Kumpaan sinä uskot Darwinin "Lajien synty" -kirjaan vai Raamattuun ?

Vierailija kirjoitti:

Yhtään esimerkkiä evoluutiosta ei ole. Abiogeneesi on myös todettu mahdottomaksi.

Miksi sotket keskenään kaksi täysin  erillistä asiaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtään esimerkkiä evoluutiosta ei ole. Abiogeneesi on myös todettu mahdottomaksi.

Miksi sotket keskenään kaksi täysin  erillistä asiaa?

Koska älykkyysosamääräni on 32 enkä kykene muuhun kuin kopioimaan vuonna -82 saamastani pamfletista jonninjoutavia jorinoita nettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamatun mukaan puhe rististä on hullutusta niille jotka kadotukseen joutuu.

Kidutusväline, jollaiseen Jeesus Kristus naulittiin kuolemaan. 
Klassisessa kreikassa sana (stauros), joka on Uuden maailman käännöksessä käännetty kidutuspaaluksi, merkitsee ensisijaisesti pystysuoraa paalua, eikä ole mitään todisteita siitä, että Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat olisivat tarkoittaneet tällä sanalla paalua, jossa oli poikkipuu. (Ks. PAALUUN PANEMINEN; Int, liite 3C; Rbi8, liite 5C.)

 

John Denham Parsonsin kirjassa The Non-Christian Cross (Lontoo 1896, s. 23, 24) sanotaan: 

Missään Uuden testamentin muodostavissa lukuisissa kirjoituksissa ei ole ainuttakaan lausetta, joka todistaisi alkuperäisellä kreikan kielellä edes epäsuorasti sen puolesta, että Jeesuksen tapauksessa käytetty stauros  oli jotakin muuta kuin tavallinen stauros, ja vielä vähemmän sen puolesta, että se olisi koostunut, ei yhdestä puunkappaleesta, vaan kahdesta ristin muotoon yhteen naulatusta kappaleesta.   Opettajamme johtavat ihmisiä melko lailla harhaan, kun he käyttävät sanan stauros vastineena ristiä kääntäessään kirkon kreikankielisiä dokumentteja äidinkielellemme ja kun he tukevat tuota menettelyä panemalla sanakirjoihin stauroksen merkitykseksi ristin selittämättä tarkoin, ettei se missään tapauksessa ollut tuon sanan perusmerkitys apostolien päivinä eikä siitä tullut sen perusmerkitystä pitkään aikaan sen jälkeenkään, ja kun sille sellainen merkitys sitten annettiin, mikäli lainkaan annettiin, se tapahtui vain siksi, että syystä tai toisesta oletettiin asian vahvistavien todisteiden puuttumisesta huolimatta, että se nimenomainen stauros, jossa Jeesus teloitettiin, oli nimenomaan sen muotoinen.

Vanhimmat tunnetut kuvat Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta nimenomaan ristinmuotoiselle puulle ovat 100- ja 200-luvun vaihteen tienoilta. Vanhin varmasti ajoitettu on pakanan piirtämä pilakuva, jossa Jeesuksella on aasin pää, ja se on 200-luvun alusta.  Varhaisista kristityistä kirjoittajista Barnabaan kirjeen kirjoittaja selitti Jeesuksen teloitusvälineen olleen tau-kirjaimen muotoinen, eli poikkipuulla varustettu. Barnabaan kirje oli melko laajalti luettu alkuseurakunnissa, mutta jäi lopulta pois Uuden Testamentin kaanonista. Barnabaan kirje on todennäköisesti vanhempi kuin nuorimmat Uuteen Testamenttiin otetut kirjoitukset. 

Eli riippumatta siitä, mitä UT:iin otettujen kirjojen kirjoittajat sanalla tarkoittivat, kristityt ovat viimeistään 100-luvulla tulleet siihen käsitykseen, että kyseessä on ollut ristin muotoinen puu. 

Darwinilla oli oikea perusidea, mutta paljon vähemmän tietoa kuin nykyään. Eikä tieteellisiin kirjoihin uskota samalla tavoin kuin uskonnollisiin. Jos Darwin tulisi nyt katsomaan mitä kaikkea tieteessä on tullut hänen aikojensa jälkeen, hän varmaan pitäisi aika omituisina ihmisiä, jotka vielä vetoavat hänen kirjaansa.

Vierailija kirjoitti:

Darwinilla oli oikea perusidea, mutta paljon vähemmän tietoa kuin nykyään. Eikä tieteellisiin kirjoihin uskota samalla tavoin kuin uskonnollisiin. Jos Darwin tulisi nyt katsomaan mitä kaikkea tieteessä on tullut hänen aikojensa jälkeen, hän varmaan pitäisi aika omituisina ihmisiä, jotka vielä vetoavat hänen kirjaansa.

Ei se  perusidea ole siitä mihinkään muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Darwinilla oli oikea perusidea, mutta paljon vähemmän tietoa kuin nykyään. Eikä tieteellisiin kirjoihin uskota samalla tavoin kuin uskonnollisiin. Jos Darwin tulisi nyt katsomaan mitä kaikkea tieteessä on tullut hänen aikojensa jälkeen, hän varmaan pitäisi aika omituisina ihmisiä, jotka vielä vetoavat hänen kirjaansa.

