Lue keskustelun säännöt.
Tajusin juuri rakastavani työkaveriani
15.03.2026 |
Ollaan tehty viimeinen vuosi paljon yhteisiä projekteja töissä ja ollaan tultu erittäin hyvin juttuun alusta asti. Olemme kumpikin parisuhteessa ja olemme jotain niistä toisillemme kertoneetkin. Viime aikoina pelkästään toisen näkeminen tekee jo niin onnelliseksi että olen miettinyt että onko tämä ihastuminen ok. Työntekokaan ei tunnu raskaalta kun on koko ajan vaan niin onnellinen.
Nyt kuitenkin tajusin että minä todella rakastan tätä henkilöä ja haluan olla yhdessä hänen kanssaan. Ongelma onkin se että rakastan myös nykyistä kumppaniani.
Mitä hittoa minä nyt teen?
Kommentit (37)
Olen CIS-heteronainen, ja ihastun joskus myös naispuolisiin kollegoihin. Minä vain näen ihmisissä aina hyvää. Se ei tarkoita, että haluaisin mitään romanttista heidän kanssaan. On vain kivaa, kun töissä tapaa fiksun ja hauskan tyypin, jonka kanssa työaika sujahtaa hetkessä.
Älä nyt ihmeessä suhdettasi pilaa sen vuoksi. Ensi vuonna tulee jo uusi kollega, etkä välttämättä pidä edes yhteyttä tähän nykyiseen, kohta et enää muistakaan koko tyyppiä... Sitten näet, mikä arvo pysyvällä, ihanalla puolisollasi on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neukkari varaukseen ja siellä vehtaatte päivittäin. Ei tarvitse sitten viedä ongelmia kotiin.
Nämä miesten väliset rakkausjutut ovat hiukan hankalia. Mutta pankaa ihmeessä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihastunut työkaverini, vaikka olen menossa naimisiin kesällä mieheni kanssa. Sitä rakkautta, jota koen mieheeni ei vain pelkkä ihastuminen ja/tai rakastuminen Ohita. Nauti tunteesta ja ota siitä kaikki irti kotona, eli käännä se huuma nykyiseen mieheesi. Niin minä teen. Samalla nauttien siitä, että on kiva mennä töihin kun siellä on se ihastus. Ne tulee ja menee...
Juuri näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ihastunut työkaverini, vaikka olen menossa naimisiin kesällä mieheni kanssa. Sitä rakkautta, jota koen mieheeni ei vain pelkkä ihastuminen ja/tai rakastuminen Ohita. Nauti tunteesta ja ota siitä kaikki irti kotona, eli käännä se huuma nykyiseen mieheesi. Niin minä teen. Samalla nauttien siitä, että on kiva mennä töihin kun siellä on se ihastus. Ne tulee ja menee...
Juuri näin!
Parempi panna töissä koska ei se toinenkaan välttämättä ole täysin uskollinen. Kun hoitaa töissä ne panohommat niin ei ole sitten itse se 'aisankannattaja'.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin joskus ihastunut työkaveriini ja yhdellä työreissulla meillä oli yhden yön juttu, Olin sen jälkeen niin rakastunut ja olisin halunnut suhteen miehen kanssa mutta mies ei halunnut mitään enempää. Kertoi myös että hänellä oli ollut suhde työpaikalla jonkun toisenkin naisen kanssa, mies itse siis on naimisissa ja hänellä on lapsia.
Mulla oli aikoinaan lyhyt suhde töissä varatun miehen kanssa, pantiin hänen autossa kun ei muutakaan paikkaa ollut. Vaimo soitti kerran ja kysyi missä hän on niin hän vastasi että kaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sinulla oli tunteita työkaveriisi jos kotona olisi kaikki hyvin
Ootko alla vai päällä.
Kumpi panee kumpaa.
Onko vaseliini aina huulirasvassa taskussa. Nenäliinat myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä nuorempana ihastuin usein työkavereihini ja he minuun, useampi suhde oli, nyt ei enää vuosiin. Ne ihastukset varattujen miesten kanssa tulivat ja menivät. Muutaman kanssa panin pikkujouluissa vessassa ja muutaman kanssa hotellissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panette kerran tai pari ja sitten päätätte miten edetä. Yksinkertaista.
Samaa mieltä. Kyllä siinä huomaa että sovitteko yhteen. Seksin pitää kuitenkin toimia tai suhteella ei ole mitään virkaa.
