Vaihdevuosien hormonihoito ei auta?
Olen 48 vuotias ja aloitin estrogeenigeelin ja Slindan neljä kuukautta sitten. Minulla oli säännölliset kuukautiset mutta joskus yöhikoilua sekä paha pmmd. Hrt lopetti yöhikoilun ja tasasi mielialaa mutta vähitellen aloin tuntea itseni jotenkin haluttomaksi, tylsäksi ja täysin aikaansaamattomaksi. Onko tähän syynä Slinda?
Kommentit (55)
Mä en käyttänyt koskaan hormonaalista ehkäisyä vaan vain kuparikiurukkaa ja olin nymfo. Nyt Slinda ja estrogeeli eikä voisi kiviäkään kiinnostaa! Ap.
Vierailija kirjoitti:
Mä en käyttänyt koskaan hormonaalista ehkäisyä vaan vain kuparikiurukkaa ja olin nymfo. Nyt Slinda ja estrogeeli eikä voisi kiviäkään kiinnostaa! Ap.
Sama. Mua kyllä kiinnostaa edelleen, muttei niin kuin vielä muutama vuosi sitten. 35-40 välissä olisin ollut joka välissä ratsastelemassa tulla hulmuten, miesparka oli ihan puhki :D nyt rauhallisempaa. Mulle Mirenaa ehdotettiin vasta kun Zoelyt ja Primolutit oli todettu tehottomiksi, ja tehoton se Mirenakin yksinään on.
2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en käyttänyt koskaan hormonaalista ehkäisyä vaan vain kuparikiurukkaa ja olin nymfo. Nyt Slinda ja estrogeeli eikä voisi kiviäkään kiinnostaa! Ap.
Sama. Mua kyllä kiinnostaa edelleen, muttei niin kuin vielä muutama vuosi sitten. 35-40 välissä olisin ollut joka välissä ratsastelemassa tulla hulmuten, miesparka oli ihan puhki :D nyt rauhallisempaa. Mulle Mirenaa ehdotettiin vasta kun Zoelyt ja Primolutit oli todettu tehottomiksi, ja tehoton se Mirenakin yksinään on.
2
40v naiset ei tiedäkään miten paljon asiat muuttuu seuraavaan vuosikymmenen aikana.
40v sitä vielä olevansa nuori aina koska ei vielö kuivuutta eikö ryppyjä - sitten eka oire noin 45v ja siitä joka vuosi lisää kivoja oireita. Sitten 50v ei olekaan ketään enää hehkuttamassa. Ja kyllä, kaikilla käy näin. Siksi ei kannata 40 v kerskua nuorekkuuudela koska kaikki nuorekkaita vielä siinä iässä.
Älkää siskot pelätkö mielialalääkkeitä.
Jos kärsit hirveistä vv oireista, niin kannattaa kokeilla.
Nukun, kun tukki ja olo on huomattavasti tasaisempi.
Ei ole tunteet kuolleet, enkä ole lihonnut.
Alku oli vähän haastavaa, mutta parin viikon jälkeen jo huomasin eron olossa ja kuukausi/pari meni, että ero oli niin merkittävä, että aion jatkaa näillä.
Lääkitys seronil 20mg aamulla ja tarvittaessa mirtazapiiniä pieni murunen yöksi.
Terkuin N 51
Vierailija kirjoitti:
Mullakaan ei ollut ikinä mitään hormoniehkäisyä elämässäni. Sain kierukan esivaihtareissa ja meni kaikki tunteet. Nyt jatkan luomuna. Oireita on, mutta selviän niiden kanssa paremmin kuin apatian ja haluttomuuden.
Voin paremmin ilman kierukkaa, mutta tunne-elämä ei silti ikinä palautunut täysin samalle tasolle kuin mitä oli ennen kierukkaa.
Mielenkiintoista. Olen ihmetellyt omaa "tunteettomuuttani". Esimerkiksi kun vanhempani kuolivat muutaman vuoden välein niin olin ihan, että joopajoo sellaista elämä on. Muutenkaan en tunne syvää surua enkä iloakaan oikein mistään. Olen ihmetellyt tätä. Kaikki on tasapaksua ja ihan samaaaaa.
