Narsissit ja postikortit yms - ei intiimejä paljastuksia
Joka ketjuun tunkee epätoivottuja paljastuksia. Täällä keskustellaan tavalliset vuodenaikojen jutut - toistuvasti, toivon näin.
Tervetuloa
Kommentit (465)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muisteluja. Kevätjuhlapäivänä lehmät laskettiin ulos. Pyhäkoltut vaihdettiin arkisimpiin ja katsottiin, kun lehmät kirmasivat vauhkoina valosta ja tuoreesta heinäntuoksusta. Pienemmät vasikat, talven aikana syntyneet, eivät olleet koskaan nähneet mitään tälläistä. Lehmät vaeltelivat lähimetsissä, vasikat aitauksessa lähempänä navettaa. Lypsyn aikaan huhuiltiin lehmiä lähemmäs, kun ei konetta ollut. Saivat olla ulkona vapaudessa yötä päivää. Konelypsyn aikaan lehmät oli navetassa sen hetken.
Voi sitä villiä menoa, kun lehmäset päättivät vierailla naapurissa, siinä oli setvimistä, mikä lehmä oli kummankin. Meidän lehmillä oli nimet kaikilla, naapurissa oli kantakirjakarjaa. Vasikat joskus myös kirmasivat omille teilleen, maitojauheämpärin kanssa niitä houkuteltiin takaisin. Yksi kesällä syntynyt vasikka sai olla valloillaan, kerran löytyi liiteristä, kerran saunasta. Se oli kyllä kaikkien lellikki.
Isä tahtoi kerran kaksi kalkkunaa. Niille oli oma häkkinsä, kun äityivät vihaisiksi. Eipä maistunut kalkkunapaisti jouluna.
Vielä nykyäänkin näen unia lehmistä, viime yönä viimeksi. Edesmennyt tätini oli mukana navetalla. Halattiin ja ihmettelin, miten nuori oli. Unissa kaikki on mahdollista.
Telkassa kerrottiin, että samoin kuin lehmät pääsee kesälaitumille, pääsee myös teatterinväki pimeästä ulos kesäteattereihin. Oli osuva kuvaus.
Mukavaa maanantaita, immeiset. Nautitaan kesästä, lämmöstä ja valosta.
Rakastan muisteluja. Vanhojen sukulaisten kanssa keskustellessa kuuntelen lumoutuneena, millaista elämä oli 80-90v sitten. Ruoat oli niin erilaisia, kaupat, vaatteet, tavat. Koulu oli erilainen, vain rikkaammilla oli varaa opiskella. Töitä oli tarjolla, vanhoista pidettiin huolta.
Ei vanhoista pidetty sen paremmin huolta kuin nykyäänkään. Joutuivat huutolaisiksi rikkaampiin taloihin. Kuka halvimmalla otti, sinne pistettiin. Kohtelu oli usein ynseää, töitä joutui raatamaan. Sama jos jäi lastensa luo syytingille. Harva oli se paikka, jossa hyvällä katsottiin, jollei ollut hyödyksi. Vaivaistalot oli sitten oma lukunsa, jota ei kestä ajatella.
Kerroinkin meidän suvun tarinaa, kaikista huolehdittiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muisteluja. Kevätjuhlapäivänä lehmät laskettiin ulos. Pyhäkoltut vaihdettiin arkisimpiin ja katsottiin, kun lehmät kirmasivat vauhkoina valosta ja tuoreesta heinäntuoksusta. Pienemmät vasikat, talven aikana syntyneet, eivät olleet koskaan nähneet mitään tälläistä. Lehmät vaeltelivat lähimetsissä, vasikat aitauksessa lähempänä navettaa. Lypsyn aikaan huhuiltiin lehmiä lähemmäs, kun ei konetta ollut. Saivat olla ulkona vapaudessa yötä päivää. Konelypsyn aikaan lehmät oli navetassa sen hetken.
