Kun mies ei tiedä mitä haluaa...

Ikävä on, mutta suhde lopetettiin.

- 2 -

oletko löytänyt uuden miehen? Ajatteletko usein että mitä jos mies olisikin loppujen lopuksi halunnut sen " oikean" suhteen kanssasi? Kamala kun en oikeasti tiedä mitä pitäisi tehdä... Kiitos jos jaksat vastailla!

-ap

lopettamispäätös. Arjen sujuminen on kuitenkin erittäin tärkeä asia suhteessa. Jos toinen elää " tunti-kerrallaan" -menetelmällä ja häviää välillä päiviksi kun kaipaa sitä omaa aikaa/rauhaa. Ja toinen menettää hermonsa kun haluaisi suunnitella jo viikkoja etukäteen (viikonloput/lomat ym). Niin eihän suhteesta mitään tule. Vaikka yhteiset hetket/päivät olisivat kuinka ihania/mahtavia/arkisia/todellisia/parhaita.



Ja itse vielä mietin haluanko toisen lapsen vai en. Aika menee itselläni umpeen, en voinut jättää sitä mahdollisesti-tulevan-mieheni mietintään. Hän kun ei vaan tiennyt haluaako suhdetta/muuttaa yhteen/lapsen jne. Aina välillä halusi, sitten taas empi. Liian kauan varmaan asunut yksin ja oma elämä oli keskipisteenä.



- 2 -

siis ihan sama juttu! Itsellänikin on yksi lapsi aikaisemmasta suhteesta ja toisesta haaveilen. Mies ei osaa sanoa sen enempää haluaako ikinä edes lapsia. Ja on tälläkin hetkellä viettämässä sitä omaa aikaa siellä omassa kodissaan, (nyt vasta toista iltaa peräkkäin). Nimenomaan puhuu aina siitä että tarvitsee myös omaa aikaa, muuten alkaa ahdistaa. Viime kesänä teki näitä katoamistemppuja mökille ja soitti vasta periltä " hei, tulin mökille vähäks aikaa. En tiedä viel millon tuun takas" Kuitenkin sanoo haluavansa olla mun kanssa ja tiedän että rakastaa. Tämä on niin vaikeaa!

-ap

jotain ratkaisua meidän suhteessa. Tauon aikana mies tajusi kuinka paljon mua rakastakaan ja haluaa elää mun kanssa. Sitten alettiinkin tavata useammin ja mies ihastui tosissaan myös lapseeni - ja rupesi jopa haaveilemaan yhteisestä lapsesta, vaikka aiemmin oli monesti sanonut, että ei lasta aio koskaan hankkia. Mutta sitten näkemiset taas harvenivat kun mies niin tarvitsi sitä " omaa aikaa" jne... eikä koskaan tiennyt milloin nähdään. Oman lapseni takia oikeastaan oli pakko pistää poikki, kun lapsen kanssa vaan pitää asioista suunnitella etukäteen.



Kuitenkin jokainen yhteinen hetkemme oli todella mahtava (vaikka välillä sitä tavallista arkeakin mahtui joukkoon - ja sitä kaipasinkin eniten). Mutta joskus on ajateltava järjellä ja tehtävä tulevaisuutta ajatellen oikea päätös. Nyt on ainakin helpompaa siltä kantilta, että ei tarvitse joka päivä miettiä, että näkeekö miestä tänään vai ei. Eikä tarvitse miettiä viikkonloppuohjelmaa niin, että aina on mielessä vaihtoehto a ja b (näkeekö miestä vai ei).



- 2 -

sain nyt hieman lisää mietittävää. Tekis kyllä mieli näyttää nämä viestit sille äijälle kun taas nähdään ja katsoa mitä sanoo vai sanooko mitään ;) niin kovasti kuulostaa tutulta tuo tekstisi että vois hyvinkin olla mun kirjoittamaa! Just tuota pelkään että jos ja kun erotaan niin ottaisin sen takaisin kuitenkin just siks et olen aika varma et siinä vaiheessa mies " tietäis" että haluaakin meidät. Mutta tuskin kovin kauaa menis kunnes asiat olis ennallaan... Pitäis vaan kerätä rohkeutta jatkaa matkaa eteenpäin itsekseen ja toivoa että onni voisi löytyä muualtakin... kun sydän vaan päästäis irti yhtä " helposti" ku järki.

katsella sitä " jahkailua" ...? Ehkä teilläkin tauko tekisi terää...? Toisaalta sitä miestä ymmärtää kun se on niin pitkään asunut/elänyt yksin, mutta...



Lykkyä tykö :) Ja onnea tulevaisuuteen!!



- 2 -

Kuinka usein näette? Me tosin ollaan seurusteltu vasta vuoden verran, eli kovin suuria tulevaisuuden suunnitelmia ei vielä olla tehty. Mies vaan vaikuttaa siltä, että näin on hyvä. En ole viitsinyt " hoputtaa" päättämään mitä haluaa. Me nähdään 4-7 kertaa viikossa, mutta tuntuu että ne pari vapaailtaa miehelle on tärkeitä, eli tuskin voitais yhteen muuttaa... Mulla on kaksi pientä lasta, joten tavallaan ymmärrän että lapseton mies kaipaa sitä rauhaa...

Tuli ero, koska oli sietämätöntä yrittää seurustella ihmisen kanssa joka vaati niin paljon " omaa aikaa" , keskimäärin nukuttiin yhdessä vain joka toinen yö kun enempi niiiin ahdisti. Oli siis aika mahdoton ajatus, että yhteen muutettaisiin millään aikajänteellä, ja vähän vaikea oli lähentää suhdetta kunnolla. Eron jälkeen olin puolisen vuotta aika maassa.



Nyt asun yhdessä ihanan mieheni kanssa, ja tästä vinkkelistä luulen, että tuolloin iso osa exän viehätystä oli juuri se torjuvuus, eli se oli heti muka mielenkiintoisempi kun oli hankala. Mun kohdalla oli ehdottomasti oikea päätös, että erottiin. En usko, että ko mies ainakaan 10 vuoteen muuttaa kenenkään kanssa yhteen.



Toikin on niin tuttua, että vkl-suunnitelmissa oli a ja b. Omia menoja hannasi sopimasta, jos ex vaikka haluaisikin nähdä, säälittävää. Ja usein riideltiin, ollaanko yö yhdessä vai ei.

ollaan 4-5 päivää viikossa yhdessä. Kyse ei ole siitä etteikö mies haluaisi juuri minun kanssani elää, on hyvin selvästi sanonut että jos jonkun niin minun. Mutta kun ei tiedä haluaako elää yksin vai puolison kanssa. Hyvin tyytyväiseltä vaikuttaa tilanteeseen tällaisenaan, vaikka kyllä häntä ahdistaa se etten minä ole niin onnellinen kuin voisin olla jos hänet kokonaan saisin.

Minunkin mies oli tyytyväinen " etäsuhteeseen" (=nähtiin kun hänelle sopi).



- 2 -

niin ei kande tuhlata aikaa ja odottaa ..