Miten kuvailisitte syvää aitoa yhteyttä toisen ihmisen kanssa?
Kommentit (25)
En ole koskaan kokenut sitä. Olisin kyllä halunnut. Jään seuraamaan ketjua uteliaana, josko joku muu tietäisi.
4K-tasoisella digivideokameralla kuvaisin.
Sanoisin, että se on tosi paljon kiinni omasta tasapainosta. Jos on hyvä ja turvallinen olo itsensä kanssa niin on helpompi luoda yhteys toiseen ihmiseen. Mä ajattelen niin, että syvä yhteys on turvallisuutta. Monet ehkä ajattelee sen olevan sitä, että tietää mitä toinen ajattelee puolesta sanasta ja on samaa mieltä asioista. Mulle se on sitä, että on turvallista olla toisen kanssa ja voi hyvin olla eri mieltä asioista. Voi turvallisin mielin olla oma itsensä ja niin voi se toinenkin olla. Se tuntuu tosiaankin turvalliselta ja sellaiselta, että voi luottaa toiseen täysin.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että se on tosi paljon kiinni omasta tasapainosta. Jos on hyvä ja turvallinen olo itsensä kanssa niin on helpompi luoda yhteys toiseen ihmiseen. Mä ajattelen niin, että syvä yhteys on turvallisuutta. Monet ehkä ajattelee sen olevan sitä, että tietää mitä toinen ajattelee puolesta sanasta ja on samaa mieltä asioista. Mulle se on sitä, että on turvallista olla toisen kanssa ja voi hyvin olla eri mieltä asioista. Voi turvallisin mielin olla oma itsensä ja niin voi se toinenkin olla. Se tuntuu tosiaankin turvalliselta ja sellaiselta, että voi luottaa toiseen täysin.
Komppaan tätä. Se on turvallisuutta. Sitä että voi luottaa toiseen 100%.
Mulla ystävyyssuhteissa se on sitä, että välissä voi mennä aikaa vaikka vuosi ilman että ollaan tekemisissä, mutta kun nähdään niin jatketaan siitä mihin jäätiin. Tietää, että toinen on siellä eikä katoa mihinkään.
Parisuhteessani taas se on sitä, että tietää, että toisen kanssa voi pallotella monenlaisia ajatuksia ja ideoita, spekuloida, ilman että tarttee miettiä että miten toinen siihen suhtautuu. Esim. erilaisia yhteiskunnallisia tai filosofisia asioita, joiden pyörittely nykyään tuntuu olevan punainen vaate monelle.
Tuo turvallisuus on hyvä määritelmä.
Se mahdollistaa täydellisen vapauden olla oma itsensä, suhde kestää erilaisuuden ja erimielisyyden, koska ne voidaan käsitellä turvallisesti.
Turvallisuus taas ei tosiaan ole sen toisen ominaisuus pelkästään,vaan itsekin pitää luottaa toiseen ja antautua suhteeseen. Jos perusturva on rikottu tai sitä ei ole ollut, pitää ensin työstää itsessään sitä. Mutta toisaalta hyvä suhde korjaakin turvallisuutta.
Parisuhteessa koen että ollaan syvällä henkisellä tasolla,kun voidaan leikkiä vapaasti, seuraavaksi heittäytyä syvään intohimoon, pyytää apua toiselta tai jotain,mitä kaipaa ( vaikka lohdutusta,kannustusta..), arjessa on sitouduttu ja koetaan olevamme samaa tiimiä ( myös riidassa jossa ei haeta voittajaa ja häviäjää)
Ylimiellyttävå piilonarsisti ei koskaan koe aitoa yhteyttä kehenkään millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Tuo turvallisuus on hyvä määritelmä.
Se mahdollistaa täydellisen vapauden olla oma itsensä, suhde kestää erilaisuuden ja erimielisyyden, koska ne voidaan käsitellä turvallisesti.
Turvallisuus taas ei tosiaan ole sen toisen ominaisuus pelkästään,vaan itsekin pitää luottaa toiseen ja antautua suhteeseen. Jos perusturva on rikottu tai sitä ei ole ollut, pitää ensin työstää itsessään sitä. Mutta toisaalta hyvä suhde korjaakin turvallisuutta.
Parisuhteessa koen että ollaan syvällä henkisellä tasolla,kun voidaan leikkiä vapaasti, seuraavaksi heittäytyä syvään intohimoon, pyytää apua toiselta tai jotain,mitä kaipaa ( vaikka lohdutusta,kannustusta..), arjessa on sitouduttu ja koetaan olevamme samaa tiimiä ( myös riidassa jossa ei haeta voittajaa ja häviäjää)
Turvallisuus on tylsää. Silloin ainoa oikea tapa rakastaa eli kupliva tunne jää pois. Pettäminen ja ero lennosta on silloin oikea teko.
Vierailija kirjoitti:
Fantasiaa
Vaihtuvia aarteita sateenkaaren takana.
