¤¤¤ SUURPERHEKUUMEILIJAT ¤¤¤ viikko 19
Aloitetaampas taas uusi pino ja uusi viikko :) Tälle viikolle plussaonnea KAIKILLE jännääjille! Testivuorossa ainakin Niiloakseli, joten peukut pystyyn!!
pikkukakkonen, ai sinullakin on kaksoset! Omat kaksospoikani täyttävät äitienpäivänä jo 9-vuotta. Mutta tuoreessa muistissa on heidänkin odotus, syntymä, vauva-aika jne.. eipä ne unohdu milloinkaan.
Oma mieli on taas ailahtelevainen.. :( Vauvan tahtoisin, mutta monet asiat on niin kysymysmerkkejä.. yritän hokea itselleni, että kesän vain olen ja nautin pienimmäisestäni ja toki isommistakin lapsista. Syksyllä sitten on suurten päätösten aika. ja kuten sanottua, paljon riippuu isukistakin. Nousikin mieleen kysäistä teiltä, joilla miehet vastustaa tai eivät ole vielä lämmenneet vauva-ajatukselle, että miksi teidän perheessä näin on? Mikä miestä jarruttaa? Meillä kai isukkia lähinnä hirvittää, että jos lapsia on kovinkin paljon, ei voi niin paljon tarjota kaikille. Eikä koske vain materiaalista hyvää vaan myös aikaa. Ja kai se ajattelee mihin kaikki mahdutaan ja kaikkea tämmöistä miestenaivoilla ajateltavaa.. ;)
Ja tämä on sitten meidän äitienviikko kun äitienpäivä on sunnuntaina. Tehdäämpä sen kunniaksi paksu pino!! :0)
Omppis kiittää ja kuittaa tältä erää.
Kommentit (54)
Tulinpa pitkästä aikaa lukemaan vauva-lehden keskustelupalstoja. Vielä on 3 vuotta vanha nimimerkkikin näköjään tallella. Meillä on 3 lasta ja viimeisimmän lapsen kohdalla piti olla AIVAN VARMAA että hän on meidän viimeinen... mutta, mutta.. täältäpä minä löydän itseni lukemasta vauva-lehden vauvakuumepalstaa!!
Minulla on siitä onnellinen tilanne että mies kyllä " suostuisi" yrittämään lasta, mutta minä itse en oikein tiedä jaksaako vielä aloittaa kaikkea alusta. Jonain päivänä tuntuu että kuinka ihanaa olisi vielä raskaus ja seurata uuden elämän syntyä. Mutta joku toinen päivä kun lapsiperheen arki vie kaiken ajan tuntuu että vai vielä tähän vauva...
Muita järkisyitä on ikä (ensi vuonna 40), mukava työ ja se, että miten aika riittäisi sitten vielä näille nykyisille lapsille - aika kun on muutenkin joskus aika " kortilla" . Toisaalta jos lapsia aikoo yrittää, niin nyt se on tehtävä.
Nuorin lapsemme on 3 v ja tavallaan elämä on jo aika helppoa. Hän menee joukon jatkona leikeissä ym. Ja esim. nyt on sellainen elämäntilanne että on kiva porukalla matkustella, harrastaa jne. Jos joukkoon tulisi vauva, niin kaikki on taas hankalampaa. Mutta olishan se niin ihanaa...
Ota tästä nyt selvää.. kyllä nyt tuli todistettua että naisilla on tippaleipäaivot.
Kun odotin kolmattani, olin aivan varma että nyt on lapsiluku täynnä. Muistan kun suureen ääneen kavereille paasasin että nyt piisaa.