Lääkityksenä Mirena ja puoli lastaa Estradiol-geeliä ollut jo 4-5 vuotta.
Menkää kunnolliselle naisgynelle joka tajuaa mistä on kyse ja määrää kunnon hormonikorvaushoidon pillereinä esim. Femostonin.
Itse huomasin muutoksen melkein heti pillereiden aloittamisen jälkeen. Ero on huomattava. Mieliala muuttui, limakalvot parani elämän laatu parani ihan kaikin tavoin ja parisuhdekin säilyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimo "kuivuu umpeen" mutta ei ota hormonikorvaussalvaa kun pelkää sen aiheuttavan syöpää tms. Meikäläisen libido katosi Duloksetiinimyrkytyksessä eikä lopettamisen jälkeen ole takaisin tullut. Oma testo hiukan yli alarajan joten Sääntö-Suomi ei antanut korvaushoitoa. Mitäs me wanhat puuhevoset, muistelemme menneitä vuosia kun oli yhteistä kivaa..........
Etkö tiedä että ukko Joka hinkaa ESTROVOIDE KOLOA SAA ITSE ESTROA JA MUUTTUU EMÄNNÄKSI.. testot menee ne vähäisetkin
Höpsis, tuo ei pidä paikkaansa, ei ne lääkkeet sitä kautta vaikuta. Ja vaikka on hormonikierukka kohdussa, niin ei nekään hormonit mieheen tule. Jos erektio ongelmaa on, niin se johtuu miehen omasta hormonitoiminnasta.
Itselläni vasta perimenopaussi, mutta eikö menopaussinkin aikana nuo eri hormonien pitoisuudet vaihtele? Mulla on vielä kuukautiset (mitä nyt kierto pitenee koko ajan), ja ihan kierron mukaan sekä fyysinen että henkinen oireilu. Alkukierrosta olo on hyvä eikä limakalvot kuivu liikaa, keskivaiheilla alkaa kuivuminen sekä raivarit jne.
Vierailija kirjoitti:
Menkää kunnolliselle naisgynelle joka tajuaa mistä on kyse ja määrää kunnon hormonikorvaushoidon pillereinä esim. Femostonin.
Itse huomasin muutoksen melkein heti pillereiden aloittamisen jälkeen. Ero on huomattava. Mieliala muuttui, limakalvot parani elämän laatu parani ihan kaikin tavoin ja parisuhdekin säilyi.
Näin, vahvaa Femostonia pillerinä. Kyllä lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keltarauhashormoni aiheuttaa yleensä masennusta. Tai apatiaa.
Höpö höpö
Synteettiset progestiinit ei käy monelle. Vaatikaa luonnollista progesteronia (Lugesteron).
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keltarauhashormoni aiheuttaa yleensä masennusta. Tai apatiaa.
Masennusta, surullisuutta/itkuisuutta, ahdistusta, ärtyneisyyttä, raivoa ja näiden kaikkien vaihtelua. Jossain oli, että on "rauhoittava" hormoni, joopa joo, ei minulla ainakaan!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keltarauhashormoni aiheuttaa yleensä masennusta. Tai apatiaa.
Minä taas kuulin että tämå on se mikä nukuttaa. Otan tuon vaikutuksen ilomielin.
Vierailija kirjoitti:
Mullakaan ei ollut ikinä mitään hormoniehkäisyä elämässäni. Sain kierukan esivaihtareissa ja meni kaikki tunteet. Nyt jatkan luomuna. Oireita on, mutta selviän niiden kanssa paremmin kuin apatian ja haluttomuuden.
Voin paremmin ilman kierukkaa, mutta tunne-elämä ei silti ikinä palautunut täysin samalle tasolle kuin mitä oli ennen kierukkaa.
Tähän sun kannattaisi teroittaa että puhut Mirenasta.
