Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Maajussille morsian 2026
MIltäs tämän vuoden osallistujat vaikuttaa?
https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/a/bf844a50-2a3b-4975-9cb6-349065b…
Maajussille morsian -ohjelman 19. tuotantokausi pyörähtää käyntiin. Ohjelma alkaa 12. maaliskuuta uusien maajussien esittelyllä.
MTV:n tiedotteen mukaan tänä vuonna ohjelmaan osallistuu kahdeksan maajussia ympäri Suomea. Tänä vuonna maajussit ja jussittaret ovat iältään 2047-vuotiaita, ja heillä on perinteisiä maito- ja viljatiloja sekä hevos- ja luomuvihannestiloja.
Katso lähetysajat : Maajussille Morsian - Iltapulu.fi TV-opas
Kommentit (1032)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä työpaikkoja joka oksalla kasva. Tietysti jos riittää viikonloppusuhde ja työviikot toisaalla, niinkin tuossa iässä, muttei sentään työ-/eläkeiässä.
Elämässä ei ikinä saa mitään itselle arvokasta, jos aina lähtee ensimmäisenä miettimään uhkakuvia ja sitä, mitä ehkä mahdollisesti ei saata tapahtua. Kun näkee mahdollisuuksia ja suhtautuu elämään niin, että asiat kyllä lutviutuu tavalla tai toisella, niitä asioita alkaa kummasti saadakin. Jopa työpaikka voi ihan hyvin järjestyä, vaikka tällä siunaamalla ei juuri olisi valmista työtä tiedossa. Elämä kantaa, kun sen antaa tehdä niin.
Olisi kiva uskoa niin, muttei se niin mene. Kun on aikanaan saanut jalan oven väliin johonkin työpaikkaan, ei se niin vain onnistu, se kuuluisa ikäsyrjintä. Tietysti jos ammatti on hammas-/lääkäri, niin tilanne olisikin aivan toinen.
No sinä et sitä päätä, mikä keneltäkin onnistuu tai ei onnistu. Se on kuitenkin varmaa, että mitään ei ikinä saa, jos ei koskaan uskalla mitään yrittää ja aina vain ajattelee negatiivisen kautta, kuten sinä.
Kokemuksen ääni. Työpaikan vaihtaminen on lähes mahdotonta Suomessa, niihin tulee ujuttautua nuoresta asti. Ellei pääse vaihtamaan samalla hallinnon-/alalla toimipisteestä toiseen. Etätyö (virhe sallia sitä toki) tietysti on yksi ratkaisu, ei joka ammatissa mahdollinen. Ai niin, lähihoitajillekin voi olla työtä eri puolilla Suomea. Ja linja-auton kuljettajille, jos on sisäistä liikennettä.
Sinäkö olet eläyt tämän punamekkoisen naisen elämää tulevaisuudessa, kun hän on muuttanut Askon luokse? Aikamoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kylläkin viisikymppinen itsekin. Tarkoitin lähinnä heidän olemusta, ulkonäköä, enkä niinkään numeroita. Eli että Jetalle ja Askolle kummallekin sopivan näköinen olisi sellainen n. 35-vuotias.
Olet kylläkin harvinaisen pöljä. Jatta on 49-vuotias. Hän tukin on etsimässä yli 10 vuotta itseään nuorempaa miestä. Askollakaan ei perhehaaveet olleet mielessä, joten hänelläkään ei ole käyttöä nuoremmalle naiselle.
Eikä naisen kannattaisi valita 5, 10 tai 15 vuotta vanhempaa miestä, jos miettii eliniän odotusta ja sukupuolten välistä eroa edelleen Suomessa. Mieluummin 5 vuotta nuorempi mies. Ellei miehen suku ole sellaista tervaskantosukua. Aika monta leskivuotta nainen saisi silloin varautua elämään yksin, kuten niin monet leskinaiset Suomessa.
Normaaliälyinen nainen ei valitse miestä iän perusteella tai sen perusteella, mitä tilastot sanovat. Sellainen asia kuin rakkaus on paljon olennaisempaa.
Joskus kannattaisi käyttää silti järkeäänkin. Jos on valinnanvaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä työpaikkoja joka oksalla kasva. Tietysti jos riittää viikonloppusuhde ja työviikot toisaalla, niinkin tuossa iässä, muttei sentään työ-/eläkeiässä.
