Miten te Yhdysvalloissa asuvat päädyitte sinne?
Kommentit (52)
Työkomennuksen kautta. Taloudellisesti erittäin kannattavaa ja takaa mukavan elämän Suomeen paluuta helpottamaan. Nykyisellään vaan vihainen maa.
Vierailija kirjoitti:
Työkomennuksen kautta. Taloudellisesti erittäin kannattavaa ja takaa mukavan elämän Suomeen paluuta helpottamaan. Nykyisellään vaan vihainen maa.
Tarkoittanet siis USA:ta vihaisella maalla?
Vierailija kirjoitti:
Itse en asu siellä enää, mutta voitin Green Card -arvonnassa ja muutimme vaimoni kanssa sinne. Olin haaveillut siitä lapsesta saakka ja käynyt monta kertaa maassa. Pari vuotta asuttiin ja todettiin, ettei maa vastaa lainkaan sitä mielikuvaa minkä olin muodostanut. Hain töihin toiseen maahan, sain paikan ja muutimme pois. Kun palautettiin vihreät kortit, oli lähetystön virkailija päähän puulla lyöty. Ilmeisesti sitä ei kauhean usein tapahdu. Oli erinomainen päätös, varsinkin kun katsoo millaiseen alennustilaan maa on ajautunut nykyään. Olen asunut useassa maassa ja kaikki niistä kiilaa Yhdysvaltojen edelle omalla kokemusasteikollani, mikä on tavallaan pettymys koska ainoa maa mistä koskaan haaveilin oli nimenomaan Yhdysvallat.
Mielenkiintoinen tarina ja tuntuu niin tutulta tuo fiilis. USA oli varhaisnuoruuteni/nuoruuteni unelmamaa ja opiskelinkin yliopistotutkinnon siellä. Nykyään asun muualla, ja voisin kyllä asua USA:ssa edelleenkin, jos siihen olisi joku erityinen syy, mutta en koe vetoa sinne enää, että se olisi joku ykkösmaa muuttaa, kuten nuorempana.
Vihreän kortin palauttaminen tosiaan lienee harvinaista. Harkitsitteko korttien pitämistä tilapäisesti uutta maata "kokeillessanne", vai luovuitteko Green Cardeista pikaisella päätöksellä? (Lienee tosiaan hyvin harvinaista, pysyvä asumisoikeus USA:ssa kun on edelleen ympäri maailmaa lukemattomien ihmisten haaveena).
-Ulkosuomalainen
Lähdin työharjoitteluun. Sedän perhe on asunut jo 60 luvulta Amerikassa ja he auttoivat minua. En pidemmän päälle viihtynyt vaan muutin takaisin Eurooppaan asuttuani Amerikassa kuutisen vuotta. Nykyisin pidän majaa Puolassa.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin työharjoitteluun. Sedän perhe on asunut jo 60 luvulta Amerikassa ja he auttoivat minua. En pidemmän päälle viihtynyt vaan muutin takaisin Eurooppaan asuttuani Amerikassa kuutisen vuotta. Nykyisin pidän majaa Puolassa.
Löytyikö puoliso Puolasta, vai muu syy?
USA:ta on mainostettu rajattomien mahdollisuuksien maalta, jota se varmasti bisneksessä aika pitkälle voi ollakin, mutta onhan maa muuttunut paljon.
Vierailija kirjoitti:
USA:ta on mainostettu rajattomien mahdollisuuksien maalta, jota se varmasti bisneksessä aika pitkälle voi ollakin, mutta onhan maa muuttunut paljon.
Onko maa ollut sitten 1860-luvun sisällissodan aikojen yhtä jakautunut kuin nyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin työharjoitteluun. Sedän perhe on asunut jo 60 luvulta Amerikassa ja he auttoivat minua. En pidemmän päälle viihtynyt vaan muutin takaisin Eurooppaan asuttuani Amerikassa kuutisen vuotta. Nykyisin pidän majaa Puolassa.
Löytyikö puoliso Puolasta, vai muu syy?
Muu syy. Työt.
Aika moni on tainnut päätyä joko rakkauden perässä. Onkohan suomalaisfirmojen komennuksille lähetetyistä moni jäänyt?
Nostin Suomesta kytkintä,läksin taaloja tienaamaan...raha se on mikä tätä palloa pyörittää..ja isot jenkkipellit millä on mukavaa cruisailla oli yksi syy..
Vierailija kirjoitti:
Nostin Suomesta kytkintä,läksin taaloja tienaamaan...raha se on mikä tätä palloa pyörittää..ja isot jenkkipellit millä on mukavaa cruisailla oli yksi syy..
Kauanko sitten? Maahan on muuttunut rajusti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä kukaan pelkäisi ICEä?
Sehän on vain hyvä että laittomat karkoitetaan.
Koska ampuvat kansalaisia.
yritys, jossa olin töissä ostettiin usa:han ja henkilökunta mukana. He lähtivät, jotka halusivat. Kaikki oli hoidettu sitten yrityksen lakimiesten toimesta, maahantuloasiat siis. Suomen päässä oli vain suurlähestystössä kuulustelu (lue: haastattelu). en ymmärrä miksi ice:ä pitäisi pelätä.
