Ovatko älykkäät ihmiset huomattavan usein onnettomia?
Tutkimuksen mukaan älykkyys suojaa onnettomuudelta / masennukselta, mutta ovatkohan ne älykkäät jotka eivät jostain syystä ole saaneet tätä suojaavaa vaikutusta taipuvaisia onnettomuuteen ja masentuneisuuteen? Olen kohdannut esim. lääkäreitä, kirurgeja, toimittajia ja lakimiehiä jotka ovat älyllisellä tavalla poikkeuksellisen kyynisiä, lähes aina pahalla tuulella, osa semi alkoholisoituneita. Ei onnellinen elä niin. Ihmettelen sitä että älykkyys suojaa, ei ainakaan näitä ole suojannut.
Kommentit (22)
Tässä elämässä on paljon muitakin tasoja kuin se, kuinka paljon ihminen on älykkyydellään edennyt urallaan tai tienannut materialistisesti. Se ei poista ihmisen luonnollista olemisen tarkoitusta eli aisteja, yhteyttä luontoon, rakkauteen ja terveeseen yhteisöllisyyteen. Mitä enemmän elämästämme tulee keinotekoista sitä kauemmaksi me ikävä kyllä saatamme kadota luonnollisesta tarvitsevuudesta ja aisteistamme. Ihmiset kyllä reagoivat tähän tavalla tai toisella vaikka kaikki eivät ymmärrä miksi he eivät voi hyvin. Meitä viedään harhaan vaikka todellisuudessa me olemme paljon enemmän ihmisinä kuin mitä meille tarjoillaan. Toiset heräävät, toiset eivät. Tässä ajassa kuitenkin heräämistä tapahtuu kiihtyvään tahtiin.
Teiän täytyy lopettaa ensinäkin ajattelu että ammattinimike tekee ihmisestä älykkään, se on ihan eka juttu. Se ympäristö tekee niistä sellasia ku ne on, se henki mikä siinä porukassa on, ei älykkyys, jos siis puhutaa jostai ammatista tai työpaikasta.
Vierailija kirjoitti:
Tieto lisää tuskaa
Juuri meinasin kirjoittaa tämän itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieto lisää tuskaa
Juuri meinasin kirjoittaa tämän itsekin.
Muistakaa myös se että tieto on valtaa...täsmennän: luulo on luulo, mutta tieto on valtaa...Mielestäni älykkäät ihmiset ovat yleensä keskitasoa onnellisempia koska ovat yleensä realisteja. Realisti vähemmän rakentelee turhan takia ylettömiä pilvilinnoja päähänsä, eikä siksi pety niin usein...
Vierailija kirjoitti:
Lääkärillä, kirurgilla, toimittajalla tai lakimiehellä ei ole mitään kausaalisuutta älykkyyteen. Korkean älykkyyden omaava ihminen voi toimia vaikka siivoojana. Korkeakoulutus tai ammatti ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Keskivertoälykkyydellä pääsee kaikkiin luettelemiisi ammatteihin.
Lääkärillä, kirurgilla, toimittajalla tai lakimiehellä ei ole mitään kausaalisuutta älykkyyteen. Korkean älykkyyden omaava ihminen voi toimia vaikka siivoojana. Korkeakoulutus tai ammatti ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Keskivertoälykkyydellä pääsee kaikkiin luettelemiisi ammatteihin
Ei kyllä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä pääse lääkäriksi tai kirurgiksi keskivertoälykkyydellä (noin 100).
Nimenomaan korkealla älykkyydellä on vahva korrelaatio korkeaan koulutukseen erityisesti aloilla, jonne on vaikea päästä. Lääketiede hyvä esimerkki. Aina tietenkin on poikkeuksia. Joku korkean älykkyyden omaava ei ole kouluttautunut jostain syystä.
Älykkyys on aika monimutkainen asia. Toki korrelaatioita löytyy esim. Mensan älykkyystestitulosten ja joidenkin muiden muuttujien välillä (voisin kuvitella, että esim. yli 120 ÄO:n omaavien palkka on keskimäärin korkeampi kuin alle 80 ÄO:n omaavien), mutta ei ole olemassa yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää yleisestä älykkyydestä. Ei lääkäriksi tai lakimieheksi opiskellakseen tarvitse olla mikään poikkeuksellinen älykkyys tyyliin yksi tuhannesta.
Lisäksi nämä tulokset kun ovat aina tilastollisia, eivätkä suoraan selitä yhdenkään yksittäisen ihmiseen elämää. Ihminen kun kokonaisuutena koostuu aika monesta ominaisuudesta.
Älykkyys on synnynnäinen lahjakkuus.
Psykopatia on synnynnäinen "lahjakkuus".
Viisaus on elämänkokemusta.
Sosiopatia on elämänkokemusta.
Mitä enemmän maailmasta tietää ja asioista ymmärtää, sitä vaikeammaksi elämä muuttuu.
Minun nerous lipsahti hulluudeksi.