Voi sitä villiä menoa, kun lehmäset päättivät vierailla naapurissa, siinä oli setvimistä, mikä lehmä oli kummankin. Meidän lehmillä oli nimet kaikilla, naapurissa oli kantakirjakarjaa. Vasikat joskus myös kirmasivat omille teilleen, maitojauheämpärin kanssa niitä houkuteltiin takaisin. Yksi kesällä syntynyt vasikka sai olla valloillaan, kerran löytyi liiteristä, kerran saunasta. Se oli kyllä kaikkien lellikki.
Isä tahtoi kerran kaksi kalkkunaa. Niille oli oma häkkinsä, kun äityivät vihaisiksi. Eipä maistunut kalkkunapaisti jouluna.
Vielä nykyäänkin näen unia lehmistä, viime yönä viimeksi. Edesmennyt tätini oli mukana navetalla. Halattiin ja ihmettelin, miten nuori oli. Unissa kaikki on mahdollista.
Telkassa kerrottiin, että samoin kuin lehmät pääsee kesälaitumille, pääsee myös teatterinväki pimeästä ulos kesäteattereihin. Oli osuva kuvaus.
Mukavaa maanantaita, immeiset. Nautitaan kesästä, lämmöstä ja valosta.
Rakastan muisteluja. Vanhojen sukulaisten kanssa keskustellessa kuuntelen lumoutuneena, millaista elämä oli 80-90v sitten. Ruoat oli niin erilaisia, kaupat, vaatteet, tavat. Koulu oli erilainen, vain rikkaammilla oli varaa opiskella. Töitä oli tarjolla, vanhoista pidettiin huolta.
Ei vanhoista pidetty sen paremmin huolta kuin nykyäänkään. Joutuivat huutolaisiksi rikkaampiin taloihin. Kuka halvimmalla otti, sinne pistettiin. Kohtelu oli usein ynseää, töitä joutui raatamaan. Sama jos jäi lastensa luo syytingille. Harva oli se paikka, jossa hyvällä katsottiin, jollei ollut hyödyksi. Vaivaistalot oli sitten oma lukunsa, jota ei kestä ajatella.
Kerroinkin meidän suvun tarinaa, kaikista huolehdittiin.
Niinpä tosiaan. Nyt vasta huomasin, että sinusta oli hyvä sekin, että vain rikkailla oli varaa opiskella. Ikävän rajoittunut katsontakanta.
Tuuli hiljaa henkäilee, aalto vapaa välkkyilee
Tuota sotkemista ja roskaamista en voi ymmärtää. Teiden varsille nakataan kaikki roskat täysistä roskapusseista lähtien.
Ennen oli Pidä Suomi siistinä- kampanja, olisipa aiheellinen nykyäänkin.
Eikö kodeissa enää opeteta minne roskat kuuluvat?
Ilma on kovin sateinen, monena päivänä vettä tullut. No eipä tarvi ostovedellä puutarhaa kastella.
Hyvää alkanutta viikkoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muisteluja. Kevätjuhlapäivänä lehmät laskettiin ulos. Pyhäkoltut vaihdettiin arkisimpiin ja katsottiin, kun lehmät kirmasivat vauhkoina valosta ja tuoreesta heinäntuoksusta. Pienemmät vasikat, talven aikana syntyneet, eivät olleet koskaan nähneet mitään tälläistä. Lehmät vaeltelivat lähimetsissä, vasikat aitauksessa lähempänä navettaa. Lypsyn aikaan huhuiltiin lehmiä lähemmäs, kun ei konetta ollut. Saivat olla ulkona vapaudessa yötä päivää. Konelypsyn aikaan lehmät oli navetassa sen hetken.
Voi sitä villiä menoa, kun lehmäset päättivät vierailla naapurissa, siinä oli setvimistä, mikä lehmä oli kummankin. Meidän lehmillä oli nimet kaikilla, naapurissa oli kantakirjakarjaa. Vasikat joskus myös kirmasivat omille teilleen, maitojauheämpärin kanssa niitä houkuteltiin takaisin. Yksi kesällä syntynyt vasikka sai olla valloillaan, kerran löytyi liiteristä, kerran saunasta. Se oli kyllä kaikkien lellikki.