Jaettu mieli ja myös kehotietoisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo turvallisuus on hyvä määritelmä.
Se mahdollistaa täydellisen vapauden olla oma itsensä, suhde kestää erilaisuuden ja erimielisyyden, koska ne voidaan käsitellä turvallisesti.
Turvallisuus taas ei tosiaan ole sen toisen ominaisuus pelkästään,vaan itsekin pitää luottaa toiseen ja antautua suhteeseen. Jos perusturva on rikottu tai sitä ei ole ollut, pitää ensin työstää itsessään sitä. Mutta toisaalta hyvä suhde korjaakin turvallisuutta.
Parisuhteessa koen että ollaan syvällä henkisellä tasolla,kun voidaan leikkiä vapaasti, seuraavaksi heittäytyä syvään intohimoon, pyytää apua toiselta tai jotain,mitä kaipaa ( vaikka lohdutusta,kannustusta..), arjessa on sitouduttu ja koetaan olevamme samaa tiimiä ( myös riidassa jossa ei haeta voittajaa ja häviäjää)
Turvallisuus on tylsää. Silloin ainoa oikea tapa rakastaa eli kupliva tunne jää pois. Pettäminen ja ero lennosta on silloin oikea teko.
Ja tylsä on hyvä. Parempi kuplia rakkauden ilosta kuin pelosta. Mutta kukin tyylillään tietysti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo turvallisuus on hyvä määritelmä.
Se mahdollistaa täydellisen vapauden olla oma itsensä, suhde kestää erilaisuuden ja erimielisyyden, koska ne voidaan käsitellä turvallisesti.
Turvallisuus taas ei tosiaan ole sen toisen ominaisuus pelkästään,vaan itsekin pitää luottaa toiseen ja antautua suhteeseen. Jos perusturva on rikottu tai sitä ei ole ollut, pitää ensin työstää itsessään sitä. Mutta toisaalta hyvä suhde korjaakin turvallisuutta.
Parisuhteessa koen että ollaan syvällä henkisellä tasolla,kun voidaan leikkiä vapaasti, seuraavaksi heittäytyä syvään intohimoon, pyytää apua toiselta tai jotain,mitä kaipaa ( vaikka lohdutusta,kannustusta..), arjessa on sitouduttu ja koetaan olevamme samaa tiimiä ( myös riidassa jossa ei haeta voittajaa ja häviäjää)
Turvallisuus on tylsää. Silloin ainoa oikea tapa rakastaa eli kupliva tunne jää pois. Pettäminen ja ero lennosta on silloin oikea teko.
Ja tylsä on hyvä. Parempi kuplia rakkauden ilosta kuin pelosta. Mutta kukin tyylillään tietysti.
Turvallisuus on asia mikä pitää heittää romukoppaan aidon ja ainoan oikean tavan eli maanis-depressesiivisen rakkauden tieltä.
Turvallisuus on asia mikä pitää heittää romukoppaan aidon ja ainoan oikean tavan eli maanis-depressesiivisen rakkauden tieltä.
Kuten totesin, kukin tyylillään. Itse olen käyttänyt elämäni juuri tuon edellä mainitun perusturvallisuuden rakentamiseen. Nyt vihdoin alkaa tuntua siltä, että aidosti läheinen suhde voisikin olla mahdollinen.
Toisen seurassa voi olla oma itsensä. On turvallista sanoa mielipiteensä vaikka olisi asioista erimieltä. Pakko ei ole sanoa mitään jos ei halua.
Sukupuoliyhteys. Pääsen n. 14 cm syvyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo turvallisuus on hyvä määritelmä.
Se mahdollistaa täydellisen vapauden olla oma itsensä, suhde kestää erilaisuuden ja erimielisyyden, koska ne voidaan käsitellä turvallisesti.
Turvallisuus taas ei tosiaan ole sen toisen ominaisuus pelkästään,vaan itsekin pitää luottaa toiseen ja antautua suhteeseen. Jos perusturva on rikottu tai sitä ei ole ollut, pitää ensin työstää itsessään sitä. Mutta toisaalta hyvä suhde korjaakin turvallisuutta.
Parisuhteessa koen että ollaan syvällä henkisellä tasolla,kun voidaan leikkiä vapaasti, seuraavaksi heittäytyä syvään intohimoon, pyytää apua toiselta tai jotain,mitä kaipaa ( vaikka lohdutusta,kannustusta..), arjessa on sitouduttu ja koetaan olevamme samaa tiimiä ( myös riidassa jossa ei haeta voittajaa ja häviäjää)
Turvallisuus on tylsää. Silloin ainoa oikea tapa rakastaa eli kupliva tunne jää pois. Pettäminen ja ero lennosta on silloin oikea teko.
Oletko mieltäsi ihan terve? Toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Koska vanhemmuus sulla ei onnistu millään tavalla.
Seuraan. Minäkään en tiedä.