Pitääkö ihmisen olla tyytyväinen siitä, että on työpaikka?

vuokralaiselle tuo työ on ihan turhaa. 

vuokralainen saa sossusta enemmän rahaa kuin duunarintöistä tienaisi.

Vierailija kirjoitti:

En viihdy enää työssäni uuden esimiehen tulon jälkeen - työni ei ole kannustavaa ja tuottavaakin vain firman omistajille. Lisäksi kielivähemmistöön kuuluminen (suomenkielisenä) vähentää työviihtyvyyttä, työkaverit sinänsä ihan mukavia. Olen vakavasti harkinnut irtisanoutumista.

Puhtaanapitoala?

Ohis Valitettavasti se ei aina ole, niin että jos on työpaikka, niin se mahdollistaisi ok- toimentulon.

Tähän epäkohtaan havahtui kok-pers hallituskin poistamalla palkan suojaosan, koska se pelkäsi, että tylttömät eivät erotu tarpeeksi hyvin työssäkäyvistä ja halusi varmistaa, että kaikkein pienimpiä palkkoja saavat ja työttömät kyräilisivät ja kinaisivat keskenään....

Vierailija kirjoitti:

vuokralaiselle tuo työ on ihan turhaa. 

vuokralainen saa sossusta enemmän rahaa kuin duunarintöistä tienaisi.

Käyn itse vuokralaisena töissä, ja treidaan palkkarahoilla, jotta joskus pääsisi yhteiskunnan hierarkian ylemmille portaille.

Nykytilanteessa on aihetta olla onnellinen jos on vakituinen kokopäiväinen työ.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tuntenut "onnea" töissä ollessani enää moneen vuoteen. Ainut onni on kotiin lähtö työpäivän jälkeen.

Kait nyt palkkapäivä edes hymyilyttää?

lähinnä vituttaa, kun palkka menee samantien viherveroihin, bensaveroihin, kiinteistöveroihin, sähköveroihin, jäteveroihin, vesiveroihin, yleveroihin, ruokaveroihin ym

Milläs nuo maksaisit jos et saisi palkkaa?

Työ on minulle lähtökohtaisesti puhdas vaihtokauppa, minä annan aikani ja osaamiseni, työnantaja palkan ja muut edut. Tokihan se on hyvä asia minun kannaltani, että joku työnantaja haluaa tehdä tämän vaihtokaupan juuri minun kanssani. 

En kauheasti mieti sitä, että pidänkö työstäni tai antaako se minulle jotain, sillä jos en tarvitsisi tätä vaihtokauppaa (eli palkkaa), niin kyllä minä silloin ihan muuta puuhaisin nyt työhöni käyttämän ajan. Lähinnä tärkeää on, ettei työpaikalla ole huono olla, koska se epäilemättä sitten heijastuisi muuhunkin elämään.  

Minä kuin alkuun onnea työelämässä kun sai tehdä töitä mutta nyt iän myötä alkanut vituttamaan työnteko, käyt orjapalkalla töissä tekemässä töitä jotta johtajat ja firman omistajat rikastuu. Jos vähänkin istut tai näpräät puhelinta niin heti tulee johtajat kyselemään eikö ole töitä. Työelämä on minun mielestä lähinnä hölmöläisten hommaa ja ihmiset jotka ovat alistuvia käyvät töissä. Älykkäimmät ihmiset ei tee töitä ja heitä arvostan.

M34

Ehkä pitäisi olla tyytyväinen siihen, mutta ei tyytyväinen siitä.

Vierailija kirjoitti:

Olin ennen työeläkettä 27v saman työnantajan palveluksessa. Oli välillä huonoja päiviä mutta kun tein työni ja vakavarainen työnantaja oli tyytyväinen oli minulla "turvallinen olotila" aviomiehenä ja isänä. Tänä päivänä Suomessa tarvis kahden aikuisen kokopäivätyösuhteet jotta voi asua asiallisesti ja ajatella perheenlisäystä.