Isä tahtoi kerran kaksi kalkkunaa. Niille oli oma häkkinsä, kun äityivät vihaisiksi. Eipä maistunut kalkkunapaisti jouluna.
Vielä nykyäänkin näen unia lehmistä, viime yönä viimeksi. Edesmennyt tätini oli mukana navetalla. Halattiin ja ihmettelin, miten nuori oli. Unissa kaikki on mahdollista.
Telkassa kerrottiin, että samoin kuin lehmät pääsee kesälaitumille, pääsee myös teatterinväki pimeästä ulos kesäteattereihin. Oli osuva kuvaus.
Mukavaa maanantaita, immeiset. Nautitaan kesästä, lämmöstä ja valosta.
Rakastan muisteluja. Vanhojen sukulaisten kanssa keskustellessa kuuntelen lumoutuneena, millaista elämä oli 80-90v sitten. Ruoat oli niin erilaisia, kaupat, vaatteet, tavat. Koulu oli erilainen, vain rikkaammilla oli varaa opiskella. Töitä oli tarjolla, vanhoista pidettiin huolta.
Ei vanhoista pidetty sen paremmin huolta kuin nykyäänkään. Joutuivat huutolaisiksi rikkaampiin taloihin. Kuka halvimmalla otti, sinne pistettiin. Kohtelu oli usein ynseää, töitä joutui raatamaan. Sama jos jäi lastensa luo syytingille. Harva oli se paikka, jossa hyvällä katsottiin, jollei ollut hyödyksi. Vaivaistalot oli sitten oma lukunsa, jota ei kestä ajatella.
Kerroinkin meidän suvun tarinaa, kaikista huolehdittiin.
Hauska vasikka-lehmä-kalkkunatarina tuo ylin.
Ei tänne viitsi enää kirjoittaa, kun kaikki viestit katoavat.
Samat muistelot kymmeniä kertoja eri ketjuissa ja muutkin jutut. Ja sitten kehuu omia viestejään. Kyllähän tämän kaikki tajuaa. Ei vaan ole muuta enää dooorikella kuin nämä ketjut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat muistelot kymmeniä kertoja eri ketjuissa ja muutkin jutut. Ja sitten kehuu omia viestejään. Kyllähän tämän kaikki tajuaa. Ei vaan ole muuta enää dooorikella kuin nämä ketjut.
Säälittävää jankkausta. Lukis vaan, mutta lopettais itse kirjoittamisen, kun ei ole mitään sisältöä hänellä elämässä eikä viesteissä.
Samoja jankkaa vuodesta toiseen. Säälittävintä on nuo radiosta kuultujen laulujen lyriikat, joita toistelee kuin apina.
Kuka edes kuuntelee radioita? Omat biisit saa kerättyä soittolistalle. Ei niitä muille tarvitse mainostaa.
Vierailija kirjoitti:
Samat muistelot kymmeniä kertoja eri ketjuissa ja muutkin jutut. Ja sitten kehuu omia viestejään. Kyllähän tämän kaikki tajuaa. Ei vaan ole muuta enää dooorikella kuin nämä ketjut.
Joku pakkomiellehän tuo on. Raportoida jokainen asia tänne. Ilmeisesri koukuttuvaa sorttia.
Miksi seuraat ja luet ketjua, joka ei kiinnosta? Pysyisit pois.
Antaa kyllä perin kummallisen kuvan sinusta. Itse jankutat samaa päivästä toiseen, sitten ilkut jonkun toisen joskus toistuvasta samantyylisestä kirjoituksesta.
Etkö huomaa, miten sekava olet tuomiossasi?
Poistat tietenkin tämän, sinä herkkähipiä. Itse parjaat mitä rumemmilla nimityksillä, yhtään et kestä itsesi arvostelua.