Tuli avioero, muutaman vuoden päästä muutettiin yhteen nykyisen aviomiehen kanssa ja sitten mies alkoi taivutella minua yhteistä vauvaa yrittämään... Nyt meillä on ihana vauva ja kauhea kuume saada jo toinen... Viimeinen.. Eipä elämästä tiedä miten se vie, ja sen olen oppinut ettei koskaan kannata vannoa... ;)
Meillä taas asia vähän päinvastoin vauvakuumeen osalta eli mies melkein ehkä enemmän haluaisi sen neljännen...Tai kyllähän minäkin haaveilen ja kuumeilen aika kovasti itsekin, mutta mies jopa pari kertaa tässä kevään aikana ottanut asian puheeksi, että miten olisi... Ja yhdessä on päätetty, että kesän lopulla otetaan tjot-menetelmä käyttöön...Itse en varmaankaan neljänteen suostuisi, ellei mies ottaisi niin paljon osaa kodin/lastenhoitoon. Oikeastaan perhe-elämä taitaakin olla mieheni keskeisin harrastus lukemisen ja liikunnan ohella... :)
Eilen kävin lukemassa parisuhdepalstaa ja suoraan sanottuna tuntui niin pahalta lukea juttuja sellaisista miehistä, jotka eivät yhtään osallistu kotijuttuihin, eivätkä arvosta puolisoidensa tekemään työtä kotona. Sellaisia miehiä kun tuntui ainakin keskusteluiden perusteella löytyvän. Toivottavasti teillä suurperhekuumeilijoilla asiat ovat siinä suhteessa paremmalla mallilla. Siis toki ymmärrän, että mies ei välttämättä voi kovin paljon osallistua kotitöihin, jos on vaativa työ jne. mutta kyllä kai sitä kuitenkin voi puoliskolleen arvostusta asiasta antaa. Samoin ymmärrän senkin, että jos perheenäiti haluaa ehdottomasti itse tehdä kotityöt ja hoitaa lapset. Itse en vaan jatkuvasti jaksaisi tätä kotirumbaa pyörittää, siksi on hyvä että mies osallistuu paljon näihin arkisiin juttuihin...Kai minussa jonkinsortin feministiä on ainakin vähäsen, mutta raskautta synnytyksineen ja imetyksineen en kyllä miehelleni luovuttaisi, vaikka voisinkin! On ne sen verran ihmeellisiä asioita!
t.Menninkäinen +3 mukulaa
Kauppareissulla KAIKKI naiset olivat raskaana!! Oli pienempää ja isompaa masua, mutta tuntui, että kaikilla kaupan naisilla oli vauvamaha.. :/ vai kuvittelenko vain... mutta ainakin minä ne huomaan ja poimin kätevästi kaikkien joukosta.. ;)
Rupesin selailemaan vauvalehtiäni, joita onkin raskauksien ja vauvojen aikana kertynyt melkoisesti. Taas törmään masuihin...
Tässä nyt vain tämmöistä pientä suurta haikailiua ja nosto samalla!
Nautinnollista kevätviikkoa!
Omppis :)
että nuo mahat jotenki hyppii nenille kun tuolla ulkona liikkuu :o)
Taitaa vain olla kyse siitä kun talven jälkeen kaikki kuoriutuu paksuista vaatteista niin mahatkin näkyy selvemmin. Kyllä ne on ihania!
).( täällä jännitää ihan sikana :o) huomenna tai torstaina olisi tädin arvioitu saapumis päivä mutta saisi lähteä vuodeksi jonnekkin missä pippuri kasvaa!! Oireet jotka puhuu raskauden puolesta on:tissit aremmat kuin aiemmissa kierroissa ja turpeat,isot täti finnit puuttuu,yököttää.
Ja oireet jotka puhuu tädin puolesta:yököttää,yleinen paska olo,väsy
eli voipi mennä suuntaan tai toiseen....
Vielä pari päivää,testaan lauantaina koska en halua pilata äitienpäivää negalla :o(
niiloakseli kp28/30 dpo13 yk10 siinäpä päivän numerot :o)
ETTÄ OON SEONNUT IHAN KOKONAAN!!! Katselin varsin Huutonetistä äitiysvaatteita ja huusin pari äitiyspaitaa! Minä! Eihän me vielä edes yritetä vauvaa enkä tiiä milloin aletaan jos koskaan!!! On niin vauvakuumeinen olo, että tulee tehtyä ihan päättömiä juttuja.. :/ Ymmärtäkää siskohyvät... ;)
Eilen kun tuli se Liberon (vaiko Pampersin) housuvaippamainos telkkarista tyttömme 7 v tuumas, että äiti tuossahan on meidän pikkuneiti ja uusi vauva..! :0) Minä suorastaan kehräsin tälle tuumaukselle.. ;))
Nyt kotitöihin kun vaaveli nukkuu ja hus pois koneelta... vaikken millään malttais...
ostarilla pongaan mahoja. Ja tuntuu kun itse kuumeilee niitä näkee vain enemmän!! :) Joku sanoi tilanpuutteesta.. Mekin asutaan vielä vuokralla 4h (95m2) asunnossa ja mun mielestä vielä tilaa löytyy kuitenkin. Nyt vain ollaan alettu haaveilemaan omasta. Kolmannen aikaan mä kans olin varma ettei lisää taida enää tulla, mutta kuitenkin täällä sitä taas ollaan *miettii* :D
Kun on päivä ettei meinaa mitään tulla, niin ajatus kyllä tulee että vieläkö. Mutta sitten kun taas on mieli hyvä ja pää selvä (ei kiristä) niin olisin valmis vaikka heti sen vauvan saamaan :) Meillä myös 3 lasta ja nuorin 2v4kk.