Elämässä ei ikinä saa mitään itselle arvokasta, jos aina lähtee ensimmäisenä miettimään uhkakuvia ja sitä, mitä ehkä mahdollisesti ei saata tapahtua. Kun näkee mahdollisuuksia ja suhtautuu elämään niin, että asiat kyllä lutviutuu tavalla tai toisella, niitä asioita alkaa kummasti saadakin. Jopa työpaikka voi ihan hyvin järjestyä, vaikka tällä siunaamalla ei juuri olisi valmista työtä tiedossa. Elämä kantaa, kun sen antaa tehdä niin.
Olisi kiva uskoa niin, muttei se niin mene. Kun on aikanaan saanut jalan oven väliin johonkin työpaikkaan, ei se niin vain onnistu, se kuuluisa ikäsyrjintä. Tietysti jos ammatti on hammas-/lääkäri, niin tilanne olisikin aivan toinen.
Missä kellarissa olet kasvanut? Nykyisin voi hyvin opiskella uuden ammatinkin vielä 50v iässä ja silti voi työllistyä. Ja on lukuisia mahdollisuuksia ihan itsekin työllistää itsensä. Maaseudulla yhteisöllisyys on erilaista ja siellä voi löytyä tekevälle naiselle hommia ikään katsomatta. Ei 50v nyt mikään eläkeläismummo sentään ole.
Millähän rahoilla sellainen ammatti opiskellaan. Aikuisopintotuki lakkautettiin. Ei kannata opiskella uutta ammattia, ellei työllistyminen ole 100 % varmaa. TE-toimistolla ei ole ehdottaa ja osoittaa mitään koulutusta 50+, joten TEM ei tästä ainakaan ole samaa mieltä.
No ihan kuule vaikka omilla rahoilla. Ei kaikki ole perseaukisia valittajia, vaikka sinä olet. Punamekkoisellahan voi olla vaikka minkälainen omaisuus takataskussaan. Jopa selalinen, ettei tarvitse töitä enää tehdäkään. Eikö olekin yllättävää, että kaikkien elämä ei ole samaa valitusvirttä kuin sinun elämäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä työpaikkoja joka oksalla kasva. Tietysti jos riittää viikonloppusuhde ja työviikot toisaalla, niinkin tuossa iässä, muttei sentään työ-/eläkeiässä.
Elämässä ei ikinä saa mitään itselle arvokasta, jos aina lähtee ensimmäisenä miettimään uhkakuvia ja sitä, mitä ehkä mahdollisesti ei saata tapahtua. Kun näkee mahdollisuuksia ja suhtautuu elämään niin, että asiat kyllä lutviutuu tavalla tai toisella, niitä asioita alkaa kummasti saadakin. Jopa työpaikka voi ihan hyvin järjestyä, vaikka tällä siunaamalla ei juuri olisi valmista työtä tiedossa. Elämä kantaa, kun sen antaa tehdä niin.
Olisi kiva uskoa niin, muttei se niin mene. Kun on aikanaan saanut jalan oven väliin johonkin työpaikkaan, ei se niin vain onnistu, se kuuluisa ikäsyrjintä. Tietysti jos ammatti on hammas-/lääkäri, niin tilanne olisikin aivan toinen.
No sinä et sitä päätä, mikä keneltäkin onnistuu tai ei onnistu. Se on kuitenkin varmaa, että mitään ei ikinä saa, jos ei koskaan uskalla mitään yrittää ja aina vain ajattelee negatiivisen kautta, kuten sinä.
Kokemuksen ääni. Työpaikan vaihtaminen on lähes mahdotonta Suomessa, niihin tulee ujuttautua nuoresta asti. Ellei pääse vaihtamaan samalla hallinnon-/alalla toimipisteestä toiseen. Etätyö (virhe sallia sitä toki) tietysti on yksi ratkaisu, ei joka ammatissa mahdollinen. Ai niin, lähihoitajillekin voi olla työtä eri puolilla Suomea. Ja linja-auton kuljettajille, jos on sisäistä liikennettä.
Sinäkö olet eläyt tämän punamekkoisen naisen elämää tulevaisuudessa, kun hän on muuttanut Askon luokse? Aikamoista.