Lahdin pakoon demarimeininkia, enka ole katunut! Kiva, kun voi paattaa itse, mita haluaa omilla rahoilla tehda, eika jattaa niita jonkun politbyrokonklaavin jaettavaksi kannattajilleen.
Vierailija kirjoitti:
yritys, jossa olin töissä ostettiin usa:han ja henkilökunta mukana. He lähtivät, jotka halusivat. Kaikki oli hoidettu sitten yrityksen lakimiesten toimesta, maahantuloasiat siis. Suomen päässä oli vain suurlähestystössä kuulustelu (lue: haastattelu). en ymmärrä miksi ice:ä pitäisi pelätä.
Ei tietenkään tarvitse pelätä, jos ei kuulu niihin, joiden tarvitsee pelätä. Ehkä sellaisilla on syytä pelätä, joita ei ole ostettu USA:han kuten teitä ja joilla ei olisi mitään saumaa päästä USA:han minkään suurlähetystön kautta, ja jotka ovat pelanneet vanhoilla kirjoittamattomilla säännöillä, eli että paperittomana saa olla maassa ja painaa pitkää päivää matalapalkkaduuneissa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, kunhan eivät tee maassa rikoksia, ja ovat rakentaneet koko elämänsä jo pitkään USA:han ja lapset kansalaisia, ja nyt on tullut pressaksi kaveri, joka haluaa myös muut kuin rikolliset paperittomat ulos.
Rakkauden perässä muutin. Mutta, onhan tämä maa aika paljon muuttunut siitä ajasta. En varmaan enään muuttaisi tänne nykyisessä tilanteessa, mutta täällä se elämäni nyt on.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni on tainnut päätyä joko rakkauden perässä. Onkohan suomalaisfirmojen komennuksille lähetetyistä moni jäänyt?
Mä tunnen ainakin täällä USAssa aika monta suomalaista, jotka ovat alunperin tulleet maahan Nokian kautta eli kyllä niitä työkokemuksella tulleita on maahan jäänyt. Me tultiin alunperinkin paikallisella sopimuksella Yhdysvaltalaiseen firmaan ja ajatuksella että ollaan toistaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijavaihtoon tulin ja jäin. Sattui mukava nainen vastaan ja työpaikka löytyi hänen isänsä firmasta.
M59
Hienoa, että palstailet siellä niin jämptisti, että vastaat kahdessa minuutissa ap:n kyselyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yritys, jossa olin töissä ostettiin usa:han ja henkilökunta mukana. He lähtivät, jotka halusivat. Kaikki oli hoidettu sitten yrityksen lakimiesten toimesta, maahantuloasiat siis. Suomen päässä oli vain suurlähestystössä kuulustelu (lue: haastattelu). en ymmärrä miksi ice:ä pitäisi pelätä.
Ei tietenkään tarvitse pelätä, jos ei kuulu niihin, joiden tarvitsee pelätä. Ehkä sellaisilla on syytä pelätä, joita ei ole ostettu USA:han kuten teitä ja joilla ei olisi mitään saumaa päästä USA:han minkään suurlähetystön kautta, ja jotka ovat pelanneet vanhoilla kirjoittamattomilla säännöillä, eli että paperittomana saa olla maassa ja painaa pitkää päivää matalapalkkaduuneissa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, kunhan eivät tee maassa rikoksia, ja ovat rakentaneet koko elämänsä jo pitkään USA:han ja lapset kansalaisia, ja nyt on tullut pressaksi kaveri, joka haluaa myös muut kuin rikolliset paperittomat ulos.
Suomesa harvoin lähdetään paperittomana usa:han töihin ja kysymys oli esitetty suomaaisella palstalla, joten aika lapsellista alkaa saarnata paperittomista.
Hekin tekevät omat valintansa, jotka lähtevät laittomiksi pa k o laisiksi usa:han.
Ja koska näytit miten kirjtouksia tulkitset, niin ihan disclaimerina sanon sinulle etten tuossa yllä väittänyt, etteikö usa olisi tehyt virheitä paperittomien kanssa ai etteikö olisi kritisoitavaa, mutta tässä keskustelussa on aika turha kadehtia ihmisiä, jotka ovat suomesta lähteneet usa:han töihin. Suomi voisi itsekin muuten vähän miettiä, että kannattaisiko koittaa estää ns. aivovientiä jollain eduilla, joita koulutetuille annetaan.
Itse en asu siellä enää, mutta voitin Green Card -arvonnassa ja muutimme vaimoni kanssa sinne. Olin haaveillut siitä lapsesta saakka ja käynyt monta kertaa maassa. Pari vuotta asuttiin ja todettiin, ettei maa vastaa lainkaan sitä mielikuvaa minkä olin muodostanut. Hain töihin toiseen maahan, sain paikan ja muutimme pois. Kun palautettiin vihreät kortit, oli lähetystön virkailija päähän puulla lyöty. Ilmeisesti sitä ei kauhean usein tapahdu. Oli erinomainen päätös, varsinkin kun katsoo millaiseen alennustilaan maa on ajautunut nykyään. Olen asunut useassa maassa ja kaikki niistä kiilaa Yhdysvaltojen edelle omalla kokemusasteikollani, mikä on tavallaan pettymys koska ainoa maa mistä koskaan haaveilin oli nimenomaan Yhdysvallat.