Ei se  perusidea ole siitä mihinkään muuttunut.

Ei ole, mutta Darwinin kirjoituksilla on nykyään tieteessä vain historiallista arvoa, ei kukaan lue niitä oppiakseen evoluutiobiologiaa. Samalla tapaa kuin kukaan ei opettele matematiikkaa Euklideen Elementasta, vaikka se onkin matematiikan historian merkittävin kirja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamatun mukaan puhe rististä on hullutusta niille jotka kadotukseen joutuu.

Kidutusväline, jollaiseen Jeesus Kristus naulittiin kuolemaan. 
Klassisessa kreikassa sana (stauros), joka on Uuden maailman käännöksessä käännetty kidutuspaaluksi, merkitsee ensisijaisesti pystysuoraa paalua, eikä ole mitään todisteita siitä, että Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat olisivat tarkoittaneet tällä sanalla paalua, jossa oli poikkipuu. (Ks. PAALUUN PANEMINEN; Int, liite 3C; Rbi8, liite 5C.)

 

John Denham Parsonsin kirjassa The Non-Christian Cross (Lontoo 1896, s. 23, 24) sanotaan: 

Missään Uuden testamentin muodostavissa lukuisissa kirjoituksissa ei ole ainuttakaan lausetta, joka todistaisi alkuperäisellä kreikan kielellä edes epäsuorasti sen puolesta, että Jeesuksen tapauksessa käytetty stauros  oli jotakin muuta kuin tavallinen stauros, ja vielä vähemmän sen puolesta, että se olisi koostunut, ei yhdestä puunkappaleesta, vaan kahdesta ristin muotoon yhteen naulatusta kappaleesta.   Opettajamme johtavat ihmisiä melko lailla harhaan, kun he käyttävät sanan stauros vastineena ristiä kääntäessään kirkon kreikankielisiä dokumentteja äidinkielellemme ja kun he tukevat tuota menettelyä panemalla sanakirjoihin stauroksen merkitykseksi ristin selittämättä tarkoin, ettei se missään tapauksessa ollut tuon sanan perusmerkitys apostolien päivinä eikä siitä tullut sen perusmerkitystä pitkään aikaan sen jälkeenkään, ja kun sille sellainen merkitys sitten annettiin, mikäli lainkaan annettiin, se tapahtui vain siksi, että syystä tai toisesta oletettiin asian vahvistavien todisteiden puuttumisesta huolimatta, että se nimenomainen stauros, jossa Jeesus teloitettiin, oli nimenomaan sen muotoinen.

Vanhimmat tunnetut kuvat Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta nimenomaan ristinmuotoiselle puulle ovat 100- ja 200-luvun vaihteen tienoilta. Vanhin varmasti ajoitettu on pakanan piirtämä pilakuva, jossa Jeesuksella on aasin pää, ja se on 200-luvun alusta.  Varhaisista kristityistä kirjoittajista Barnabaan kirjeen kirjoittaja selitti Jeesuksen teloitusvälineen olleen tau-kirjaimen muotoinen, eli poikkipuulla varustettu. Barnabaan kirje oli melko laajalti luettu alkuseurakunnissa, mutta jäi lopulta pois Uuden Testamentin kaanonista. Barnabaan kirje on todennäköisesti vanhempi kuin nuorimmat Uuteen Testamenttiin otetut kirjoitukset. 

 

Eli riippumatta siitä, mitä UT:iin otettujen kirjojen kirjoittajat sanalla tarkoittivat, kristityt ovat viimeistään 100-luvulla tulleet siihen käsitykseen, että kyseessä on ollut ristin muotoinen puu. 

Ristin alkuperä

Jos kerran Raamattu ei sano, että Jeesus olisi teloitettu ristillä, miksi kaikki kirkkokunnat, jotka väittävät noudattavansa Raamatun opetuksia katolilaiset, protestantit ja ortodoksit koristelevat rakennuksensa risteillä ja käyttävät ristiä uskonsa vertauskuvana?    Miten siitä tuli suosittu symboli?

Ristiä eivät kunnioita ainoastaan kristikuntaan kuuluvat, jotka väittävät noudattavansa Raamatun ohjeita, vaan myös sellaiset, joilla ei ole mitään tekemistä Raamatun kanssa ja joiden palvonta juontuu varhaisemmilta ajoilta kuin kristillisten kirkkojen. Lukuisissa uskonnollisissa hakuteoksissa myönnetään, että erimallisia ristejä käytettiin jo varhain ihmiskunnan historiassa. Esimerkiksi muinaisen Egyptin jumaluuksista kertovissa hieroglyfikirjoituksissa ja kuvissa esiintyy usein T-kirjaimen muotoinen risti, jonka päällä on silmukka. Sitä sanotaankin silmukka- tai kahvaristiksi, ja sen arvellaan olleen elämän symboli. Myöhemmin tätä ristityyppiä käytettiin runsaasti muun muassa koptilaisessa kirkossa.

