Mitä pelkäsit lapsena
Hammaspeikkoja, keijukaisia, yksisarvisia?
Itse muistan pelänneeni että jos kirjoittaa edes viestiin 112 niin puhelin soittaa automaattisesti hätäpuhelun jo siitä :DD
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Ydinpommeja. Näin historiankirjassa kuvia Hiroshiman uhreista joskus 6v ikäisenä, ja näin paljon painajaisia, että perheeni löytyi asunnosta tuollaisina käristyneinä ruumiina tyhjine silmäkuoppineen, ja mustuneine kylkiluineen. Sinänsä ihan aiheellinen pelko, koska todellinen uhka ja hirveää jälkeä ne tekevät.
Nykyäänhän kyseisiä kuvia ei edes saa näyttää joten pelkoakaan niistä ei tule.
Synnytään uudelleen kuten peleissäkin tai niin tuntuu moni nykyään ajattelevan.
Sairauksia, etenkin umpisuolentulehdusta, koska silloin vatsa leikataan auki. Muuan täti tuli silloin tällöin meille kertomaan vaivoistaan, minä pakenin vintille. Myös rokotus oli kauheaa.
Vierailija kirjoitti:
Ydinpommeja. Näin historiankirjassa kuvia Hiroshiman uhreista joskus 6v ikäisenä, ja näin paljon painajaisia, että perheeni löytyi asunnosta tuollaisina käristyneinä ruumiina tyhjine silmäkuoppineen, ja mustuneine kylkiluineen. Sinänsä ihan aiheellinen pelko, koska todellinen uhka ja hirveää jälkeä ne tekevät.
Hyi joo. Ja ne varjot jotka heistä jäi. Kammottavaa.
Näin asioita, ilmeisesti jotain henkiolentoja, alle 5-vuotiaana ja juttelin niille. Siksi pelkäsin pimeää koska iltaisin olennot tuli esiin. Kaikki niistä ei osanneet ajatella että olen pieni eikä mua saa pelotella. Nukun vielä aikuisenakin korvat peitettynä, muuten herään kuiskauksiin tai jutteluun.
-Ikkunoita jos olin yksin. Sekä sisään että ulos katsottuna.
-Että joku on sängyn alla ja tarraa jalasta kiinni (oliko painajainen Elm streetillä tämmöistä?)
- Että karhu tulee sisään ikkunasta (???)
- Nasse-setää (😂)
- Muumien mörköä
- Joulupukkia
- yksin jäämistä
- Että tulee sota
- Että perheeni kuolee
- Että teen jotain väärin
Varmasti paljon muutakin, paitsi sitä mitä pitäis pelätä, kuten väkivalta. Olen edelleen melkein 40-vuotiaana äärimmäisen ahdistunut ja katastrofiajattelu on mahdotonta.
Minä en muista lapsuudestani mitään mitä olisin erityisesti pelännyt.
Vierailija kirjoitti:
Pelattiin koulussa, kuka pelkää mustaa miestä. Nyt ymmärrän, että se oli harjoittelua tulevaisuutta varten.
Kai nokikolarien fobialle on oma, tieteellinen nimensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo pelotteli kaivoukolla, ettemme vahingossakaan olisi avanneet kaivon luukkua ja pudonneet sinne.
Täähän kuulostaa järkeenkäyvältä!
Nykyäänkin ihmisiä katoaa ja putoilee vanhoihin kaivoihin. Niistä kun kukaan ei tiedä missä ne ovat ja puukannet ovat lahonneet senverta pahasti että metsään eksynyt saattaa vahingossa sinne pudota.
Niin että kun tarpeeksi pelkää, ei astu lahoon kaivoon?
Vierailija kirjoitti:
-Ikkunoita jos olin yksin. Sekä sisään että ulos katsottuna.
-Että joku on sängyn alla ja tarraa jalasta kiinni (oliko painajainen Elm streetillä tämmöistä?)
- Että karhu tulee sisään ikkunasta (???)