Ei kannata tahallaan ymmärtää väärin. Emmehän tiedä naisen ammattia ja koulutustakaan. Totesi vain, että etelässä hänelle on enemmän töitä. Itse otti asian esiin. Toki suotakoon hänelle emännän tai kotirouvan rooli. Sen verran nuoria tosin, että luulisi että oma työura kiinnostaa, ehkä se selviää kauden myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kylläkin viisikymppinen itsekin. Tarkoitin lähinnä heidän olemusta, ulkonäköä, enkä niinkään numeroita. Eli että Jetalle ja Askolle kummallekin sopivan näköinen olisi sellainen n. 35-vuotias.
Olet kylläkin harvinaisen pöljä. Jatta on 49-vuotias. Hän tukin on etsimässä yli 10 vuotta itseään nuorempaa miestä. Askollakaan ei perhehaaveet olleet mielessä, joten hänelläkään ei ole käyttöä nuoremmalle naiselle.
Eikä naisen kannattaisi valita 5, 10 tai 15 vuotta vanhempaa miestä, jos miettii eliniän odotusta ja sukupuolten välistä eroa edelleen Suomessa. Mieluummin 5 vuotta nuorempi mies. Ellei miehen suku ole sellaista tervaskantosukua. Aika monta leskivuotta nainen saisi silloin varautua elämään yksin, kuten niin monet leskinaiset Suomessa.
Normaaliälyinen nainen ei valitse miestä iän perusteella tai sen perusteella, mitä tilastot sanovat. Sellainen asia kuin rakkaus on paljon olennaisempaa.
Joskus kannattaisi käyttää silti järkeäänkin. Jos on valinnanvaraa.
Kyllä. Ja jokainen täysijärkinen valitsee ennemmin miehen, jota rakastaa ja jonka kanssa on hyvä olla kuin miehen, joka on tilastollisesti sopivan ikäinen mutta muuten täysin epäsopiva. Meistä kukaan ei tiedä päiviensä määrää, joten sillä ei ole v'tunkaan väliä, mitä tilastot sanovat. Jokainen päivä voi olla kenelle tahansa se viimeinen. Ja yhtälailla on mahdollista, että nainen kuolee ennen miestään, vaikka mies olisikin tilastollisesti ihanteellisen ikäinen. Elämää ei voi ennustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä työpaikkoja joka oksalla kasva. Tietysti jos riittää viikonloppusuhde ja työviikot toisaalla, niinkin tuossa iässä, muttei sentään työ-/eläkeiässä.
Elämässä ei ikinä saa mitään itselle arvokasta, jos aina lähtee ensimmäisenä miettimään uhkakuvia ja sitä, mitä ehkä mahdollisesti ei saata tapahtua. Kun näkee mahdollisuuksia ja suhtautuu elämään niin, että asiat kyllä lutviutuu tavalla tai toisella, niitä asioita alkaa kummasti saadakin. Jopa työpaikka voi ihan hyvin järjestyä, vaikka tällä siunaamalla ei juuri olisi valmista työtä tiedossa. Elämä kantaa, kun sen antaa tehdä niin.
Olisi kiva uskoa niin, muttei se niin mene. Kun on aikanaan saanut jalan oven väliin johonkin työpaikkaan, ei se niin vain onnistu, se kuuluisa ikäsyrjintä. Tietysti jos ammatti on hammas-/lääkäri, niin tilanne olisikin aivan toinen.
Missä kellarissa olet kasvanut? Nykyisin voi hyvin opiskella uuden ammatinkin vielä 50v iässä ja silti voi työllistyä. Ja on lukuisia mahdollisuuksia ihan itsekin työllistää itsensä. Maaseudulla yhteisöllisyys on erilaista ja siellä voi löytyä tekevälle naiselle hommia ikään katsomatta. Ei 50v nyt mikään eläkeläismummo sentään ole.
Millähän rahoilla sellainen ammatti opiskellaan. Aikuisopintotuki lakkautettiin. Ei kannata opiskella uutta ammattia, ellei työllistyminen ole 100 % varmaa. TE-toimistolla ei ole ehdottaa ja osoittaa mitään koulutusta 50+, joten TEM ei tästä ainakaan ole samaa mieltä.
No ihan kuule vaikka omilla rahoilla. Ei kaikki ole perseaukisia valittajia, vaikka sinä olet. Punamekkoisellahan voi olla vaikka minkälainen omaisuus takataskussaan. Jopa selalinen, ettei tarvitse töitä enää tehdäkään. Eikö olekin yllättävää, että kaikkien elämä ei ole samaa valitusvirttä kuin sinun elämäsi?