Tietoteoksen The Catholic Encyclopedia mukaan ristin alkumuoto oli ilmeisesti niin sanottu gammadion (crux gammata), jonka orientalistit ja esihistoriallisen arkeologian opiskelijat tuntevat paremmin sen sanskritinkielisellä nimellä svastika [hakaristi]. Tätä merkkiä käyttivät laajalti Intian hindut samoin kuin buddhalaiset kaikkialla Aasiassa, ja sen voi yhä nähdä noilla alueilla erilaisissa koristeissa ja ornamenteissa.

Aivan tarkkaan ei tiedetä, milloin risti omaksuttiin kristilliseksi symboliksi. Edellä mainittu tutkija W. E. Vine sanoo: 200-luvun puoliväliin mennessä kirkot olivat joko hylänneet eräät kristillisen uskon opit tai omaksuneet niiden  irvikuvat. Tämän luopiokirkollisen pappisjärjestelmän arvonannon lisäämiseksi pakanoita otettiin kirkkoon siitä riippumatta, olivatko he uskosta uudestisyntyneitä, ja heidän sallittiin suurimmaksi osaksi pitää pakanalliset merkkinsä ja vertauskuvansa. (Expository Dictionary of New Testament Words.) Näihin merkkeihin kuului myös risti.

Sittemmin käyttöön on otettu monenmallisia ristejä. Erään hakuteoksen mukaan esimerkiksi Antoniuksen risti on ison T-kirjaimen muotoinen ja sen ajatellaan juontuvan [babylonialaista] Tammus-jumalaa symboloivasta tau-kirjaimesta. Andreaksen risti taas on X-kirjaimen muotoinen, ja tutussa latinalaisessa ristissä pystyhirren poikkipuuta on laskettu hieman alaspäin. Tätä muotoa pidetään perinteisesti ristinä, jollaisella Herramme kuoli. (The Illustrated Bible Dictionary.)

Tutkijat eivät ole löytäneet mitään todisteita siitä, että varhaiskristityt olisivat käyttäneet ristiä. Ristin historiaa käsittelevässä kirjassa lainataan 1600-luvun lopulla elänyttä kirjoittajaa, joka kysyi: Voiko siunattua Jeesusta miellyttää se, että hänen opetuslapsensa riemuitsevat sen välineen kuvasta, jolla hänen kuolemanrangaistuksensa pantiin toimeen ja jolla hän [yleisen käsityksen mukaan] tyynesti ja viattomasti kärsi, häpeästä välittämättä? (History of the Cross.) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamatun mukaan puhe rististä on hullutusta niille jotka kadotukseen joutuu.

Kidutusväline, jollaiseen Jeesus Kristus naulittiin kuolemaan. 
Klassisessa kreikassa sana (stauros), joka on Uuden maailman käännöksessä käännetty kidutuspaaluksi, merkitsee ensisijaisesti pystysuoraa paalua, eikä ole mitään todisteita siitä, että Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat olisivat tarkoittaneet tällä sanalla paalua, jossa oli poikkipuu. (Ks. PAALUUN PANEMINEN; Int, liite 3C; Rbi8, liite 5C.)

 

John Denham Parsonsin kirjassa The Non-Christian Cross (Lontoo 1896, s. 23, 24) sanotaan: 

Missään Uuden testamentin muodostavissa lukuisissa kirjoituksissa ei ole ainuttakaan lausetta, joka todistaisi alkuperäisellä kreikan kielellä edes epäsuorasti sen puolesta, että Jeesuksen tapauksessa käytetty stauros  oli jotakin muuta kuin tavallinen stauros, ja vielä vähemmän sen puolesta, että se olisi koostunut, ei yhdestä puunkappaleesta, vaan kahdesta ristin muotoon yhteen naulatusta kappaleesta.   Opettajamme johtavat ihmisiä melko lailla harhaan, kun he käyttävät sanan stauros vastineena ristiä kääntäessään kirkon kreikankielisiä dokumentteja äidinkielellemme ja kun he tukevat tuota menettelyä panemalla sanakirjoihin stauroksen merkitykseksi ristin selittämättä tarkoin, ettei se missään tapauksessa ollut tuon sanan perusmerkitys apostolien päivinä eikä siitä tullut sen perusmerkitystä pitkään aikaan sen jälkeenkään, ja kun sille sellainen merkitys sitten annettiin, mikäli lainkaan annettiin, se tapahtui vain siksi, että syystä tai toisesta oletettiin asian vahvistavien todisteiden puuttumisesta huolimatta, että se nimenomainen stauros, jossa Jeesus teloitettiin, oli nimenomaan sen muotoinen.

Vanhimmat tunnetut kuvat Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta nimenomaan ristinmuotoiselle puulle ovat 100- ja 200-luvun vaihteen tienoilta. Vanhin varmasti ajoitettu on pakanan piirtämä pilakuva, jossa Jeesuksella on aasin pää, ja se on 200-luvun alusta.  Varhaisista kristityistä kirjoittajista Barnabaan kirjeen kirjoittaja selitti Jeesuksen teloitusvälineen olleen tau-kirjaimen muotoinen, eli poikkipuulla varustettu. Barnabaan kirje oli melko laajalti luettu alkuseurakunnissa, mutta jäi lopulta pois Uuden Testamentin kaanonista. Barnabaan kirje on todennäköisesti vanhempi kuin nuorimmat Uuteen Testamenttiin otetut kirjoitukset. 