Taiska67:
Tulinpa pitkästä aikaa lukemaan vauva-lehden keskustelupalstoja. Vielä on 3 vuotta vanha nimimerkkikin näköjään tallella. Meillä on 3 lasta ja viimeisimmän lapsen kohdalla piti olla AIVAN VARMAA että hän on meidän viimeinen... mutta, mutta.. täältäpä minä löydän itseni lukemasta vauva-lehden vauvakuumepalstaa!!Minulla on siitä onnellinen tilanne että mies kyllä " suostuisi" yrittämään lasta, mutta minä itse en oikein tiedä jaksaako vielä aloittaa kaikkea alusta. Jonain päivänä tuntuu että kuinka ihanaa olisi vielä raskaus ja seurata uuden elämän syntyä. Mutta joku toinen päivä kun lapsiperheen arki vie kaiken ajan tuntuu että vai vielä tähän vauva...
Muita järkisyitä on ikä (ensi vuonna 40), mukava työ ja se, että miten aika riittäisi sitten vielä näille nykyisille lapsille - aika kun on muutenkin joskus aika " kortilla" . Toisaalta jos lapsia aikoo yrittää, niin nyt se on tehtävä.
Nuorin lapsemme on 3 v ja tavallaan elämä on jo aika helppoa. Hän menee joukon jatkona leikeissä ym. Ja esim. nyt on sellainen elämäntilanne että on kiva porukalla matkustella, harrastaa jne. Jos joukkoon tulisi vauva, niin kaikki on taas hankalampaa. Mutta olishan se niin ihanaa...
Ota tästä nyt selvää.. kyllä nyt tuli todistettua että naisilla on tippaleipäaivot.
Kun ne vaatteet ovat aika hinnakkaita uusina, niin pakkohan niitä on huutaa jos eteen tulee hyvän hintaiset mamma housutkin :)
Omppuäippä:
ETTÄ OON SEONNUT IHAN KOKONAAN!!! Katselin varsin Huutonetistä äitiysvaatteita ja huusin pari äitiyspaitaa! Minä! Eihän me vielä edes yritetä vauvaa enkä tiiä milloin aletaan jos koskaan!!! On niin vauvakuumeinen olo, että tulee tehtyä ihan päättömiä juttuja.. :/ Ymmärtäkää siskohyvät... ;)
Eilen kun tuli se Liberon (vaiko Pampersin) housuvaippamainos telkkarista tyttömme 7 v tuumas, että äiti tuossahan on meidän pikkuneiti ja uusi vauva..! :0) Minä suorastaan kehräsin tälle tuumaukselle.. ;))
Nyt kotitöihin kun vaaveli nukkuu ja hus pois koneelta... vaikken millään malttais...
Joo.. aamulla kun heräsin n. klo 7.30 - niin ajattelin taas että onpa se kiva kun saa nukkua aamulla pitkään ja yön heräämättä. Eli vaakakuppi oli taas nykyisen lapsiluvun kannalla... Kummallista, että alitajuisesti koko ajan mietin tätä vauva-asiaa. Kun sain itseni hereille niin vaakakuppi kellahtaa taas toiseen suuntaan.
Meillä 2 ensimmäistä lasta on ollut vaativampia (valvoivat, itkeskelivät) kuin tuo " viimeinen" lapsi taas on ollut vauva-ajan sellainen lellukka että...Suurperheelliset sanovat myös että mitä useampi lapsi niin sen helpompi - kai sitä myös " osaa" hoitaa jo rennommin. Ainakin itsellä niin kävi jo 3:nnen kanssa.
Jos nyt vähän menee vielä syvemmälle; niin mietin että MIKSI minä haluaisin vielä lapsen? en tiedä miten paljon täällä on asiaa pohdittu - varmaankin jonkin verran. Olen ajatellut joskus, että onko se sellaista epätoivoista yritystä olla vielä " nuori" - kun lähes 4-kymppisenä saisi vauvan. Tai haluaako yrittää olla joku superäiti jolla on monta lasta, osallistuu perheen yritystoimintaan, pyörittää kotiaskareita ja on mukana koululaisten jutuissa ja harrastuksissa...