Se on tietysti kiva, jos joku on perintörikas(-leskirouva) tai säästöjä niin, että voi jäädä pois töistä ja opiskella ilman mitään tuloja vaikkapa lääkäriksi tai oikeustieteen maisteriksi. Kun se kannattaa, kun työvuosia olisi niin ja palkka kova, että ei haittaa, vaikka välillä ei olisikaan tuloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä työpaikkoja joka oksalla kasva. Tietysti jos riittää viikonloppusuhde ja työviikot toisaalla, niinkin tuossa iässä, muttei sentään työ-/eläkeiässä.
Elämässä ei ikinä saa mitään itselle arvokasta, jos aina lähtee ensimmäisenä miettimään uhkakuvia ja sitä, mitä ehkä mahdollisesti ei saata tapahtua. Kun näkee mahdollisuuksia ja suhtautuu elämään niin, että asiat kyllä lutviutuu tavalla tai toisella, niitä asioita alkaa kummasti saadakin. Jopa työpaikka voi ihan hyvin järjestyä, vaikka tällä siunaamalla ei juuri olisi valmista työtä tiedossa. Elämä kantaa, kun sen antaa tehdä niin.
Olisi kiva uskoa niin, muttei se niin mene. Kun on aikanaan saanut jalan oven väliin johonkin työpaikkaan, ei se niin vain onnistu, se kuuluisa ikäsyrjintä. Tietysti jos ammatti on hammas-/lääkäri, niin tilanne olisikin aivan toinen.
No sinä et sitä päätä, mikä keneltäkin onnistuu tai ei onnistu. Se on kuitenkin varmaa, että mitään ei ikinä saa, jos ei koskaan uskalla mitään yrittää ja aina vain ajattelee negatiivisen kautta, kuten sinä.
Kokemuksen ääni. Työpaikan vaihtaminen on lähes mahdotonta Suomessa, niihin tulee ujuttautua nuoresta asti. Ellei pääse vaihtamaan samalla hallinnon-/alalla toimipisteestä toiseen. Etätyö (virhe sallia sitä toki) tietysti on yksi ratkaisu, ei joka ammatissa mahdollinen. Ai niin, lähihoitajillekin voi olla työtä eri puolilla Suomea. Ja linja-auton kuljettajille, jos on sisäistä liikennettä.
Sinäkö olet eläyt tämän punamekkoisen naisen elämää tulevaisuudessa, kun hän on muuttanut Askon luokse? Aikamoista.
Ei kannata tahallaan ymmärtää väärin. Emmehän tiedä naisen ammattia ja koulutustakaan. Totesi vain, että etelässä hänelle on enemmän töitä. Itse otti asian esiin. Toki suotakoon hänelle emännän tai kotirouvan rooli. Sen verran nuoria tosin, että luulisi että oma työura kiinnostaa, ehkä se selviää kauden myötä.
Jos et tiedä naisen ammattia ja koulutusta, miten voit varmuudella tietää, että hänelle on etelässä enemmän töitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kylläkin viisikymppinen itsekin. Tarkoitin lähinnä heidän olemusta, ulkonäköä, enkä niinkään numeroita. Eli että Jetalle ja Askolle kummallekin sopivan näköinen olisi sellainen n. 35-vuotias.
Olet kylläkin harvinaisen pöljä. Jatta on 49-vuotias. Hän tukin on etsimässä yli 10 vuotta itseään nuorempaa miestä. Askollakaan ei perhehaaveet olleet mielessä, joten hänelläkään ei ole käyttöä nuoremmalle naiselle.
Eikä naisen kannattaisi valita 5, 10 tai 15 vuotta vanhempaa miestä, jos miettii eliniän odotusta ja sukupuolten välistä eroa edelleen Suomessa. Mieluummin 5 vuotta nuorempi mies. Ellei miehen suku ole sellaista tervaskantosukua. Aika monta leskivuotta nainen saisi silloin varautua elämään yksin, kuten niin monet leskinaiset Suomessa.
Normaaliälyinen nainen ei valitse miestä iän perusteella tai sen perusteella, mitä tilastot sanovat. Sellainen asia kuin rakkaus on paljon olennaisempaa.