 

Eli riippumatta siitä, mitä UT:iin otettujen kirjojen kirjoittajat sanalla tarkoittivat, kristityt ovat viimeistään 100-luvulla tulleet siihen käsitykseen, että kyseessä on ollut ristin muotoinen puu. 

Ristin alkuperä

Jos kerran Raamattu ei sano, että Jeesus olisi teloitettu ristillä, miksi kaikki kirkkokunnat, jotka väittävät noudattavansa Raamatun opetuksia katolilaiset, protestantit ja ortodoksit koristelevat rakennuksensa risteillä ja käyttävät ristiä uskonsa vertauskuvana?    Miten siitä tuli suosittu symboli?

 

Ristiä eivät kunnioita ainoastaan kristikuntaan kuuluvat, jotka väittävät noudattavansa Raamatun ohjeita, vaan myös sellaiset, joilla ei ole mitään tekemistä Raamatun kanssa ja joiden palvonta juontuu varhaisemmilta ajoilta kuin kristillisten kirkkojen. Lukuisissa uskonnollisissa hakuteoksissa myönnetään, että erimallisia ristejä käytettiin jo varhain ihmiskunnan historiassa. Esimerkiksi muinaisen Egyptin jumaluuksista kertovissa hieroglyfikirjoituksissa ja kuvissa esiintyy usein T-kirjaimen muotoinen risti, jonka päällä on silmukka. Sitä sanotaankin silmukka- tai kahvaristiksi, ja sen arvellaan olleen elämän symboli. Myöhemmin tätä ristityyppiä käytettiin runsaasti muun muassa koptilaisessa kirkossa.

Tietoteoksen The Catholic Encyclopedia mukaan ristin alkumuoto oli ilmeisesti niin sanottu gammadion (crux gammata), jonka orientalistit ja esihistoriallisen arkeologian opiskelijat tuntevat paremmin sen sanskritinkielisellä nimellä svastika [hakaristi]. Tätä merkkiä käyttivät laajalti Intian hindut samoin kuin buddhalaiset kaikkialla Aasiassa, ja sen voi yhä nähdä noilla alueilla erilaisissa koristeissa ja ornamenteissa.

 

Aivan tarkkaan ei tiedetä, milloin risti omaksuttiin kristilliseksi symboliksi. Edellä mainittu tutkija W. E. Vine sanoo: 200-luvun puoliväliin mennessä kirkot olivat joko hylänneet eräät kristillisen uskon opit tai omaksuneet niiden  irvikuvat. Tämän luopiokirkollisen pappisjärjestelmän arvonannon lisäämiseksi pakanoita otettiin kirkkoon siitä riippumatta, olivatko he uskosta uudestisyntyneitä, ja heidän sallittiin suurimmaksi osaksi pitää pakanalliset merkkinsä ja vertauskuvansa. (Expository Dictionary of New Testament Words.) Näihin merkkeihin kuului myös risti.

 

Sittemmin käyttöön on otettu monenmallisia ristejä. Erään hakuteoksen mukaan esimerkiksi Antoniuksen risti on ison T-kirjaimen muotoinen ja sen ajatellaan juontuvan [babylonialaista] Tammus-jumalaa symboloivasta tau-kirjaimesta. Andreaksen risti taas on X-kirjaimen muotoinen, ja tutussa latinalaisessa ristissä pystyhirren poikkipuuta on laskettu hieman alaspäin. Tätä muotoa pidetään perinteisesti ristinä, jollaisella Herramme kuoli. (The Illustrated Bible Dictionary.)

 

Tutkijat eivät ole löytäneet mitään todisteita siitä, että varhaiskristityt olisivat käyttäneet ristiä. Ristin historiaa käsittelevässä kirjassa lainataan 1600-luvun lopulla elänyttä kirjoittajaa, joka kysyi: Voiko siunattua Jeesusta miellyttää se, että hänen opetuslapsensa riemuitsevat sen välineen kuvasta, jolla hänen kuolemanrangaistuksensa pantiin toimeen ja jolla hän [yleisen käsityksen mukaan] tyynesti ja viattomasti kärsi, häpeästä välittämättä? (History of the Cross.) 

Höpönlöpön ei millään pahalla.

1 Corinthians 1:18 KJV

[18] For the preaching of the cross is to them that perish foolishness; but unto us which are saved it is the power of God.

Tiesittekö että Darvin etsi keinoa tuho kristinusko ja hänen ystävänsä ehdotti että väitetään maapallon olevan miljoonia vuosia vanha jotta se kumoaisi Raamatun.

Kannattaa ottaa asioista selvää ennenkuin uskoo kaikenmaailman darvineita.

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö että Darvin etsi keinoa tuho kristinusko ja hänen ystävänsä ehdotti että väitetään maapallon olevan miljoonia vuosia vanha jotta se kumoaisi Raamatun.

Kannattaa ottaa asioista selvää ennenkuin uskoo kaikenmaailman darvineita.

Onko tämä samanlainen uskonasia kuin mielikuvitusystäväsi palvominen?