Tämä on kyllä jännä juttu, että Suomessa tosiaan jo vuosikymmenet on ollut molemmat vanhemmat kokoaikaisesti työssä. Euroopassa naiset ovat  tehneet osa-aikatyötä,  puolta työpäivää tms., jos on lapsia ja koti hoidettavana. Suomalaiset naiset ovat kokotyöpäivänsä päälle yrittäneet hoitaa lapset ja kodin. Ja toki viimevuosina -kymmeninä miehet ovat osallistuneet lasten ja kodin hoitoon paljon. 

Tästä seuraa paljon haittatekijöitä 

- suomalaiset syövät heikkolaatuista ravintoköyhää ruokaa, mm. puolivalmisteisia eineslounaita

- vanhemmat eroavat helposti, kun kaikki ovat väsyneitä

- lapset itsenäistyvät liian pieninä avainlapsina.

Mutta yhteiskunta on "tienannut". 

Ikävä vaan, että jokainen hallitus ja varsinkin EU:n liittymisen jälkeen ovat tuhlanneet nuo veroeurot, niin, että ne eivät riitä suomalaisten hoivaan, infraan, opetukseen jne, eli siihen mihin ne on tarkoitettu. 

Tämän puolesta minä olen valmis vaatimaan parannusta. Tuhlaamisen on loputtava. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin ennen työeläkettä 27v saman työnantajan palveluksessa. Oli välillä huonoja päiviä mutta kun tein työni ja vakavarainen työnantaja oli tyytyväinen oli minulla "turvallinen olotila" aviomiehenä ja isänä. Tänä päivänä Suomessa tarvis kahden aikuisen kokopäivätyösuhteet jotta voi asua asiallisesti ja ajatella perheenlisäystä.

Tämä on kyllä jännä juttu, että Suomessa tosiaan jo vuosikymmenet on ollut molemmat vanhemmat kokoaikaisesti työssä. Euroopassa naiset ovat  tehneet osa-aikatyötä,  puolta työpäivää tms., jos on lapsia ja koti hoidettavana. Suomalaiset naiset ovat kokotyöpäivänsä päälle yrittäneet hoitaa lapset ja kodin. Ja toki viimevuosina -kymmeninä miehet ovat osallistuneet lasten ja kodin hoitoon paljon. 

Tästä seuraa paljon haittatekijöitä 

- suomalaiset syövät heikkolaatuista ravintoköyhää ruokaa, mm. puolivalmisteisia eineslounaita

- vanhemmat eroavat helposti, kun kaikki ovat väsyneitä

- lapset itsenäistyvät liian pieninä avainlapsina.

Mutta yhteiskunta on "tienannut". 

Ikävä vaan, että jokainen hallitus ja varsinkin EU:n liittymisen jälkeen ovat tuhlanneet nuo veroeurot, niin, että ne eivät riitä suomalaisten hoivaan, infraan, opetukseen jne, eli siihen mihin ne on tarkoitettu. 

Tämän puolesta minä olen valmis vaatimaan parannusta. Tuhlaamisen on loputtava. 

Jep, me olemme tienanneet ne verot itsellemme ja lapsille, tämän maan parantamiseksi, emmekä EU:lle hassattavaksi, kun ei siitä tavallinen kansalainen mitään hyödykään. Tuskin tuosta kallispalkkaisten byrokraattien himmelistä eroonkaan pääsemme, mutta pitäisi kynsin ja hampain pitää kiinni siitä, että me määräämme minne meidän verot käytetään. Muut EU-maat eivät tosiaan verota kansalaisiaan rutiköyhiksi. Olemme me suomalaiset kyllä tyhmiä lampaita, kun tuohon olemme suostuneet.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pitää. Sitä yritän itsekin hokea itselleni etten vain irtisanoudu. Työpaikka on ihan hullu. Hullu pomo piinaa ja kaikki on olleet saikulla burniksen takia ainakin yhden kierroksen. Mutta kun lukee juttuja työttömien kärsimyksistä niin kummasti sitä jaksaa taas uhrata terveytensä työn takia. Työttömille ei anneta armoa missään asiassa. Minä saan sentään palkallista saikkua.