En tiedä - joskushan lasten " tekeminen" on lopetettava joka tapauksessa... Mutta tänäänkin kaupungilla pongasin MOOOOOOOONTA masua.
Tulin ilmoittamaan, että meille kävi " huti" , joten jännäystä tuonne viikolle 21.
:)
Nyt siis kp.16/32-33
Kierukka saatiin pois eilen iltapäivällä ihan neuvolatädin toimesta. Voi " suositella" kaikille operaatiota. Laitto sattui aikanaan ihan julmetusti, mutta pois otto ei tuntunut missää. Jaksaisiko kukaan kertoilla omakohtaisia kokemuksia siitä, miten kierto on lähtenyt pyörimään kierukan poiston jälkeen? Kiinnostaisi kovasti kuulla.. Kierukan aikana ei ole juuri vuotoja ollut.
Vai olit sinä omppuäippä ostanut mammavaatteita :O Mä olen kanssa lähes samanlainen höppänä. Kirppikseltä on pari kertaa tarttunut ihana vauvanvaate mukaan, vaikka koko vauvasta ei ole tietoakaan. Mutta liekö tuo niin vakavaa. Onhan sitä sitten varastossa, jos sattuu tarvetta tulemaan. Ja aina pitää ostaa kun halvalla saa! Eikös se niin mene?
Taiska, m@m@ ja kaikki muut, jotka epäröivät vauvan yritystä! Tää on tälläinen sekava vyyhti tämä ihmisen mielei. Vaikka itse sen kierukan kävinkin pois otattamassa, niin en minä edelleenkään ole vakuuttunut tämän hankkeen järkevyydestä. Illalla iski oikein kunnon paniikki, että saiskohan sen vekottimen sittenkin takaisin.
täällä kans yksi vauvan vaatteiden hamstraaja :o) aina kun sattuu kohdalle ihanat 70-80-luvun vauvan tamineet niin ostan miettimättä kyllä kaappiin :o)
).( täti karautti kylään :o( ei vielä ihan täysillä mutta yöllä odotettavissa monsuuni sateita :o(
Jos jotain positiivista pitää ettiä niin olipahan ainaki normi mittainen kierto vain 28pv!! ja tämähän oli vasta toinen lääkkeetön kierto (primolut ja terolut ollut) Katse kohti helmikuun vauvaa!! la osuu ystävänpäivän tienoille JOS seuraava kierto onnistuu.
Niiloakseli pettyneenä mutta valmiina uuteen taistoon eli yk11 alkakoon!!! varokaa oksat ja männyn kävyt!!!! minä aion raskautua!!!!!!!!
Voi himppu Niiloakseli, vai niin siinä sitten kävikin. Mä olin ihan satavarma, että sä nyt plussaat. Harmitus sentään, mutta jospa se nyt sitten tulis se helmivauva =) Toivotaan niin.
Minä kans lähden sitä helmivauvaa (vai onkohan tässä nyt mahikset siihen tammi-helmikuun rajoille?) yrittämään. Huomenna on punktio eli se meidän ainokainen mahdollisuus. Saa nyt nähdä tuleeko muniksia, ja onko eläviä siimaherroja ja onnistuuko hedelmöitys ja jakautuuko ne ja... Huh hei, jännättävää riittää.
Sen pidemmittä puheitta tällä kertaa =) Peti kutsuu kerrankin aikanaan, jotta saan aamuvarhaisella katraan liikkeelle.
tuosta masujen näkemisestä... Se on ihan luonnollinen ilmiö, en nyt muista sille nimeä, mutta kasvatustieteissä siitä jotain puhuttiin (kertokaahan te opet, jos muistatte;) Eli ihminen alitajuisesti etsiskelee juuri sellaisia objekteja, jotka on itselle ajankohtaisia tai paljon mielessä. Eli varmaan osittain siksi niitä masuja vilisee joka puolella =)
voi Niiloakseli!! Mä olin ihan jo varma sun plussasta, ehkä vieläki elättelisin toiveita, jos ei kunnolla ala lorisemaan materiaalia. Mulle on ainaki käyny niin, että menkat on ikäänkun alkanu vähäsen ja sitte loppunu, jotain pikkutuhrua lopusta, mutta siis aluks ihan kirkasta vertaki, vaikkei ny toki lorisemalla. Tietystihän pidät meidät ajan tasalla, jos ne ei vaikka alkaiskaan. Tsempat sulle joka tapaukses!