- Nasse-setää (😂)
- Muumien mörköä
- Joulupukkia
- yksin jäämistä
- Että tulee sota
- Että perheeni kuolee
- Että teen jotain väärin
Varmasti paljon muutakin, paitsi sitä mitä pitäis pelätä, kuten väkivalta. Olen edelleen melkein 40-vuotiaana äärimmäisen ahdistunut ja katastrofiajattelu on mahdotonta.
Lisään:
- Raamattu
- Sitä kun Jumala näkee kaiken ja joudun hel vettiin
Ei edes oltu uskovaisia. Jeesuksen tarina ja uskontotunnit oli jumalattoman ahdistavia kun piti katsella sitä kun Jesse valuu vettä krusifiksilla.
Humalaisia kaupungilla (silloin ei juuri ollut huumeidenkäyttäjiä).
Pelkäsin lapsena ukkosta, että salama iskee kotitaloomme sytyttäen koko kotimme tuleen ja samantein kuollaan koko perhe. Ukkosen pelko vaan lisääntyi, kun jo lapsena sain tietää ja kuulla kertomuksia vanhemmiltani ja lähisukulaisiltani, millaisia tuhojaan esim. pallosalamat olivat mummolan maaseutukylän naapureissa aiheuttaneet ja jopa tappanut ihmisiä yöaikaan piha-aittaan. Salama oli kulkenut läpi ihmisen jättäen päähän ja jalkapohjaan reiän. Herätyskello oli lennähtänyt aitan lattialle.
Toinen pelkoni liittyi käärmeisiin. Kyykäärmeitä pelkään vieläkin.
Olihan niitä lapsuuden ajan pelkoja muitakin, mutta päällimmäisenä nuo mainitsemani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummo pelotteli kaivoukolla, ettemme vahingossakaan olisi avanneet kaivon luukkua ja pudonneet sinne.
Täähän kuulostaa järkeenkäyvältä!
Nykyäänkin ihmisiä katoaa ja putoilee vanhoihin kaivoihin. Niistä kun kukaan ei tiedä missä ne ovat ja puukannet ovat lahonneet senverta pahasti että metsään eksynyt saattaa vahingossa sinne pudota.Niin että kun tarpeeksi pelkää, ei astu lahoon kaivoon?
Lähinnä että pelon ajelema katsoo hieman paremmin mihin astuu, tai vähintään pitää jotain sellaista mukana joka asiassa auttaisi, tosin no siinähän ei paljon mikään auta kun ovat senverta syviä. Ehkä joku paikannin tai vastaava niin löytäisi ainakin
Sodan syttyminen oli peloista suurin. Toisaalta pelkäsin myös kummituksia, joista äitini ja sisarensa jaksoivat kertoa juttuja.
Vierailija kirjoitti:
-Ikkunoita jos olin yksin. Sekä sisään että ulos katsottuna.
-Että joku on sängyn alla ja tarraa jalasta kiinni (oliko painajainen Elm streetillä tämmöistä?)
- Että karhu tulee sisään ikkunasta (???)
- Nasse-setää (😂)
- Muumien mörköä
- Joulupukkia
- yksin jäämistä
- Että tulee sota
- Että perheeni kuolee
- Että teen jotain väärin
Varmasti paljon muutakin, paitsi sitä mitä pitäis pelätä, kuten väkivalta. Olen edelleen melkein 40-vuotiaana äärimmäisen ahdistunut ja katastrofiajattelu on mahdotonta.
Meillä eräs uskonnon opettaja väitti että ennen uskomuksena suomessa oli, että jos sanot esim karhu niin karhu saapuu paikalle, ns pahan asian sanominen tuo sen toteen.
ihan vaikka sieltä ikkunasta :DD t hän
Isääni, opettajaa, koulumatkalla susia koska niitä oli siellä.
Ihmisiä, traktoreita, koiria ja vähän kaikkea. 😅👴
Isääni on yksikkö.
Monia miehiä luultavasti taas tarkoittaa että monia muita miehiä jotka läsnä elämässään olivat kuten opettajia, lähisukulaisia tai kavereiden isiä myös