Just näin. Tähän kaikilla leikkauksilla on pyritty. Kaikki pelataan työnantajien pussiin. Työnantajat voivat heikentää ehtoja, vaatia mahdottomia, leikata palkkoja, kohdella sua kuin roskaa, eikä kukaan uskalla sanoa mitään eikä lopettaa, koska tietää että työttömänä on asiat vielä huonommin. 

Vierailija kirjoitti:

Etsi rikas elättäjä ja muuta kultaiseen häkkiin.

Saat muuta mietittävää.

Haluaisin vaeltaa vapaana ja metsästää mammutteja, kunnes 2000-luvun ekonomisti pilaa koko tarinan. 

Kuuluu sanoa, että on tyytyväinen johonkin, ei jostakin.

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi varmaan olla mutta työelämästä on riisuttu kaikki ilo ja oman persoonan tai elämän näkyminen. Tarkat säännöt ja jatkuva minuuttien laskeminen tekevät työajasta harmaata ja sielutonta.  Tulee pahoinvoivaksi. Näin olen sen ajatellut olevan kun olen miettinyt miksi se kiitollisuus siitä että on töitä ei auta jaksamaan. 

Pitäisi varmaan olla mutta työelämästä on riisuttu kaikki ilo ja oman persoonan tai elämän näkyminen. Tarkat säännöt ja jatkuva minuuttien laskeminen tekevät työajasta harmaata ja sielutonta.  Tulee pahoinvoivaksi. Näin olen sen ajatellut olevan kun olen miettinyt miksi se kiitollisuus siitä että on töitä ei auta jaksamaan. 

- tämä kyllä on niin miten itse ajattelin ja en enää jaksanut sitä meininkiä-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pitää. Sitä yritän itsekin hokea itselleni etten vain irtisanoudu. Työpaikka on ihan hullu. Hullu pomo piinaa ja kaikki on olleet saikulla burniksen takia ainakin yhden kierroksen. Mutta kun lukee juttuja työttömien kärsimyksistä niin kummasti sitä jaksaa taas uhrata terveytensä työn takia. Työttömille ei anneta armoa missään asiassa. Minä saan sentään palkallista saikkua.

Just näin. Tähän kaikilla leikkauksilla on pyritty. Kaikki pelataan työnantajien pussiin. Työnantajat voivat heikentää ehtoja, vaatia mahdottomia, leikata palkkoja, kohdella sua kuin roskaa, eikä kukaan uskalla sanoa mitään eikä lopettaa, koska tietää että työttömänä on asiat vielä huonommin. 

Kerron heti alkuun, että olen Perusuomalainen. Tämän hallituksen toimet ovat saaneet mediassa paljon huomiota. Yleensä SDP:läinen YLE ja HS uutisoivat ne omasta vasemmistolaisesta kannastaan, korostaen tiettyjä ja jättämättä huomiotta tietyt toimet. Tämä lienee tosiasia, jonka kaikki tietävät. Eikä siitä sen enempää.

Hallituksessa on Kokoomus, joka ajaa suuryritysten ja rikkaiden etuja. Kaikki samaa mieltä edelleen?

RKP, joka ajaa suomenruotsalaisten (vihannesviljelijöiden) ja heidän halpatyövoimansa Suomeen saamisen edistämistä. Näiden kummankin yrittäjä myönteisten puolueiden agendaan kuuluu myös populaation lisääminen Suomessa, laadusta viis, kunhan on kuluttajia. (Sama seikka joka  muuten ajaa rakennus- ja lääkebisnestä maamutukseen).