Joskus kannattaisi käyttää silti järkeäänkin. Jos on valinnanvaraa.
Kyllä. Ja jokainen täysijärkinen valitsee ennemmin miehen, jota rakastaa ja jonka kanssa on hyvä olla kuin miehen, joka on tilastollisesti sopivan ikäinen mutta muuten täysin epäsopiva. Meistä kukaan ei tiedä päiviensä määrää, joten sillä ei ole v'tunkaan väliä, mitä tilastot sanovat. Jokainen päivä voi olla kenelle tahansa se viimeinen. Ja yhtälailla on mahdollista, että nainen kuolee ennen miestään, vaikka mies olisikin tilastollisesti ihanteellisen ikäinen. Elämää ei voi ennustaa.
Todennäköisyydet ovat todennäköisyyksiä ja eivät muuksi muutu, mitä tulee eliniän ennusteisiin tai huonoon onneen, jos on niitä, jotka kuukahtavat niin nuorena, että heitä kompensoimaan tarvita suuren suuri määrä vanhana kuolevia, jotta eliniän ennusteeksi saadaan se mitä se nykyisin on.
Meinasin kuolla nauruun kun se yks mies selitti niitä hiihtojuttuja...Lapponiahiihto, Levi-Ylläshiihto, Savitaiipaleen 50km 😂
Meinask viiä naisen hiihtämäään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta. Ei tosiaan ole muuta vaihtoehtoa kuin opiskella lääkäriksi tai jurstiksi. Missään nimessä ei voi opiskella jotain lyhyempää tutkintoa, jonka suorittamiseen normaalitkin säästöt riittävät hyvin varsinkin, jos voi tehdä vaikka jotain keikkahommaa opintojen ohella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä työpaikkoja joka oksalla kasva. Tietysti jos riittää viikonloppusuhde ja työviikot toisaalla, niinkin tuossa iässä, muttei sentään työ-/eläkeiässä.
Elämässä ei ikinä saa mitään itselle arvokasta, jos aina lähtee ensimmäisenä miettimään uhkakuvia ja sitä, mitä ehkä mahdollisesti ei saata tapahtua. Kun näkee mahdollisuuksia ja suhtautuu elämään niin, että asiat kyllä lutviutuu tavalla tai toisella, niitä asioita alkaa kummasti saadakin. Jopa työpaikka voi ihan hyvin järjestyä, vaikka tällä siunaamalla ei juuri olisi valmista työtä tiedossa. Elämä kantaa, kun sen antaa tehdä niin.
Olisi kiva uskoa niin, muttei se niin mene. Kun on aikanaan saanut jalan oven väliin johonkin työpaikkaan, ei se niin vain onnistu, se kuuluisa ikäsyrjintä. Tietysti jos ammatti on hammas-/lääkäri, niin tilanne olisikin aivan toinen.
No sinä et sitä päätä, mikä keneltäkin onnistuu tai ei onnistu. Se on kuitenkin varmaa, että mitään ei ikinä saa, jos ei koskaan uskalla mitään yrittää ja aina vain ajattelee negatiivisen kautta, kuten sinä.
Kokemuksen ääni. Työpaikan vaihtaminen on lähes mahdotonta Suomessa, niihin tulee ujuttautua nuoresta asti. Ellei pääse vaihtamaan samalla hallinnon-/alalla toimipisteestä toiseen. Etätyö (virhe sallia sitä toki) tietysti on yksi ratkaisu, ei joka ammatissa mahdollinen. Ai niin, lähihoitajillekin voi olla työtä eri puolilla Suomea. Ja linja-auton kuljettajille, jos on sisäistä liikennettä.
Sinäkö olet eläyt tämän punamekkoisen naisen elämää tulevaisuudessa, kun hän on muuttanut Askon luokse? Aikamoista.
Ei kannata tahallaan ymmärtää väärin. Emmehän tiedä naisen ammattia ja koulutustakaan. Totesi vain, että etelässä hänelle on enemmän töitä. Itse otti asian esiin. Toki suotakoon hänelle emännän tai kotirouvan rooli. Sen verran nuoria tosin, että luulisi että oma työura kiinnostaa, ehkä se selviää kauden myötä.
Jos et tiedä naisen ammattia ja koulutusta, miten voit varmuudella tietää, että hänelle on etelässä enemmän töitä?