Pitiköhän mun muitten asioihin puuttua..
Pikkukakkoselle myöski ihan henkilökohtaset tsempitykset sinne punktioon, toivon tosiaan, että onnistaa!
Ja sitä piti myös sanomani, että hieno homma, että uusia tulee, mua oikeesti ilahduttaa, että Suomesta löytyy näin paljo ihmisiä, jotka tahtoo suuren perheen, vaikka se varmaan monelle tietää taloudellisia paineita!
Ootteko muuten ikinä pistäneet merkille, onko teidän lapsettomilla ystävillä korkeempi elintaso, kuin teillä!? Entä miltä se teistä tuntuu?
Mun ystävä/tuttavapiirissä se korkeempi elintaso on enempi sääntö, kuin poikkeus; on vakityöt, uudehkot autot molemmilla ja lainaaki maksettu jo mukavasti aika monella. Mutta onnellisimmat on just niitä persaukisia lapsiperheitä! Ja se on ihan tosi juttu, kaipa sitä sitte osaa kaivaa sen ilon siitä arjesta. Mutta rehellisyyden nimissä joskus tunnen pienen kateuden peikon olkapäällä, kun jotku pääsee niin helpolla (ehkä), toisaalta ne joutuu tavallaan " ostamaan " ne kokemuksensa matkustelun ja harrastusten kautta. Ja meillä on jotain, mitä niillä ei oo, nimittäin lapset ihanaiset riiviöt!
Mun oikeesti pitää ny mennä nukkumaan, että jaksaa taas heti aamusta kattella hikisiä rumia ukkoja...
Kauniita unia ja lämpimiä plussatuulia, joku sais jo plussata pitkästä aikaa!
Hemppa
Mitenkähän sitä malttaisi hillitä itseään, kun on kauhea vauvakuume ja mies sanoi että jos yritetään sitten kevät/kesävauvaa.. Eihän vauvat tule kello kaulassa, mutta miehellä (ja tietty minullakin) taitaa olla pelko kun juniori syntyi tammikuussa kovilla pakkasilla ja hänellä heti synnärillä todettiin synnynnäinen sydänvika, jonka vuoksi myös helmikuussa joutui flunssan takia teholle. Pienikin viima aiheuttaa tukkoisuutta. Oli kyllä raskasta aikaa henkisesti koko perheelle. Nyt vauva on onneksi kasvanut hyvin ja säät on lämmenneet niin ei tarvi koko ajan panikoida. Ollaan voiton puolella vihdoinkin. Emme tiedä onko sydänvika perinnöllinen, lääkärit eivät osanneet sanoa syytä, mutta poika kuitenkin on niin ihana ja vika korjattavissa (toivottavasti ilman leikkausta) että pikkuveljeä tai siskoa toivomme hänelle pian. Mutta pitäisi pystyä muutama kuukausi vielä odottaa ennenkuin alamme yrittää viidettä ja viimeistä. Saas nähdä kuin käy, kun tämä kuume on niin kova etten juuri muuta pysty ajattelemaan, heh.
Tuosta tilanpuutteesta vielä.. Ostimme 4h (96 m2) kerrostaloasunnon, kun neljäs vauva ilmoitti tulostaan, mielestäni mahdumme hyvin, kun asunnossa on hyvä pohjaratkaisu, isot makuuhuoneet. Ja muutenkin taloyhtiö on mukava. Omakotitalo on haaveissa, mutta sen aika on sitten kun palaan joskus takaisin töihin näiden vauvalomien jälkeen... :)
Mukavaa päivää kaikille :)
Voi Niiloakseli, EIKÄ!!! Just vasta ehdin koneelle lukemaan uusimmat ja näin sun negan... :(( halauksia ja tsemppaavia ajatuksia..!! Omppis on hengessä mukana!! Ja hyvä juttu tosissaan, että kierto oli lyhyt, pian voi jännätä uudestaan! Ja arvaa mitä, toisaalta on ihana pitää sut täällä-vielä! vaikka tottakai sulle plussaa puhaltelis jo kovinkovin mielellään :)) Luin just myös meilisi, kiitos siitä! Minä ymmärrän. Vastailen pian!! Ja täti pois kylästä pian, hus hus! :))
Mammamyylle- pidetään peukkuja hutille! Ilmoittele! :)
Rennon reipasta päivänjatkoa!