Suuri työkuorma tekee ärtyneeksi kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärillä, kirurgilla, toimittajalla tai lakimiehellä ei ole mitään kausaalisuutta älykkyyteen. Korkean älykkyyden omaava ihminen voi toimia vaikka siivoojana. Korkeakoulutus tai ammatti ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Keskivertoälykkyydellä pääsee kaikkiin luettelemiisi ammatteihin.
Lääkärillä, kirurgilla, toimittajalla tai lakimiehellä ei ole mitään kausaalisuutta älykkyyteen. Korkean älykkyyden omaava ihminen voi toimia vaikka siivoojana. Korkeakoulutus tai ammatti ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Keskivertoälykkyydellä pääsee kaikkiin luettelemiisi ammatteihin
Ei kyllä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä pääse lääkäriksi tai kirurgiksi keskivertoälykkyydellä (noin 100).
Pääsee ja jopa edellytys siihen että kouluputki jaksaa kiinnostaa. Liian älykäs turhautuu koko pskaan jo ala-asteella
Ainakin oma kumppanini on. Koko ajan on joku vialla. Ei osaa elää hetkessä ja olla onnellinen . Valitusta valituksen perään. On superälykäs ja myös autisti . Vähän raskasta välillä. Kotona häntä jaksaa mutta esim matkustelu , täytyy olla vähän masokisti että lähtee autistin kanssa reissuun.
Tunneäly on valttia tämän ajan ihmissuhdemarkkinoilla. Voi olla perinteisesti huippuälykäs, mutta sosiaalisilta taidoiltaan ihan pihalla ja siinähän itteksesi ihmettelet...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkärillä, kirurgilla, toimittajalla tai lakimiehellä ei ole mitään kausaalisuutta älykkyyteen. Korkean älykkyyden omaava ihminen voi toimia vaikka siivoojana. Korkeakoulutus tai ammatti ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Keskivertoälykkyydellä pääsee kaikkiin luettelemiisi ammatteihin.
Lääkärillä, kirurgilla, toimittajalla tai lakimiehellä ei ole mitään kausaalisuutta älykkyyteen. Korkean älykkyyden omaava ihminen voi toimia vaikka siivoojana. Korkeakoulutus tai ammatti ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Keskivertoälykkyydellä pääsee kaikkiin luettelemiisi ammatteihin
Ei kyllä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä pääse lääkäriksi tai kirurgiksi keskivertoälykkyydellä (noin 100).Pääsee ja jopa edellytys siihen että kouluputki jaksaa kiinnostaa. Liian älykäs turhautuu koko pskaan jo ala-asteella
Pääsee ja jopa edellytys siihen että kouluputki jaksaa kiinnostaa. Liian älykäs turhautuu koko pskaan jo ala-asteella
Höpö löpö! Mikään tutkimus ei puolla tätä väitettä. Korkea älykkyys ja korkea koulutus korrelloi vahvasti. Osa yliopistossa opettavista aineista on itsessään jo niin vaikeita, että edes keskinkertainen väestötasolla ei pärjää niissä. Aina joku yksittäinen voi jäädä koulutuksen kelkasta joko ympäristösyä johtuvista syistä tai muista persoonaansa liittyvistä syistä esimerkiksi mielenterveysongelmista, neurologisista pulmista tms. syistä.
Vierailija kirjoitti:
Lääkärillä, kirurgilla, toimittajalla tai lakimiehellä ei ole mitään kausaalisuutta älykkyyteen. Korkean älykkyyden omaava ihminen voi toimia vaikka siivoojana. Korkeakoulutus tai ammatti ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Keskivertoälykkyydellä pääsee kaikkiin luettelemiisi ammatteihin.
Kyllä väittäisin, että lakimiehen ja lääkärin ammattiin päätyy aika vähän keskivertoälyn porukkaa. Kyllä yliopistotutkinnon(ja vaikean sisäänpääsyn alan sellaisen) suorittaminen yleensä vaatii jonkin verran korkeampaa älykkyyttä kuin keskimäärin.
Väite, että älykkyydellä ei olisi mitään korrelaatiota koulutukseen ja ammattiin, on mielestäni hataralla pohjalla, joskin poikkeukset vahvistavat säännön.
Se on tosi, että mensalaisia löytyy kyllä matalasti koulutetuista ja yksinkertaista työtä tekevistäkin. Ja että yliopistotutkinnolla ei aina onnistu nykyään työllistymään.
Vois se riippua siitäkin miten paljon kohdalle osuu onnellisia tai onnettomia tapahtumia. Tietysti onnellisuus riippuu myös siitä miten pystyy kohtaamaan ja käsittelemään mielessään eri asioita. Ei onnellisuus ole mikään pysyvä tila, mielen tasapaino on pysyvämpi olotila.
Lääkärillä, kirurgilla, toimittajalla tai lakimiehellä ei ole mitään kausaalisuutta älykkyyteen. Korkean älykkyyden omaava ihminen voi toimia vaikka siivoojana. Korkeakoulutus tai ammatti ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä. Keskivertoälykkyydellä pääsee kaikkiin luettelemiisi ammatteihin.