Hän sanoi niin Askolle pikatreffeillä. Todenperäisyyttä tietysti ei voi arvioida, kun ei tiedä koulutustaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kylläkin viisikymppinen itsekin. Tarkoitin lähinnä heidän olemusta, ulkonäköä, enkä niinkään numeroita. Eli että Jetalle ja Askolle kummallekin sopivan näköinen olisi sellainen n. 35-vuotias.
Olet kylläkin harvinaisen pöljä. Jatta on 49-vuotias. Hän tukin on etsimässä yli 10 vuotta itseään nuorempaa miestä. Askollakaan ei perhehaaveet olleet mielessä, joten hänelläkään ei ole käyttöä nuoremmalle naiselle.
Eikä naisen kannattaisi valita 5, 10 tai 15 vuotta vanhempaa miestä, jos miettii eliniän odotusta ja sukupuolten välistä eroa edelleen Suomessa. Mieluummin 5 vuotta nuorempi mies. Ellei miehen suku ole sellaista tervaskantosukua. Aika monta leskivuotta nainen saisi silloin varautua elämään yksin, kuten niin monet leskinaiset Suomessa.
Normaaliälyinen nainen ei valitse miestä iän perusteella tai sen perusteella, mitä tilastot sanovat. Sellainen asia kuin rakkaus on paljon olennaisempaa.
Joskus kannattaisi käyttää silti järkeäänkin. Jos on valinnanvaraa.
Kyllä. Ja jokainen täysijärkinen valitsee ennemmin miehen, jota rakastaa ja jonka kanssa on hyvä olla kuin miehen, joka on tilastollisesti sopivan ikäinen mutta muuten täysin epäsopiva. Meistä kukaan ei tiedä päiviensä määrää, joten sillä ei ole v'tunkaan väliä, mitä tilastot sanovat. Jokainen päivä voi olla kenelle tahansa se viimeinen. Ja yhtälailla on mahdollista, että nainen kuolee ennen miestään, vaikka mies olisikin tilastollisesti ihanteellisen ikäinen. Elämää ei voi ennustaa.
Todennäköisyydet ovat todennäköisyyksiä ja eivät muuksi muutu, mitä tulee eliniän ennusteisiin tai huonoon onneen, jos on niitä, jotka kuukahtavat niin nuorena, että heitä kompensoimaan tarvita suuren suuri määrä vanhana kuolevia, jotta eliniän ennusteeksi saadaan se mitä se nykyisin on.
Todennäköisyyksillä ei ole mitään merkitystä siinä kohtaa, kun sairastut vaikkapa 51-vuotiaan ALS:iin ja kuolet siihen vuoden sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Meinasin kuolla nauruun kun se yks mies selitti niitä hiihtojuttuja...Lapponiahiihto, Levi-Ylläshiihto, Savitaiipaleen 50km 😂
Meinask viiä naisen hiihtämäään
Hän oli viehättävä eikä tuota korostanut, vaan ehtivät puhua vaikka mistä muustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö tää ohjelma ennen kestänyt tunnin, nyt on puolitoista tuntia.
Täähän on nyt hyvä, et on 1,5 tuntia. Tänäänkin oli kivaa katsottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä työpaikkoja joka oksalla kasva. Tietysti jos riittää viikonloppusuhde ja työviikot toisaalla, niinkin tuossa iässä, muttei sentään työ-/eläkeiässä.
Elämässä ei ikinä saa mitään itselle arvokasta, jos aina lähtee ensimmäisenä miettimään uhkakuvia ja sitä, mitä ehkä mahdollisesti ei saata tapahtua. Kun näkee mahdollisuuksia ja suhtautuu elämään niin, että asiat kyllä lutviutuu tavalla tai toisella, niitä asioita alkaa kummasti saadakin. Jopa työpaikka voi ihan hyvin järjestyä, vaikka tällä siunaamalla ei juuri olisi valmista työtä tiedossa. Elämä kantaa, kun sen antaa tehdä niin.
Olisi kiva uskoa niin, muttei se niin mene. Kun on aikanaan saanut jalan oven väliin johonkin työpaikkaan, ei se niin vain onnistu, se kuuluisa ikäsyrjintä. Tietysti jos ammatti on hammas-/lääkäri, niin tilanne olisikin aivan toinen.