Omppuäippä (neljän äiti)
Meillä ei oikeastaan ole kovin montaa lapsetonta pariskuntaa tuttavina, mutta toisaalta 1-2 lapsen perheissäkin elintaso on ehkä taloudellisesti korkeampi kuin 3 tai useamman lapsen...Meillä on yksi (ja vieläpä kohtuu vanha) auto, useampaa emme onneksi tarvitse. Miehellä vakityö, mutta minulla ei. Luotan silti, että parin kolmen vuoden sisällä minäkin sen vakityön saan...Asumme omakotitalossa, mutta lainaa on ja paljon....Tietty se rassaa, mutta toisaalta maksamme kuitenkin omaa koko ajan pikku hiljaa ja teemme valmiiksi sitä mukaa kuin on varaa...Tässä pystyy jo hyvin nyt asumaan, joten siinä mielessä ei mitään kiirettä. Tietyssä mielessä koen, etten ole joutunut tinkimään elintasostani lasten myötä, koska se ei koskaan ole ollut järin korkea (eli meistä tuli vanhempia heti melkein opiskelujen päätyttyä). Matkusteluakaan ei tarvitse unohtaa, jos vain valitsee edullisia vaihtoehtoa. Me esimerkiksi lähdemme koko perheellä kesällä Keski-Eurooppaan omatoimimatkalle (halpalentoyhtiö jne.). Ja itse olen sen verran kotona viihtyvää tyyppiä, etten edes jaksaisi ihan joka vuosi ulkomaanmatkoja tehdä eli siinäkään mielessä en koe mitään menettäneeni :) Ja kaiken kaikkiaan koen, että lapsiperheessä sitä elää todellakin täyttä elämää kaikkine puolineen niin hyvässä kuin pahassa.
Ootteko muuten ikinä pistäneet merkille, onko teidän lapsettomilla ystävillä korkeempi elintaso, kuin teillä!? Entä miltä se teistä tuntuu?
Mun ystävä/tuttavapiirissä se korkeempi elintaso on enempi sääntö, kuin poikkeus; on vakityöt, uudehkot autot molemmilla ja lainaaki maksettu jo mukavasti aika monella. Mutta onnellisimmat on just niitä persaukisia lapsiperheitä! Ja se on ihan tosi juttu, kaipa sitä sitte osaa kaivaa sen ilon siitä arjesta. Mutta rehellisyyden nimissä joskus tunnen pienen kateuden peikon olkapäällä, kun jotku pääsee niin helpolla (ehkä), toisaalta ne joutuu tavallaan " ostamaan " ne kokemuksensa matkustelun ja harrastusten kautta. Ja meillä on jotain, mitä niillä ei oo, nimittäin lapset ihanaiset riiviöt!
Yäääk, kävin aamulla hammaslääkärissä, inhottavaa.
Omppuäippä: meillä ukko vastustelee mm. tilan puutteen takia. Asutaan nyt 4h+k 84 neliöö 6 henkeä. Ei se mua ahdista yhtään. Rohkeus (ja raha) estävät hakeutumasta isompaan. Vuokrakämppä siis ja meillä meidän kaupungin halvimmat vuokrat =) kyllähän tuo vielä nelosta odottaessa puhui että pitää " think cubic" ... toisekseen auto.. iso pitäis hommata, mut siinäkin tökkii talous ja minä. En halua mitään 500 000 km ajettua ruosteläjää joka lähtee käyntiin vain työntämällä. Mun mielestä lapsiperheen auton pitää olla turvallinen ja luotettava kelillä kuin kelillä. Ukko ite on paljon työmatkoilla (n150 pvää/vuosi), minähän tätä arkea pyöritän lasten kanssa. Taitaa siis tuo koti + auto olla ukon suurimmat kynnyskivet.
Mitäpä muuta? Hmm... tätiä ei näy, ei edes olo ole sellainen että alkais.
Pöh, mun piti ommella kestoja sillä aikaa kun poitsu nukkuu ja yllättäen istun tässä koneella. Hommatkaas naiset mulle heittoistuin ettei tulis kökötettyä niin usein koneella.
Sunmom persus puutuneena (kp41...)