RKP on myös vastuussa vasemmistolaisesta Opetusministeriöstä, (joka Sannan kaudella miehitettiin vasemmistolaisilla virkamiehillä ja tästä syystä koulumaailma on mitä on.)

Ja sitten siihen pointtiin. Perussuomalaiset ovat näiden kanssa hallituksessa, (plus tietysti Kristillisdemokraattien) vähemmistönä ja päätökset ovat monesti Kokoomuksen ja RKP:n aikaansaannoksia. PS on toki pitänyt puoliaan ja saanut maamujen oloihin heikennyksiä, ettei Suomi olisi ihan Euroopan sosiaalitoimisto, mutta tavallisen suomalaisen veronmaksajan etuihin ei ole tarpeeksi saatu parannuksia. Jos suomalaiset antaisivat kunnon mandaatin PS:lle, uskoisin, että me tavalliset työssäkäyvät heterot saisimme veroillemme vastinetta. OmaLääkäri järjestelmän (ulkolaisten terveysjättien sijasta) , työn verotuksen alentamisen, pienyrittäjien olojen parantaminen (mm. ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpotukset) maamujen olojen heikennykset, mm. suomalaiset ensin työllistettävä. Kehitysavuista ja järjestöiltä/säätiöiltä leikattaisi avustuksia. Priorisoitaisi mitä kuuluu hyvinvointivaltion tehtäviin ja mitkä eivät. Sairaista ja lapsista pidettäisi huolta, mutta laiskoja ja huijareita ei hyysättäisi. jne jne.

Ääni SDP ja vasemmistolle niin syrjäytyneet, sukupuolivähemmistöt, turva paikka turistit, narkit, prostitoidut jne juhlivat sinun veroeuroillasi. Ääni Kokoomukselle, niin rikkaat juhlivat. Ääni Keskustalle, niin tehomaatalous ulkomaisine halpatyöntekijöineen juhlivat. Sinä päätät.

Pitää olla. Itse vaihdoin työpaikkaa 23 vuoden jälkeen. Paras vaihto ikinä. Viihdyn uudessa paikassa tosi hyvin. Työnteko on kivaa, kiireistä mutta palkitsevaa ja palkkakin parempi. Millään alalla varma työpaikka ei ole enää itsestäänselvyys. Kyllä täytyy olla kiitollinen, että on töitä.

Olen onnellinen siitä, että on vakityö, mutta vielä onnellisempi siitä, että se työ on mukavaa, mielenkiintoista, haastavaa, jatkuvaa oppimista. Tylsistyn työssä, jos se on liian helppoa tai rutiinihommaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä olen kiitollinen tänäkin palkkapäivänä kun sain säästötilille 761€

Erikoinen summa, mutta hyvä jos säästöt tuovat onnea.

Miten niin erikoinen? Tuo summa jäi tässä kuussa laskujen ja ruokabudjetin jälkeen. Vaihtelee ihan vaikka sähkölaskun määrän vuoksi. Ensi kuussa säästöjä tulee n. 887€ kun saan palkankorotukset.

Paljonko sulla oikein on palkka kun noin paljon saat säästöön rahaa? Mulla on netto noin 2100e/kk ja saan säästöön 100-200 euroa joka kuukausi. 

Asunto vie sen 700e/kk, auto vie 400e/kk ja loput menee laskuihin sekä elämiseen. 

Onko auton käyttö noin kallista?

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi varmaan olla mutta työelämästä on riisuttu kaikki ilo ja oman persoonan tai elämän näkyminen. Tarkat säännöt ja jatkuva minuuttien laskeminen tekevät työajasta harmaata ja sielutonta.  Tulee pahoinvoivaksi. Näin olen sen ajatellut olevan kun olen miettinyt miksi se kiitollisuus siitä että on töitä ei auta jaksamaan. 

Mä koen varhaiskasvatustyössä nyt tätä samaa