Kertokaa opiskelemienne kielten helpot ja vaikeat kielioppiasiat

Ranskassa puhuessa subjunktiivi kun ei ehdi miettiä. Passé simple on myös hankala. Ymmärrän sitä mutta en osaa tuottaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

umlassen, überlassen, zulassen, verlassen...

Venäjän kielessä on käsittääkseni tätä samaa.

Vierailija kirjoitti:

Venäjän kysymyslause on sama kuin toteamuslause, äänenpaino muuttaa sen kysymyslauseeksi. Suomenkielinen esimerkki: Kissa on pöydällä> äänenpaino nousee lauseen lopussa korkeammaksi, siitä tulee kysymyslause. 

Tämä sama on myös italiassa.

Jos lause ei sisällä kysymyssanaa, se kysymys tehdään intonaatiolla. Suomessahan ei tarvitse muuttaa lausetta kysyväksi kiekaisemalla, sen hoitaa näppärästi -ko ja -kö pääte.

Voit sanoa monotonisesti samalla äänenkorkeudella: onko kissa pöydällä? Ja kaikki tietävät sen kysymykseksi.

Tai voit bussissa sanoa kanssamatkustajalle: anteeksi, jäätkö seuraavalla pysäkillä pois? Kun olisit änkeämässä muuten vaivalloisesti hänen ohitseen vaikkapa ikkunapaikalta. 

Jos Italiassa erehdyt sanomaan kiekaisematta jäätkö seuraavalla pysäkillä pois, he kuulevat sen käskytyksenä: sinä sitten jäät seuraavalla pysäkillä pois.

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa puhuessa subjunktiivi kun ei ehdi miettiä. Passé simple on myös hankala. Ymmärrän sitä mutta en osaa tuottaa sitä.

Minä käytän vain rakennetta "j'ai + mennyt muoto". Onko se passe compose vai mikä?

Kiinan kielen mittasanat, jotka tulevat numeron ja substantiivin väliin (yksi "kappale" jotakin), mutta ne vaihtelevat substantiivin muodon, tyypin, käyttötavan jne. mukaan. Näitä eri mittasanoja on kymmenittäin.

Esim. sanotaan yí gè rén (yksi ihminen), mutta eipä sanotakaan kirjoista "ge" vaan se on sān běn shū (kolme kirjaa) tai yì zhī māo (yksi kissa). Jne.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kielen_mittasana

Ranskassakin voi intonaatiolla tehdä kysymyksen.

Ranskassa kerran yksi tarjoilija v*ttuili, kun sanoin vahingossa väärin. Missään muualla ei ole ollut sellaista "palvelua".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjän mennyt aikamuoto on lasten leikkiä. Niitä on vain yksi.

Italian menneet aikamuodot ovat todella monimutkaisia.

Mutta sitten taas venäjän päättynyt ja päättymätön muoto on paha. Periaatteessa ihan ymmärrettävä, mutta käytännössä ei. Varsinkin kun jos verbiin lisää jonkin etuliitteen, merkitys voi olla, lukiko kirjan loppuun kokonaan vai sivulle 100.

Suomessa tämän asia ajaa partitiivi.

Söin omenan (ja söin sen loppuun).

Söin omenaa (ja en syönyt sitä loppuun). Partitiivimuoto.

Luin kirjan (ja luin sen kokonaan).

Luin kirjaa (ja en lukenut sitä loppuun). Partitiivimuoto.

"Mielestäni saksassa hankaloittavaa on muistaa sanojen suvut"

Toesilla on savonmuan kielessä hankaloo jos ei ou sukuva siellä päen. Vua jos ies johhii sukulaene nii kyllä sen iha heleposti oppii.  Äkkiseltää voep olla kovvoo hommoo vua on niihi asijoehi tapana lutviutuva ja sen minkä nuorena oppii nii sen vanahana taetaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiinan kielen mittasanat, jotka tulevat numeron ja substantiivin väliin (yksi "kappale" jotakin), mutta ne vaihtelevat substantiivin muodon, tyypin, käyttötavan jne. mukaan. Näitä eri mittasanoja on kymmenittäin.

