Kauheen syyllinen olo, aikuinen tytär ei ole
Saanut elämää haölintaan. Ahdistuu ja kuormittuu usein. Asuu tällä hetkellä yksin ja käyn tarpeen mukaan jeesimässä.
Koen, että olen täysin epäonnistunut äitinä. Ehkä en ollut tarpeeksi läsnä kun hän oli lapsi ja nuori? Muistan raivonneeni pää punaisena, kun ei huonettaan siivonnut. Miksi en mennyt avuksi?
Mennyttä ei saa takaisin ja tietenkään ei itsensä syyttely auta. Olin itsekin silloin todella väsynyt ja masentunut. Että paljon on jäänyt tekemättä. Pidin huolen siitä, että on lämmintä ruokaa, puhtaat vaatteet, katto pään päällä. Mutta olisi varmaan pitänyt tehdä enemmän ja olla enemmän läsnä.
Toivotaan, että joku päivä aurinko paistaa vielä kirkkaammin!
Kommentit (20)
Älä syytä itseäsi. Joskus noin vain käy, eikä kaikki ole kasvatuksesta kiinni.
Anoppini syyttelee myös itseään, kun kaksi poikaansa ovat syrjäytymisen kynnyksellä hapuilevia mt-ongelmaisia juoppoja. Sanoo kuitenkin ettei ole voinut täysin väärin vanhemmuudesta suoriutua, kun yksi pojista on hyvinkin menestynyt ja aikaansaava.
Vierailija kirjoitti:
Älä syytä itseäsi. Joskus noin vain käy, eikä kaikki ole kasvatuksesta kiinni.
Anoppini syyttelee myös itseään, kun kaksi poikaansa ovat syrjäytymisen kynnyksellä hapuilevia mt-ongelmaisia juoppoja. Sanoo kuitenkin ettei ole voinut täysin väärin vanhemmuudesta suoriutua, kun yksi pojista on hyvinkin menestynyt ja aikaansaava.
Kiitos. Mulla toinen nuorempi tytär, joka on siskonsa vastakohta. Ehkä täytyy vaan keskittyä tulevaan ja siihen, että olen nyt tässä hetkessä vanhemmalle apuna ja tukeba. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kumman juopon kaa oot naimisissa
Poikia on siis kolme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä syytä itseäsi. Joskus noin vain käy, eikä kaikki ole kasvatuksesta kiinni.
Anoppini syyttelee myös itseään, kun kaksi poikaansa ovat syrjäytymisen kynnyksellä hapuilevia mt-ongelmaisia juoppoja. Sanoo kuitenkin ettei ole voinut täysin väärin vanhemmuudesta suoriutua, kun yksi pojista on hyvinkin menestynyt ja aikaansaava.
Kiitos. Mulla toinen nuorempi tytär, joka on siskonsa vastakohta. Ehkä täytyy vaan keskittyä tulevaan ja siihen, että olen nyt tässä hetkessä vanhemmalle apuna ja tukeba. Ap
Juuri näin. Suunta ei ole kuin ylöspäin. Joskus voitte yhdessä muistella (ei liikaa) millaisesta suosta sitä onkaan noustu.
Saako tytär ammattilaisilta apua tai tukea? Läheisenä olisi hyvä pysyä läheisenä eikä sekoittaa auttajan ja läheisen roolia, se kun voi jopa haitata toipumista. Ole siis äiti, kysy miten voisit auttaa ja pidä huoli, ettet hyvää tarkoittavalla avulla ylläpidä tai mahdollista tilannetta.
Jos ihan vain ulkoilu ja kävelylenkille houkuttelu on iso asia. Oma syyllisyytensä on sun ihan itse tarjottava, et voi kääntää kelloa sen osalta.
Ahdistuu ja kuormittuu mistä? Kai siihen jotain syitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman juopon kaa oot naimisissa
Poikia on siis kolme.
Et siis tajunnut kysymystä?
Loukkaannuin nuorena, kun äitini dramaattisesti itki olleensa huono äiti. Se kuulosti minulle samalta, kuin olisi itkenyt minun olleen huono tytär, epäonnistunut ihminen. Se sattui. Että nyt ryhtiä äidit noissa itsekkäissä jutuissanne, kun vertaatte itseänne muihin äiteihin.
Sinäkin, AP. Tyttäresi ehkä on hukannut otteen elämästään, mutta se on korjattavissa. En menisi itkemään kenellekään itsekkäästi olleeni huono äiti. Itselläni ei ollut mitään syitä edes olla epäonnistunut tytär silloin nuorena, korkeintaan olin erilainen ja arvostin erilaisia asioita, kuin äitini.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman juopon kaa oot naimisissa
Poikia on siis kolme.