No sinä et sitä päätä, mikä keneltäkin onnistuu tai ei onnistu. Se on kuitenkin varmaa, että mitään ei ikinä saa, jos ei koskaan uskalla mitään yrittää ja aina vain ajattelee negatiivisen kautta, kuten sinä.
Kokemuksen ääni. Työpaikan vaihtaminen on lähes mahdotonta Suomessa, niihin tulee ujuttautua nuoresta asti. Ellei pääse vaihtamaan samalla hallinnon-/alalla toimipisteestä toiseen. Etätyö (virhe sallia sitä toki) tietysti on yksi ratkaisu, ei joka ammatissa mahdollinen. Ai niin, lähihoitajillekin voi olla työtä eri puolilla Suomea. Ja linja-auton kuljettajille, jos on sisäistä liikennettä.
Sinäkö olet eläyt tämän punamekkoisen naisen elämää tulevaisuudessa, kun hän on muuttanut Askon luokse? Aikamoista.
Ei kannata tahallaan ymmärtää väärin. Emmehän tiedä naisen ammattia ja koulutustakaan. Totesi vain, että etelässä hänelle on enemmän töitä. Itse otti asian esiin. Toki suotakoon hänelle emännän tai kotirouvan rooli. Sen verran nuoria tosin, että luulisi että oma työura kiinnostaa, ehkä se selviää kauden myötä.
Jos et tiedä naisen ammattia ja koulutusta, miten voit varmuudella tietää, että hänelle on etelässä enemmän töitä?
Hän sanoi niin Askolle pikatreffeillä. Todenperäisyyttä tietysti ei voi arvioida, kun ei tiedä koulutustaan.
Mitä sitten jos sanoikin? Eihän se, että jossain on ENEMMÄN töitä tarkoita, että toisaalla ei ole LAINKAAN töitä. Olisi minullekin varmasti ENEMMÄN vaihtoehtoja Helsingissä, mutta ihan hyvin on töitä riittänyt täällä 500km ylempänäkin. Ei kannata jokaiseen lausahdukseen takertua noin tiukasti. Tämä on leikattu ohjelma ja jännityksissään sitä nyt voi sanoa kaikenlaista merkityksetöntäkin.
Vierailija kirjoitti:
Sitähän sanotaan, että pojat valitsevat sellaisen rouvan, joka muistuttaa heidän äitiään. Tämä siis tuohon, että äidin valitsema morsmaikkuehdokas olisi samankaltainen kuin äiti.
Ei äidin valinta nyt mennyt ihan nappiin, kun Perttu jätti hänet valitsematta 5 joukkoon ryhmätreffeille. Morsmaikkuehdokkaalta pääsi poru, kun jäi rannalle.
Olisi saanut jakaa yhden maajussin kaikki pikatreffit samaan jaksoon, siis neljä jaksoa, eikä sillisalaattia. Vaikka kotiin valitut olisi paljastettu samassa jaksossa.
Vierailija kirjoitti:
Nuo suhteet nyykähtää pitkiin välimatkoihin, vaikka muuten natsaisi. Ei kannattaisi valita, jos välimatkaa yli 100km.
Oletpa rajoittunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitähän sanotaan, että pojat valitsevat sellaisen rouvan, joka muistuttaa heidän äitiään. Tämä siis tuohon, että äidin valitsema morsmaikkuehdokas olisi samankaltainen kuin äiti.
Ei äidin valinta nyt mennyt ihan nappiin, kun Perttu jätti hänet valitsematta 5 joukkoon ryhmätreffeille. Morsmaikkuehdokkaalta pääsi poru, kun jäi rannalle.
Tuo oli kyllä karhunpalvelus tuotannolta. Ei kukaan (paitsi totaalinen mammanpoika) halua valita äitinsä valitsemaa morsianehdokasta, vaikka tämä olisikin kiinnostava muuten. Ihan periaatteessa pitää jättää valitsematta, ettei leimaudu äitin tissipojaksi.
Alue: Aihe vapaa
Millähän rahoilla sellainen ammatti opiskellaan. Aikuisopintotuki lakkautettiin. Ei kannata opiskella uutta ammattia, ellei työllistyminen ole 100 % varmaa. TE-toimistolla ei ole ehdottaa ja osoittaa mitään koulutusta 50+, joten TEM ei tästä ainakaan ole samaa mieltä.