Esim. sanotaan yí gè rén (yksi ihminen), mutta eipä sanotakaan kirjoista "ge" vaan se on sān běn shū (kolme kirjaa) tai yì zhī māo (yksi kissa). Jne.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kielen_mittasana

Mittasanoja on tosiaan monta, mutta luulisin, että ne oppii aika nopeasti, jos niissä on joku logiikka. Eikö ne ole sentyyppisiä, että mittasanan merkitys vastaa jollain tavalla niitä asioita tai esineitä, joiden kanssa sitä käytetään?

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa kerran yksi tarjoilija v*ttuili, kun sanoin vahingossa väärin. Missään muualla ei ole ollut sellaista "palvelua".

Muistat varmaan, mitä sanoit väärin. Kerro meillekin. Kiinnostaa tietää, kuinka herkästi vi**ttuilevat.

Vierailija kirjoitti:

Ranskassakin voi intonaatiolla tehdä kysymyksen.

Tai pakko tehdä, jos lauseessa ei voi käyttää kysymyssanaa. Ja tämmöisiä lauseita on yllättävän paljon.

Esim. onko äiti kotona? Oletko kaupassa? Jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa kerran yksi tarjoilija v*ttuili, kun sanoin vahingossa väärin. Missään muualla ei ole ollut sellaista "palvelua".

Muistat varmaan, mitä sanoit väärin. Kerro meillekin. Kiinnostaa tietää, kuinka herkästi vi**ttuilevat.

Sanoin vahingossa "si", kun piti sanoa "oui", koska olin juuri ollut monta päivää Italiassa. Tarjoilija luuli, että puhun espanjaa, ja sanoi heti: "si, si señor".

Vierailija kirjoitti:

Onneksi saksalaisia ei haittaa, jos sanojen suvut sanoo väärin. Kukaan ei ainakaan minulle ole koskaan siitä valittanut.

Mutta jos et osaa sukuja, niin silloinhan sanot väkisin paljon asioita ihan väärin. Esimerkiksi vaihtoehtoprepositioissa.

an auf hinter in neben uber unter vor zwischen.

Jos haluat sanoa alla tai alle, tarvitset toiseen akkusatiivin ja toiseen datiivin. Eli sen sanan suvun määrittävä der die das muuttuu sen mukaan, haluatko sanoa alla vai alle. Tai haluatko sanoa päällä tai päälle. Tai välissä tai väliin jne.

Silloin menee ihan pieleen, jos et sukuja muista. Jos haluat sanoa, että kissa meni talon taakse. Saatatkin sanoa kissa meni talon takana, jos sanot väärän der die das muodon.

Ei ranskalaiset kovin herkästi v*ttuile, jos sanoo väärin. Olen puhunut huonoa ranskaa aika monessa paikassa ja vain yksi tarjoilija on v*ttuillut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa kerran yksi tarjoilija v*ttuili, kun sanoin vahingossa väärin. Missään muualla ei ole ollut sellaista "palvelua".

Muistat varmaan, mitä sanoit väärin. Kerro meillekin. Kiinnostaa tietää, kuinka herkästi vi**ttuilevat.

Sanoin vahingossa "si", kun piti sanoa "oui", koska olin juuri ollut monta päivää Italiassa. Tarjoilija luuli, että puhun espanjaa, ja sanoi heti: "si, si señor".

:D Ai onko tuo vittuilua??????????? Ei minusta! Musta tuo on hauska tilannekomiikka tilanne. Olisin revennyt nauruun ja jatkanut italialla pokkana esim. "ma certo che si" eli "todellakin kyllä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa puhuessa subjunktiivi kun ei ehdi miettiä. Passé simple on myös hankala. Ymmärrän sitä mutta en osaa tuottaa sitä.

Minä käytän vain rakennetta "j'ai + mennyt muoto". Onko se passe compose vai mikä?