Jatka keskenäsi keskustelua. Ketään ei trollauksesi kiinnosta. Mukavia juttuja lisää, pliis.
Vierailija kirjoitti:
Säännöt koskevat kaikkia!
Kyllä. Dorista myös!
Vierailija kirjoitti:
Tuuli hiljaa henkäilee, aalto vapaa välkkyilee
Henkäile itekses, älä täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turhat poistot on kielletty, asialliset viestit pitää jättää rauhaan.
Trollaus, solvaus, saman jankutus saa poistua.
Trolli, katso peiliin. Olet itse se laiton!
Samaa mieltä. Säännöt!
Kyllä säännöt d!
Vierailija kirjoitti:
Mietitääs vähän. Joku/jotkut kirjoittaa tarinoita elämästään, muistelevat menneitä, tavalliseen elämään liittyviä, toistuaviakin tarinoita.
Täälläkin tänään aiheita roskista lehmiin, säätä ja puutarhaa.
Viestit poistuvat.
Yksi kirjoittaa samaa riviä, solvaa, toistaa kymmeniä kertoja samoja herjoja.
Viestit poistuvat.
Kuka/ketkä noudattaa sääntöjä?
Mikä ero, miettikää? Ja pian, poistuu varmaan pian.
Trolli nauttii riitelystä. Outo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai ei saman jaaritusta ja parjausta!!! Eihän doooris muuta teekkään! Vuosia jo samat jutut eri ketjuissa, samat muistelut ja muut jutut. Ja pahin nimittelijä palstalla. Taitaa olla aika harhoissa kun ei omaa käytöstään näe.
Yksinään joutuu taas kirjottelemaan. Ja kehumaan omia viestejään. Kuten vuosia jo. Voi Doris pilaat ketjun taas.
Dooris on jankkaaja ja samojen jaarittelija. Syyttää muita, vaikka itse on.
Vierailija kirjoitti:
Monta dorishullun djankkausta on tänään ollut? 50 ei taida riittää? Paha on pakkomielle, säälittävää.
Missä? Vai oletko taas ollut kyttäämässä ja poistelemassa täällä koko päivän? Hanki nyt elämä ja jotain muutakin sisältöä elämään kuin tämä palsta.
Vierailija kirjoitti:
Saako kertoa kuulumisia? Ettehän väittelijät tykkää huonoa?
Kirjoitin tänään kirjeen. Kun alkuun pääsin, tuli kaksi arkkia tarinaa. Huomenna vien postiin, odotan jo innolla paluupostia. Paljon oli kerrottavaa ja kysyttävääkin ystävältä.
Kivaa iltaa kaikille.
Dee poistaa sun viestin. Sanoit häntä väittelijäksi! Tsiisus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat muistelot kymmeniä kertoja eri ketjuissa ja muutkin jutut. Ja sitten kehuu omia viestejään. Kyllähän tämän kaikki tajuaa. Ei vaan ole muuta enää dooorikella kuin nämä ketjut.
Säälittävää jankkausta. Lukis vaan, mutta lopettais itse kirjoittamisen, kun ei ole mitään sisältöä hänellä elämässä eikä viesteissä.
Samoja jankkaa vuodesta toiseen. Säälittävintä on nuo radiosta kuultujen laulujen lyriikat, joita toistelee kuin apina.
Kuka edes kuuntelee radioita? Omat biisit saa kerättyä soittolistalle. Ei niitä muille tarvitse mainostaa.
Kuule, ihan eläville ihmisille noita radio-ohjelmia tehdään ja kanaviakin on kymmeniä. Oudon tietämätön olet näinkin selkeästä asiasta.
En ole muumio. Osaan itse valita biisit joista tykkään. Soittolista on hyvä, tulee aina suosikkeja.
Jotenkin kaikki tölkit ja pakkaukset painaa tyhjinä niin paljon enemmän, ettei niitä tyhjentämisen jäljeen enää jakseta kantaa puistosta pois. Luulen. 😂