Ei sellaista kirjaa tarvi lukea, mikä väittää ihmisen olevan alkulimasta, sitten kalasta ja ykskaks myös apinasta polveutunut. 😃

Raamattu sanoo, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, eikä Jumala ole lima, kala eikä apina. Jumala sanoi "tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat". Jesajan kirjassa profeetta näkee Jumalan näyssä ja kuvailee häntä sanoin "valtaistuimen muotoisella istui hahmo, ihmisen näköinen". 

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö että Darvin etsi keinoa tuho kristinusko ja hänen ystävänsä ehdotti että väitetään maapallon olevan miljoonia vuosia vanha jotta se kumoaisi Raamatun.

Kannattaa ottaa asioista selvää ennenkuin uskoo kaikenmaailman darvineita.

Taidat olla sinä, jonka pitäisi ottaa asioista selvää, ennen kuin uskot kaikenmaailman kreationistien valheita. 

Darwinilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että on saatu selville maapallon olevan miljardeja (ei miljoonia) vuosia vanha 😃. 

Kuvitteletko sinä, että Darwin tutki maapallon ikää? 

Tieteellä on loputtomia ongelmia, kuten mistä se alkuräjähdys saattoi tulla, kun olematon ei voi räjähtää. Ja miksi apinoita on vieläkin.

Jumala loi ihmisen hallitsemaan sitä kaikkea, mistä tiede väittää ihmisen tulleen. 

Vierailija kirjoitti:

Tieteellä on loputtomia ongelmia, kuten mistä se alkuräjähdys saattoi tulla, kun olematon ei voi räjähtää. Ja miksi apinoita on vieläkin.

Alkuräjähdys ei ollut räjähdys. Alkuräjähdys ei myöskään alkanut olemattomasta. 

Ihminen ei ole kehittynyt nykyisistä apinalajeista. Meidän ja muiden apinoiden yhteistä kantamuotoa ei enää ole. Jos olisi, ei siinäkään olisi mitään ihmeellistä. 

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö että Darvin etsi keinoa tuho kristinusko ja hänen ystävänsä ehdotti että väitetään maapallon olevan miljoonia vuosia vanha jotta se kumoaisi Raamatun.

Kannattaa ottaa asioista selvää ennenkuin uskoo kaikenmaailman darvineita.

Tuota...ei maapallon ikä liity Darwiniin mitenkään. Mistä olet tällaista hömppää saanut päähäsi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö että Darvin etsi keinoa tuho kristinusko ja hänen ystävänsä ehdotti että väitetään maapallon olevan miljoonia vuosia vanha jotta se kumoaisi Raamatun.

Kannattaa ottaa asioista selvää ennenkuin uskoo kaikenmaailman darvineita.

Tuota...ei maapallon ikä liity Darwiniin mitenkään. Mistä olet tällaista hömppää saanut päähäsi? 

Varmaan Kent Hovindilta, se on näiden kreationistihörhöjen suuri profeetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamatun mukaan puhe rististä on hullutusta niille jotka kadotukseen joutuu.

Kidutusväline, jollaiseen Jeesus Kristus naulittiin kuolemaan. 
Klassisessa kreikassa sana (stauros), joka on Uuden maailman käännöksessä käännetty kidutuspaaluksi, merkitsee ensisijaisesti pystysuoraa paalua, eikä ole mitään todisteita siitä, että Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat olisivat tarkoittaneet tällä sanalla paalua, jossa oli poikkipuu. (Ks. PAALUUN PANEMINEN; Int, liite 3C; Rbi8, liite 5C.)

 

John Denham Parsonsin kirjassa The Non-Christian Cross (Lontoo 1896, s. 23, 24) sanotaan: 

Missään Uuden testamentin muodostavissa lukuisissa kirjoituksissa ei ole ainuttakaan lausetta, joka todistaisi alkuperäisellä kreikan kielellä edes epäsuorasti sen puolesta, että Jeesuksen tapauksessa käytetty stauros  oli jotakin muuta kuin tavallinen stauros, ja vielä vähemmän sen puolesta, että se olisi koostunut, ei yhdestä puunkappaleesta, vaan kahdesta ristin muotoon yhteen naulatusta kappaleesta.   Opettajamme johtavat ihmisiä melko lailla harhaan, kun he käyttävät sanan stauros vastineena ristiä kääntäessään kirkon kreikankielisiä dokumentteja äidinkielellemme ja kun he tukevat tuota menettelyä panemalla sanakirjoihin stauroksen merkitykseksi ristin selittämättä tarkoin, ettei se missään tapauksessa ollut tuon sanan perusmerkitys apostolien päivinä eikä siitä tullut sen perusmerkitystä pitkään aikaan sen jälkeenkään, ja kun sille sellainen merkitys sitten annettiin, mikäli lainkaan annettiin, se tapahtui vain siksi, että syystä tai toisesta oletettiin asian vahvistavien todisteiden puuttumisesta huolimatta, että se nimenomainen stauros, jossa Jeesus teloitettiin, oli nimenomaan sen muotoinen.

