Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Musta tehtiin sitten lastensuojeluilmoitus :(

Vierailija
03.05.2007 |

Mulla on kolmevuotias lapsi päiväkodissa hoidossa, itse käyn työssä. Lapsi on jo suurikokoinen ikäisekseen ja minä pieni ja hentoinen (150cm ja 45kg). Lapsella on ihan kiitettävä uhma, ja olen yrittänyt parhaani mukaan selvitä siitä.



Lapsellani on tapana silloin tällöin rynniä suoraan päiväkodin portista ulos, ja jatkaa juoksuaan kun huomaa että minä juoksen perässä. Se on hänen mielestään vain hauska leikki. Ei siinä muuten mitään, mutta kiinniotettaessa lapsi valahtaa veltoksi kuin keitetty makarooni ja rimpuilee minkä pystyy. Voitte uskoa että mulla on työtä ensinnäkään saada lapsi ylös maasta, saati sitten kantaa häntä autolle.



Muutaman kerran olen tämän taistelun hänen kanssaan tehnyt, viimeaikoina en enää jaksanut. Nykyään kun lapsi tekee saman tempauksen, sanon kylmästi että heippa, äiti lähtee ja menen autolle. Kuitenkin koko ajan pidän silmällä ettei lapsi joudu vaaraan (jää auton alle tai katoa liian kauas silistäni). Tottakai uhmis hermostuu tästä ja huutaa että äiti elä mee ja tulee luokseni.



En hermostu, en korota ääntäni, lähinnä minua vain naurattaa uhmiksen temppuamiset MUTTA en todellakaan fyysisesti JAKSA retuuttaa rimpuilevaa makaroonia autolle. Joten teen näin. Kertaakaan en ole mennyt edes sutoon sisälle saakka jättäen lastani parkkipaikalle. Riittää kun käännyn lapsesta pois päin enkä enää seuraa häntä vaan sanon että äiti lähtee.



Ja TÄMÄ on syynä siihen miksi päiväkodista otettiin yhteyttä lastensuojeluun.



Tiedän kyllä että kaikki pk:n henkilökunta näkee uhmiksen temppuamisen ja minun reagointini siihen, mutta en silti ymmärrä. Sitten ymmärtäisin jos jättäisin todella lapseni sinne ja menisin vaikka autoon istumaan. Tai jos en pitäisi silmällä häntä niin, että joutuisi vaaraan, autotielle tai jos parkkiksella on muita lähteviä/tulevia autoilijoita.



Olen hämmentynyt. Olenko nyt oikeasti jättänyt tajuamatta jotain olennaista, miksi minä olen uhka lapselleni? Olisiko siis parempi, että juoksisin uhmiksen perässä satoja metrejä (lapsesta tämä on hauska leikki kun äiti seuraa perässä) ja saatuani hänet kiinni, raahaisin maata pitkin autolle kun en jaksa kantaa/nostaa?



:((( MITEN minun pitäisi toimia?

Kommentit (64)

Vierailija
61/64 |
06.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole alalla, mutta olen kuullut joskus tapauksia, joissa vanhemmat tulevat julkisuuteen kuvien kera ihmettelemään miksi niiltä on otettu lapset huostaan? Ihan syyttä? Kertovat oman tarinansa ja ihmiset kauhistelee lastesuojelun käsittämätöntä meininkiä.

Lastensuojelulla taas vaitiolovelvollisuus ja eivät voi kertoa totuutta.

Eräs perhe tuli julkisuuteen, koska halusivat kolmesta huonosti kohdelluistaan lapsista ainoan pojan takaisin, tytöistä viis... Sepittivät juttua kotiin rynnänneistä sossuista. Totuus ihan muuta, lapset pelastettiin lukitusta häkkikellarista.

Vierailija:


harvoin sellaisia tehdään. Ja yleensä lastensuojelu kykenee toimimaan aivan liian hitaasti. Mutta ne perheet, joista ilmoituksia tehdään, eivät todellakaan joko tietoisesti tai tajuamattaan kerro koko totuutta näissä tarinoissaan, sympatioita kerätäkseen. Älkää kiltit, hyväntahtoiset, mutta tietämättömät ihmiset menkö halpaan.

Usein herää pelko:" olenhan minäkin toiminut noin, viedäänkö minulta lapset?" Ei viedä, eikä viedä suoraan lastensuojeluilmoituksen perusteellakaan, mutta te ette tiedä koko totuutta. Trust me.

Vierailija
62/64 |
06.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siksi on vaikea kuvitella, että päätöksiä tehdään väärin tai löysin perustein. Pikemminkin liian monen lapsen oikeus turvalliseen lapsuuteen ei toteudu. EN nyt ota kantaa ap:n tilanteeseen, siitähän me emme oikeasti tiedä yhtään mitään hänen kuvauksensa perusteella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/64 |
06.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkoittaa VALINTAA eli lapselle annetaan kaksi vaihtoehtoa a) lähdet vapaaehtoisesti, omin jaloin tai b) olet lähtemättä.

Ei siinä ketään vastoin lapsen tahtoa hylätä.

Vierailija
64/64 |
06.05.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

minun uhmis kun alkaa todella kiukuttelee ni siihen ei mikään lahjominen auta, mistään tarroista ei välitä paskan vertaa..tm sellaisista, tuskin mikään jäätelö kotonakaan auttaisi.





Monesti tappelee jo itsensä kanssa. esim..2en halua autoa, haluan auton, en halua autoa jne." jankkaa tätä uhmittelua vaikka minä en ole sanonut väliin mitään. siis en ole kieltäny ottamaan autoa..





Mutta pitää sanoa etteä tällä hetkellä on rauhottunut, on hyvätapainen ja päiväkodissa on hurmannut kaikki. ja olen muuten yh.



monet kerrat on raahattu kädestä huutavana, ja annettu rauhassa huutaa kiukku pois ku ei oo saanu tahtoonsa läpi ja se on tuottanut tulosta..



ihmiset jotka eivät ole kasvattaneet todella uhmaikäistä ni voisivat jättää vastailematta tälläisiin keskusteluihin. minäkään en uskonut ennen poikaani että kellään voi olla noin kova pää, mutta näköjään voi ja sitä ei tiedä kuin sellaiset joilla on todella uhmakas lapsi...