Se on passé composé, se on helppo. Passé simple on vain kirjoitetussa kielessä, mutta se olisi hyvä osata, jos haluaa vaikuttaa tekstillään sivistyneeltä (ranskalaisille tärkeää). Sen päätteitä on mm:

-er -verbit: -ai, -as, -a, -âmes, -âtes, -èrent.

-ir/-re -verbit: -is, -is, -it, -îmes, -îtes, -irent.

epäsäännölliset verbit: -us, -us, -ut, -ûmes, -ûtes, -urent

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi saksalaisia ei haittaa, jos sanojen suvut sanoo väärin. Kukaan ei ainakaan minulle ole koskaan siitä valittanut.

Mutta jos et osaa sukuja, niin silloinhan sanot väkisin paljon asioita ihan väärin. Esimerkiksi vaihtoehtoprepositioissa.

 

an auf hinter in neben uber unter vor zwischen.

 

Jos haluat sanoa alla tai alle, tarvitset toiseen akkusatiivin ja toiseen datiivin. Eli sen sanan suvun määrittävä der die das muuttuu sen mukaan, haluatko sanoa alla vai alle. Tai haluatko sanoa päällä tai päälle. Tai välissä tai väliin jne.

Silloin menee ihan pieleen, jos et sukuja muista. Jos haluat sanoa, että kissa meni talon taakse. Saatatkin sanoa kissa meni talon takana, jos sanot väärän der die das muodon.

Prepositioiden kanssa on helpompi muistaa, että sanan sukua pitää taivuttaa, ja slloin on vain kaksi vaihtoehtoa, koska "der" ja "das" taipuvat samalla tavalla. Niin ei mene kovin helposti väärin.

Ongelma on ihan perusmuotoisissa sanoissa, joissa on kolme vaihtoehtoa, ja pitää arvata, mikä artikkeli sanan eteen tulee. Kukaan saksalainen ei ole kuitenkaan koskaan huomauttanut, jos olen sanonut väärin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi saksalaisia ei haittaa, jos sanojen suvut sanoo väärin. Kukaan ei ainakaan minulle ole koskaan siitä valittanut.

Mutta jos et osaa sukuja, niin silloinhan sanot väkisin paljon asioita ihan väärin. Esimerkiksi vaihtoehtoprepositioissa.

 

an auf hinter in neben uber unter vor zwischen.

 

Jos haluat sanoa alla tai alle, tarvitset toiseen akkusatiivin ja toiseen datiivin. Eli sen sanan suvun määrittävä der die das muuttuu sen mukaan, haluatko sanoa alla vai alle. Tai haluatko sanoa päällä tai päälle. Tai välissä tai väliin jne.

Silloin menee ihan pieleen, jos et sukuja muista. Jos haluat sanoa, että kissa meni talon taakse. Saatatkin sanoa kissa meni talon takana, jos sanot väärän der die das muodon.

Mielestäni ei voine haitata. Saksalainen tajuaa varmaan, että muistit kissan suvun väärin. 

Kyllä se saksalainen tietää, että olet käyttänyt väärää muotoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa kerran yksi tarjoilija v*ttuili, kun sanoin vahingossa väärin. Missään muualla ei ole ollut sellaista "palvelua".

Muistat varmaan, mitä sanoit väärin. Kerro meillekin. Kiinnostaa tietää, kuinka herkästi vi**ttuilevat.

Sanoin vahingossa "si", kun piti sanoa "oui", koska olin juuri ollut monta päivää Italiassa. Tarjoilija luuli, että puhun espanjaa, ja sanoi heti: "si, si señor".

:D Ai onko tuo vittuilua??????????? Ei minusta! Musta tuo on hauska tilannekomiikka tilanne. Olisin revennyt nauruun ja jatkanut italialla pokkana esim. "ma certo che si" eli "todellakin kyllä".

Kyllä sen voi v*ttuiluna ottaa, koska ei ole asiakaspalvelijan tehtävä sanoa takaisin. Missään muualla ei ole tosiaan koskaan käynyt mitään vastaavaa.