Mä käytin ainoastaan kuparikierukkaa eikä se sisällä mitään hormoneja. Ja voin todella hyvin silloin!
Ja nyt olen tilanteessa jossa kohdullisen saadakseen estrogeenia pitää käyttää myös progesteronia suojatakseen kohtua.
Eikä mikään tunnu enää niin hyvältä kuin toivoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä keltarauhashormoni aiheuttaa yleensä masennusta. Tai apatiaa.
Masennusta, surullisuutta/itkuisuutta, ahdistusta, ärtyneisyyttä, raivoa ja näiden kaikkien vaihtelua. Jossain oli, että on "rauhoittava" hormoni, joopa joo, ei minulla ainakaan!
Ei kuulosta enää yhden syyllisen vaikutukselta tuo.
Sama ongelma. Tiedän, että on yksilöllistä, mutta onko jollain mitattu hormonikorvaushoidon aikainen estradioli ja mitä se oli kun olit oireeton tai vähäoireinen? Itselleni ei selkeästi riitä estradioli 0.2, oireita on ja paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakaan ei ollut ikinä mitään hormoniehkäisyä elämässäni. Sain kierukan esivaihtareissa ja meni kaikki tunteet. Nyt jatkan luomuna. Oireita on, mutta selviän niiden kanssa paremmin kuin apatian ja haluttomuuden.
Voin paremmin ilman kierukkaa, mutta tunne-elämä ei silti ikinä palautunut täysin samalle tasolle kuin mitä oli ennen kierukkaa.
Tähän sun kannattaisi teroittaa että puhut Mirenasta.
Mä käytin ainoastaan kuparikierukkaa eikä se sisällä mitään hormoneja. Ja voin todella hyvin silloin!
Ja nyt olen tilanteessa jossa kohdullisen saadakseen estrogeenia pitää käyttää myös progesteronia suojatakseen kohtua.
Eikä mikään tunnu enää niin hyvältä kuin toivoin.
Lisään tähän vielä että minä en raivoa enää lainkaan mutta oloni on täysin Blaaaah!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en käyttänyt koskaan hormonaalista ehkäisyä vaan vain kuparikiurukkaa ja olin nymfo. Nyt Slinda ja estrogeeli eikä voisi kiviäkään kiinnostaa! Ap.
Sama. Mua kyllä kiinnostaa edelleen, muttei niin kuin vielä muutama vuosi sitten. 35-40 välissä olisin ollut joka välissä ratsastelemassa tulla hulmuten, miesparka oli ihan puhki :D nyt rauhallisempaa. Mulle Mirenaa ehdotettiin vasta kun Zoelyt ja Primolutit oli todettu tehottomiksi, ja tehoton se Mirenakin yksinään on.
2
40v naiset ei tiedäkään miten paljon asiat muuttuu seuraavaan vuosikymmenen aikana.
40v sitä vielä olevansa nuori aina koska ei vielö kuivuutta eikö ryppyjä - sitten eka oire noin 45v ja siitä joka vuosi lisää kivoja oireita. Sitten 50v ei olekaan ketään enää hehkuttam
Pitää paikkansa ja vaikka ulkonäkö ei vielä hurjasti muuttuisi niin kyllä energisyys vähenee.
Sopeutuu vaan. Mitä sitten, mieluummin elossa kuin kuin kuollut, tällä itse jaksan elämän harmautta (johon ympäröivä kulttuuri suuresti vaikuttaa) enkä ymmärrä miksemme saisi ikääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma. Tiedän, että on yksilöllistä, mutta onko jollain mitattu hormonikorvaushoidon aikainen estradioli ja mitä se oli kun olit oireeton tai vähäoireinen? Itselleni ei selkeästi riitä estradioli 0.2, oireita on ja paljon.
Mutta noita ei mitata julkisella puolella. Mun fsh arvo oli 9.3 kun aloitin htr.
Mä en ole tosiaan koskaan käyttänyt Mirenaa joten en tiedä sopisiko minulle. T ap