Vanhimmat tunnetut kuvat Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta nimenomaan ristinmuotoiselle puulle ovat 100- ja 200-luvun vaihteen tienoilta. Vanhin varmasti ajoitettu on pakanan piirtämä pilakuva, jossa Jeesuksella on aasin pää, ja se on 200-luvun alusta.  Varhaisista kristityistä kirjoittajista Barnabaan kirjeen kirjoittaja selitti Jeesuksen teloitusvälineen olleen tau-kirjaimen muotoinen, eli poikkipuulla varustettu. Barnabaan kirje oli melko laajalti luettu alkuseurakunnissa, mutta jäi lopulta pois Uuden Testamentin kaanonista. Barnabaan kirje on todennäköisesti vanhempi kuin nuorimmat Uuteen Testamenttiin otetut kirjoitukset. 

 

Eli riippumatta siitä, mitä UT:iin otettujen kirjojen kirjoittajat sanalla tarkoittivat, kristityt ovat viimeistään 100-luvulla tulleet siihen käsitykseen, että kyseessä on ollut ristin muotoinen puu. 

Ristin alkuperä

Jos kerran Raamattu ei sano, että Jeesus olisi teloitettu ristillä, miksi kaikki kirkkokunnat, jotka väittävät noudattavansa Raamatun opetuksia katolilaiset, protestantit ja ortodoksit koristelevat rakennuksensa risteillä ja käyttävät ristiä uskonsa vertauskuvana?    Miten siitä tuli suosittu symboli?

 

Ristiä eivät kunnioita ainoastaan kristikuntaan kuuluvat, jotka väittävät noudattavansa Raamatun ohjeita, vaan myös sellaiset, joilla ei ole mitään tekemistä Raamatun kanssa ja joiden palvonta juontuu varhaisemmilta ajoilta kuin kristillisten kirkkojen. Lukuisissa uskonnollisissa hakuteoksissa myönnetään, että erimallisia ristejä käytettiin jo varhain ihmiskunnan historiassa. Esimerkiksi muinaisen Egyptin jumaluuksista kertovissa hieroglyfikirjoituksissa ja kuvissa esiintyy usein T-kirjaimen muotoinen risti, jonka päällä on silmukka. Sitä sanotaankin silmukka- tai kahvaristiksi, ja sen arvellaan olleen elämän symboli. Myöhemmin tätä ristityyppiä käytettiin runsaasti muun muassa koptilaisessa kirkossa.

Tietoteoksen The Catholic Encyclopedia mukaan ristin alkumuoto oli ilmeisesti niin sanottu gammadion (crux gammata), jonka orientalistit ja esihistoriallisen arkeologian opiskelijat tuntevat paremmin sen sanskritinkielisellä nimellä svastika [hakaristi]. Tätä merkkiä käyttivät laajalti Intian hindut samoin kuin buddhalaiset kaikkialla Aasiassa, ja sen voi yhä nähdä noilla alueilla erilaisissa koristeissa ja ornamenteissa.

 

Aivan tarkkaan ei tiedetä, milloin risti omaksuttiin kristilliseksi symboliksi. Edellä mainittu tutkija W. E. Vine sanoo: 200-luvun puoliväliin mennessä kirkot olivat joko hylänneet eräät kristillisen uskon opit tai omaksuneet niiden  irvikuvat. Tämän luopiokirkollisen pappisjärjestelmän arvonannon lisäämiseksi pakanoita otettiin kirkkoon siitä riippumatta, olivatko he uskosta uudestisyntyneitä, ja heidän sallittiin suurimmaksi osaksi pitää pakanalliset merkkinsä ja vertauskuvansa. (Expository Dictionary of New Testament Words.) Näihin merkkeihin kuului myös risti.

 

Sittemmin käyttöön on otettu monenmallisia ristejä. Erään hakuteoksen mukaan esimerkiksi Antoniuksen risti on ison T-kirjaimen muotoinen ja sen ajatellaan juontuvan [babylonialaista] Tammus-jumalaa symboloivasta tau-kirjaimesta. Andreaksen risti taas on X-kirjaimen muotoinen, ja tutussa latinalaisessa ristissä pystyhirren poikkipuuta on laskettu hieman alaspäin. Tätä muotoa pidetään perinteisesti ristinä, jollaisella Herramme kuoli. (The Illustrated Bible Dictionary.)

 

Tutkijat eivät ole löytäneet mitään todisteita siitä, että varhaiskristityt olisivat käyttäneet ristiä. Ristin historiaa käsittelevässä kirjassa lainataan 1600-luvun lopulla elänyttä kirjoittajaa, joka kysyi: Voiko siunattua Jeesusta miellyttää se, että hänen opetuslapsensa riemuitsevat sen välineen kuvasta, jolla hänen kuolemanrangaistuksensa pantiin toimeen ja jolla hän [yleisen käsityksen mukaan] tyynesti ja viattomasti kärsi, häpeästä välittämättä? (History of the Cross.) 

Tuo "History of the Cross" -kirja, jota Jehovan todistajat käyttävät lähteenään, painettiin vuonna 1871. Se, että 150 vuotta sitten ei ollut todisteita alkuseurakunnan käyttämistä risteistä ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi myöhemmin löytynyt.

