituksen aikaan.
Varsinainen tragedia on sitten siinä, että lukio on melkein yhtä surkea nykyään.
Sanon tämän siis ihmisenä joka opettaa yliopistossa. Aikaisemmin meillä oli iso työ kun poisopetettiin opiskelijat lukion opettamista virheellisestä ja kritiikittömästä lukemisesta. Nykyään meillä on iso työ, kun opetamme opiskelijat lukemaan. Huokaus.
AP kysyikin mitä minä olen lukiosta oppinut. Newtonin menetelmä on hyvin käyttökelpoinen työkalu vaikkapa rakentajalle. Niin on muuten myös sinilause. Sitäkin on ainakin joskus lukiossa opetettu.
Lukiossa on ainakin mahdollisuus hankkia vankka pohja yleissivistykselle, mutta kuinks moni teini niin tekee?
Itse opiskelin kaikki kurssit pitkästä matikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta, historiasta, filosofiasta ja psykologiasta. Luin myös kaksi pitkää kieltä. Kurssien määrä ylitti minimin, koska halusin oppia. Kovin moni meidän lukiossa ei panostanut näin paljon. Lukion käyminen itsessään ei välttämättä kerro vielä mitään vaan se, mitä siellä on opiskellut.
Lukiostahan pääsee läpi täyttämällä kurssitarjottimen lyhyitä tai helppoja aineita kuten kuvista, musikkia, liikuntaa jne. Ei taideaineissa ja liikunnassa mitään vikaa siis ole, mutta ne eivät ole niitä kaikkein sivistävimpiä aineita kuitenkaan vaan tukevat muita oppiaineita. Amiksestakin voi valmistua liki yhtälaisella sivistysmäärällä mitä lukiostakin riippuen, mitä valitsee. Tiedän amiksia jotka opiskeluvat lukiossa erikseen vieraita kieliä, ja se oli mielestäni oikein fiksu veto.