Yt-neuvotteluista selviytyneet
Töissä oli muutosneuvottelut, mutta lähtöpassit ei osuneet onneksi omalle kohdalle. Mietin, että onko normaalia kokea syyllisyyttä kun itse sai jatkaa mutta työkaveri ei? Mitä tunteita teillä muilla selviytyjillä on herännyt?
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Ensin on ollut tietenkin helpotuksen tunne. Jossain kohtaa valkenee, että jäljelle jääneet tekee pois potkittujenkin työtaakan, ja lähtemään joutuneet ovat saaneet paremman työpaikan. Näin siis joskus ennen Petteriä ja Riikkulia.
Silloin töitä vielä taisi saada nykytilannetta helpommin. Nyt mietin miten varsinkin iäkkäämmät enää työllistyy, samassa työpaikassa oltu pitkään ja ajateltu varmaan että ollaan eläkkeeseenkin asti.
Ap
Ensin on ollut tietenkin helpotuksen tunne. Jossain kohtaa valkenee, että jäljelle jääneet tekee pois potkittujenkin työtaakan, ja lähtemään joutuneet ovat saaneet paremman työpaikan. Näin siis joskus ennen Petteriä ja Riikkulia.