Et siis tajunnut kysymystä?
Kysymys oli hassu, kun jotenkin ajattelin että on selvää etten ole kummankaan juopon kanssa naimisissa. He voivat vain uneksia vaimosta, jos enää jaksavat tehdä sitäkään. Ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Älä syytä itseäsi. Joskus noin vain käy, eikä kaikki ole kasvatuksesta kiinni.
Anoppini syyttelee myös itseään, kun kaksi poikaansa ovat syrjäytymisen kynnyksellä hapuilevia mt-ongelmaisia juoppoja. Sanoo kuitenkin ettei ole voinut täysin väärin vanhemmuudesta suoriutua, kun yksi pojista on hyvinkin menestynyt ja aikaansaava.
Onko se menestynyt poika kusipää kiusaaja? Silti anoppi teki hänen kohdallaan oikein? Jos syrjäytyneet ovat hyväsydämisiä ja avuliaita, empaattista, on anoppi onnistunut heidän kohdallaan parhaiten.
Menestyksen kiilto silmissä ihmisten arvottaminen on kuvottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä syytä itseäsi. Joskus noin vain käy, eikä kaikki ole kasvatuksesta kiinni.
Anoppini syyttelee myös itseään, kun kaksi poikaansa ovat syrjäytymisen kynnyksellä hapuilevia mt-ongelmaisia juoppoja. Sanoo kuitenkin ettei ole voinut täysin väärin vanhemmuudesta suoriutua, kun yksi pojista on hyvinkin menestynyt ja aikaansaava.
Onko se menestynyt poika kusipää kiusaaja? Silti anoppi teki hänen kohdallaan oikein? Jos syrjäytyneet ovat hyväsydämisiä ja avuliaita, empaattista, on anoppi onnistunut heidän kohdallaan parhaiten.
Menestyksen kiilto silmissä ihmisten arvottaminen on kuvottavaa.
Ei ole. On ihana, auttavainen, rauhallinen ja kiltti tyyppi. Auttaa loputtomasti veljiäänkin, vaikka kuormittuu siitä jo itse aika pahasti. Veljet ovat riippuvaisuussairauksiensa syöminä todella itsekkäitä kivirekiä.
Vierailija kirjoitti:
Loukkaannuin nuorena, kun äitini dramaattisesti itki olleensa huono äiti. Se kuulosti minulle samalta, kuin olisi itkenyt minun olleen huono tytär, epäonnistunut ihminen. Se sattui. Että nyt ryhtiä äidit noissa itsekkäissä jutuissanne, kun vertaatte itseänne muihin äiteihin.
Sinäkin, AP. Tyttäresi ehkä on hukannut otteen elämästään, mutta se on korjattavissa. En menisi itkemään kenellekään itsekkäästi olleeni huono äiti. Itselläni ei ollut mitään syitä edes olla epäonnistunut tytär silloin nuorena, korkeintaan olin erilainen ja arvostin erilaisia asioita, kuin äitini.
Kiitos tästä viestistä <3. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ahdistuu ja kuormittuu mistä? Kai siihen jotain syitä on.
Raha-asiat lähinnä nyt solmussa. Ja jaksaminen. On onneksi työterveyden kaatta saanut apua. Ap
Tytär on melko varmasti autistinen ja/tai adhd. Siksi kuormittuu ja aloitekyky esim. siivoamiseen on heikko, ja noista diagnoisammottomista nepsyistä kumpuaa elämänhallintaongelmat. Jos näin, niin ei ole sinun kasvatustavoista kiinni, jolloin voisit lopettaa itsesyytökset.
Vierailija kirjoitti:
Tytär on melko varmasti autistinen ja/tai adhd. Siksi kuormittuu ja aloitekyky esim. siivoamiseen on heikko, ja noista diagnoisammottomista nepsyistä kumpuaa elämänhallintaongelmat. Jos näin, niin ei ole sinun kasvatustavoista kiinni, jolloin voisit lopettaa itsesyytökset.
Tätä hän itsekin on pidemmän aikaa epäillyt. Asioiden loppuun saattaminen haastavaa ja muitakin juttuja jotka viittaisi siiheen, että saattaisi olla adhd. Ap
Mä olen ADHD eli tota Art Director Harley Davidson, ammatti ja kulupeli:)
T.Juhis
Normaalia. Suomi on vain hankala maa ilmastolta ja täällä ei noin vain edetä.