Komppaan myös. Jos seksi on surkeaa ratkeaa asia itsellään. Jos seksikin sujuu voitte yhdessä työkaverin kanssa miettiä miten etenette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itekin oon kolmen- ja neljänkymmenen välissä oleva mies. Töissä olen tuntenut varmaan vuodesta 2019 saakka vähintäänkin aivan jäätävää vetoa yhtä työkaveriani kohtaan. Hän on minua jonkin verran vanhempi. Voitte myös jättää miesvitsit sikseen, koska uskokaa tai älkää, hän on nainen.
Pahinta on, että uskon että se ei ole yksipuolista (ei, en selittele tätä lasieni läpi vaan tämä on pidempiaikainen havainto). Kun olemme olleet kaksistaan, tilannetta voisi verrata siihen... Että on ympärillä räjähdysherkkää bensiini-ilmaseosta ja pienikin kipinä räjäyttäisi pajatson eli intohimon valloilleen täydellisesti. Että ilma on raskasta. Että molemmat tietävät. Hengittävät hitaammin... On vain hiljaisuus.
Toki rehellisyyden nimissä en usko että hänellä voi olla aavistustakaan kuinka myyty hän on minulle. Ehkä hänkin voi pitää minusta, mutta tuskin mitenkään yhtä paljon kuin minä hänestä.
Miksi mitään ei tule koskaan tapahtumaan? Hän on varattu. Kunnioitan sitä. Kunnioitan häntä. Varmaan rakastan ja himoitsen myös. Mutta rakkaus on myös kunnioitusta.
Siinä on pakko olla jotain, että olisimme jotenkin biologisesti poikkeuksellisen yhteensopivia tjms. Se vetovoima on jotain käsittämätöntä. Hän on jo keski-ikäinen, mutta en voi käsittää sitä himoa mitä tunnen. Ja sitä en voi edes sanoin kuvailla. Antaisin hänelle kaiken.
Jos saisin joskus pari hetkeä hänen kanssaan, kuolisin onnellisena.
Vierailija kirjoitti:
Itekin oon kolmen- ja neljänkymmenen välissä oleva mies. Töissä olen tuntenut varmaan vuodesta 2019 saakka vähintäänkin aivan jäätävää vetoa yhtä työkaveriani kohtaan. Hän on minua jonkin verran vanhempi. Voitte myös jättää miesvitsit sikseen, koska uskokaa tai älkää, hän on nainen.
Pahinta on, että uskon että se ei ole yksipuolista (ei, en selittele tätä lasieni läpi vaan tämä on pidempiaikainen havainto). Kun olemme olleet kaksistaan, tilannetta voisi verrata siihen... Että on ympärillä räjähdysherkkää bensiini-ilmaseosta ja pienikin kipinä räjäyttäisi pajatson eli intohimon valloilleen täydellisesti. Että ilma on raskasta. Että molemmat tietävät. Hengittävät hitaammin... On vain hiljaisuus.
Toki rehellisyyden nimissä en usko että hänellä voi olla aavistustakaan kuinka myyty hän on minulle. Ehkä hänkin voi pitää minusta, mutta tuskin mitenkään yhtä paljon kuin minä hänestä.
Miksi mitään ei tule koskaan tapahtumaan? Hän on varattu. Kunnioitan sitä. Kunnioitan häntä. Varmaan rakastan ja himoitsen myös. Mutta rakkaus on myös kunnioitusta.
Siinä on pakko olla jotain, että olisimme jotenkin biologisesti poikkeuksellisen yhteensopivia tjms. Se vetovoima on jotain käsittämätöntä. Hän on jo keski-ikäinen, mutta en voi käsittää sitä himoa mitä tunnen. Ja sitä en voi edes sanoin kuvailla. Antaisin hänelle kaiken.
Jos saisin joskus pari hetkeä hänen kanssaan, kuolisin onnellisena.
Et mainitse kirjoituksessasi oletko itse myös varattu, mietin vaan että nainen voi myös olla sinusta kiinnostunut mutta ei uskalla tehdä aloitetta. Minä olen ihastunut yhteen varattuun työkaveriini mutta en uskaltaisi tehdä aloitetta kun hän on varattu enkä yhtään tiedä onko kyseinen mies ihastunut minuun.
Mulla menee huonosti omassa parisuhteessa niin olisi mahtavaa jos joku työkaveri olisi ihastunut muhun, yhden yön juttukin olisi ok.
Ei se järvi soutamalla kulu.