Ja itseasiassa silloinkin niitä oli. Kuten tuo jo mainitsemani Barnabaan kirje (tosin Henry Ward ei välttämättä ollut tietoinen kirjeen koko tekstistä, koska se oli julkaistu vasta pari vuotta aiemmin) sekä 100-luvun jälkipuoliskolla vaikuttaneen Klemens Aleksandrialaisen kirjoitukset, joissa hän puhuu tau-kirjaimen muotoisesta rististä Jeesuksen merkkinä.

Mutta sen jälkeen on löytynyt mm. tuo aiemmin mainitsemani aasinpäinen Jeesus, suunnilleen saman ikäinen jaspiksesta tehty ristiamuletti sekä varhaiset kreikankieliset evankeliumitekstit, joissa on käytetty ristin muotoista staurogrammia sanan 'stauros' kirjoittamiseen.  
 

Vierailija kirjoitti:

Tieteellä on loputtomia ongelmia, kuten mistä se alkuräjähdys saattoi tulla, kun olematon ei voi räjähtää. Ja miksi apinoita on vieläkin.

Jotkut väittävät, että valkoiset amerikkalaiset polveutuisivat eurooppalaisista. Mutta sehän on mahdotonta, koska eurooppalaisia on vieläkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamatun mukaan puhe rististä on hullutusta niille jotka kadotukseen joutuu.

Kidutusväline, jollaiseen Jeesus Kristus naulittiin kuolemaan. 
Klassisessa kreikassa sana (stauros), joka on Uuden maailman käännöksessä käännetty kidutuspaaluksi, merkitsee ensisijaisesti pystysuoraa paalua, eikä ole mitään todisteita siitä, että Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat olisivat tarkoittaneet tällä sanalla paalua, jossa oli poikkipuu. (Ks. PAALUUN PANEMINEN; Int, liite 3C; Rbi8, liite 5C.)

 

John Denham Parsonsin kirjassa The Non-Christian Cross (Lontoo 1896, s. 23, 24) sanotaan: 

Missään Uuden testamentin muodostavissa lukuisissa kirjoituksissa ei ole ainuttakaan lausetta, joka todistaisi alkuperäisellä kreikan kielellä edes epäsuorasti sen puolesta, että Jeesuksen tapauksessa käytetty stauros  oli jotakin muuta kuin tavallinen stauros, ja vielä vähemmän sen puolesta, että se olisi koostunut, ei yhdestä puunkappaleesta, vaan kahdesta ristin muotoon yhteen naulatusta kappaleesta.   Opettajamme johtavat ihmisiä melko lailla harhaan, kun he käyttävät sanan stauros vastineena ristiä kääntäessään kirkon kreikankielisiä dokumentteja äidinkielellemme ja kun he tukevat tuota menettelyä panemalla sanakirjoihin stauroksen merkitykseksi ristin selittämättä tarkoin, ettei se missään tapauksessa ollut tuon sanan perusmerkitys apostolien päivinä eikä siitä tullut sen perusmerkitystä pitkään aikaan sen jälkeenkään, ja kun sille sellainen merkitys sitten annettiin, mikäli lainkaan annettiin, se tapahtui vain siksi, että syystä tai toisesta oletettiin asian vahvistavien todisteiden puuttumisesta huolimatta, että se nimenomainen stauros, jossa Jeesus teloitettiin, oli nimenomaan sen muotoinen.

Vanhimmat tunnetut kuvat Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta nimenomaan ristinmuotoiselle puulle ovat 100- ja 200-luvun vaihteen tienoilta. Vanhin varmasti ajoitettu on pakanan piirtämä pilakuva, jossa Jeesuksella on aasin pää, ja se on 200-luvun alusta.  Varhaisista kristityistä kirjoittajista Barnabaan kirjeen kirjoittaja selitti Jeesuksen teloitusvälineen olleen tau-kirjaimen muotoinen, eli poikkipuulla varustettu. Barnabaan kirje oli melko laajalti luettu alkuseurakunnissa, mutta jäi lopulta pois Uuden Testamentin kaanonista. Barnabaan kirje on todennäköisesti vanhempi kuin nuorimmat Uuteen Testamenttiin otetut kirjoitukset. 

 

Eli riippumatta siitä, mitä UT:iin otettujen kirjojen kirjoittajat sanalla tarkoittivat, kristityt ovat viimeistään 100-luvulla tulleet siihen käsitykseen, että kyseessä on ollut ristin muotoinen puu. 

Ristin alkuperä

Jos kerran Raamattu ei sano, että Jeesus olisi teloitettu ristillä, miksi kaikki kirkkokunnat, jotka väittävät noudattavansa Raamatun opetuksia katolilaiset, protestantit ja ortodoksit koristelevat rakennuksensa risteillä ja käyttävät ristiä uskonsa vertauskuvana?    Miten siitä tuli suosittu symboli?

 

Ristiä eivät kunnioita ainoastaan kristikuntaan kuuluvat, jotka väittävät noudattavansa Raamatun ohjeita, vaan myös sellaiset, joilla ei ole mitään tekemistä Raamatun kanssa ja joiden palvonta juontuu varhaisemmilta ajoilta kuin kristillisten kirkkojen. Lukuisissa uskonnollisissa hakuteoksissa myönnetään, että erimallisia ristejä käytettiin jo varhain ihmiskunnan historiassa. Esimerkiksi muinaisen Egyptin jumaluuksista kertovissa hieroglyfikirjoituksissa ja kuvissa esiintyy usein T-kirjaimen muotoinen risti, jonka päällä on silmukka. Sitä sanotaankin silmukka- tai kahvaristiksi, ja sen arvellaan olleen elämän symboli. Myöhemmin tätä ristityyppiä käytettiin runsaasti muun muassa koptilaisessa kirkossa.

Tietoteoksen The Catholic Encyclopedia mukaan ristin alkumuoto oli ilmeisesti niin sanottu gammadion (crux gammata), jonka orientalistit ja esihistoriallisen arkeologian opiskelijat tuntevat paremmin sen sanskritinkielisellä nimellä svastika [hakaristi]. Tätä merkkiä käyttivät laajalti Intian hindut samoin kuin buddhalaiset kaikkialla Aasiassa, ja sen voi yhä nähdä noilla alueilla erilaisissa koristeissa ja ornamenteissa.

 

Aivan tarkkaan ei tiedetä, milloin risti omaksuttiin kristilliseksi symboliksi. Edellä mainittu tutkija W. E. Vine sanoo: 200-luvun puoliväliin mennessä kirkot olivat joko hylänneet eräät kristillisen uskon opit tai omaksuneet niiden  irvikuvat. Tämän luopiokirkollisen pappisjärjestelmän arvonannon lisäämiseksi pakanoita otettiin kirkkoon siitä riippumatta, olivatko he uskosta uudestisyntyneitä, ja heidän sallittiin suurimmaksi osaksi pitää pakanalliset merkkinsä ja vertauskuvansa. (Expository Dictionary of New Testament Words.) Näihin merkkeihin kuului myös risti.

 

Sittemmin käyttöön on otettu monenmallisia ristejä. Erään hakuteoksen mukaan esimerkiksi Antoniuksen risti on ison T-kirjaimen muotoinen ja sen ajatellaan juontuvan [babylonialaista] Tammus-jumalaa symboloivasta tau-kirjaimesta. Andreaksen risti taas on X-kirjaimen muotoinen, ja tutussa latinalaisessa ristissä pystyhirren poikkipuuta on laskettu hieman alaspäin. Tätä muotoa pidetään perinteisesti ristinä, jollaisella Herramme kuoli. (The Illustrated Bible Dictionary.)

 

Tutkijat eivät ole löytäneet mitään todisteita siitä, että varhaiskristityt olisivat käyttäneet ristiä. Ristin historiaa käsittelevässä kirjassa lainataan 1600-luvun lopulla elänyttä kirjoittajaa, joka kysyi: Voiko siunattua Jeesusta miellyttää se, että hänen opetuslapsensa riemuitsevat sen välineen kuvasta, jolla hänen kuolemanrangaistuksensa pantiin toimeen ja jolla hän [yleisen käsityksen mukaan] tyynesti ja viattomasti kärsi, häpeästä välittämättä? (History of the Cross.) 

Tuo "History of the Cross" -kirja, jota Jehovan todistajat käyttävät lähteenään, painettiin vuonna 1871. Se, että 150 vuotta sitten ei ollut todisteita alkuseurakunnan käyttämistä risteistä ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi myöhemmin löytynyt.

Ja itseasiassa silloinkin niitä oli. Kuten tuo jo mainitsemani Barnabaan kirje (tosin Henry Ward ei välttämättä ollut tietoinen kirjeen koko tekstistä, koska se oli julkaistu vasta pari vuotta aiemmin) sekä 100-luvun jälkipuoliskolla vaikuttaneen Klemens Aleksandrialaisen kirjoitukset, joissa hän puhuu tau-kirjaimen muotoisesta rististä Jeesuksen merkkinä.

Mutta sen jälkeen on löytynyt mm. tuo aiemmin mainitsemani aasinpäinen Jeesus, suunnilleen saman ikäinen jaspiksesta tehty ristiamuletti sekä varhaiset kreikankieliset evankeliumitekstit, joissa on käytetty ristin muotoista staurogrammia sanan 'stauros' kirjoittamiseen.  
 

Toiset kirjoittajat viittaavat näkyyn, jonka aurinkoa palvova Konstantinus väitti saaneensa sotaretkellä vuonna 312 ja jossa risti loisti auringossa ja siinä näkyivät sanat in hoc vinces (lat.), tällä voitat. Jonkin ajan kuluttua hänen armeijansa sotamerkkejä, kilpiä ja muita varusteita koristi kristillinen merkki.  

Konstantinuksen väitetään kääntyneen kristityksi, vaikka hänet kastettiin vasta 25 vuotta myöhemmin kuolinvuoteellaan. Hänen vaikuttimensa on kyseenalaistettu. Vaikuttaa siltä, että hän yritti muuttaa kristillisyyden joksikin sellaiseksi, minkä hän uskoi alamaistensa todennäköisimmin hyväksyvän katolisena [yleisenä] uskontona, sen sijaan että olisi itse muuttunut Jeesus Nasaretilaisen opetusten mukaiseksi, sanotaan ristiä käsittelevässä kirjassa The Non-Christian Cross.