Lue keskustelun säännöt.
96 miljoonan euron lasku valtiolle ja 346 000 työtöntä jonossa
02.03.2026 |
Onko tässä asumistuen leikkauksessa mitään järkeä?
Suomessa on n. 20 000 yksinasuvaa, jotka asuvat omissa asunnoissaan työttöminä. Nyt kun omistusasunnon asumistuki poistui, heidät pakotetaan myymään kotinsa ja muuttamaan vuokralle.
Tulos: Valtiolle n. 96 miljoonan euron lisälasku vuodessa, kun halpa vastike vaihdetaan kalliiseen vuokraan, jonka veronmaksaja kuittaa asumistukena ja toimeentulotukena.
Työttömyys todennäköisesti pitkittyy, koska:
Työttömiä tällä hetkellä yli 346 000.
Avoimia paikkoja vain n. 22 000.
Arviolta 3040 % työpaikkailmoituksista on ns. haamutyöpaikkoja, joihin ei oikeasti palkata ketään. Ne ovat vain brändäystä tai tiedonkeruuta.
Todellisuudessa yhtä AITOA vapaata työpaikkaa kohden on siis noin 25 työtöntä. Onko mitään järkeä ajaa ihmiset kodeistaan ja lisätä valtion menoja 96 miljoonalla, kun töitä ei ole edes teoreettisesti kaikille?
Säästettiinkö tässä nyt väärästä päästä?
Minkälaiseen lopputulemaan te muut pääsette?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Eikö vuokralle muuttavilta voitaisi evätä asumistuki sillä perusteella että olisi voinut jatkaa asumista omistusasunnossa?
Ainakin pitäisi olla jokin karenssi, pari kolme vuotta karenssia ennen kuin voisi saada asumistukea vuokra-asuntoon oman asunnon myymisen jälkeen.
Miksi? Rangaistaan siitä että on hoitanut asiansa aiemmin? Sinä olet aina elänyt yhteiskunnan tuella, sekö on reilua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ymmärtänyt, että Kela ei voi suoraan pakottaa myymään vakituista kotia, ja toimeentulotuki korvaa vastikkeen. Mutta tässä alla on kolme syytä, miksi moni joutuu silti luovuttamaan ja siis korjatkaa toki, jos olen ymmärtänyt väärin!
Puskurien pakkosyönti: Toimeentulotuki on "viimeinen tuki" eli et saa sitä euroakaan ennen kuin olet myynyt osakkeesi, rahastosi ja käyttänyt säästötilisi nollille. Kela sallii yleensä vain pienen (n. 50100 €) "vähäisen rahavaran" eli omistusasujalla ei ole enää mitään turvaa pahan päivän (kuten rikkoutuvan pesukoneen tai auton) varalle. Elämä muuttuu "kädestä suuhun" -selviytymiseksi ilman mitään pelivaraa. Tässähän on tavallaan ihan logiikka, että omat varat pitää olla ensisijaisesti käytetty, mutta käytännön elämässä tämä logiikka tekee elämästä erittäin haurasta, rankkaa ja raadollista..
Yhtiövastike-ansa: Toimeentulotuki kattaa hoitovastikkeen, mutta se ei kata rahoitusvastiketta (esim. putkiremonttilainaa). Jos taloyhtiö päättää tehdä remontin, työttömällä ei ole rahaa maksaa sen osuutta, eikä Kela auta. Tällöin edessä on ulosotto ja pakkomyynti, ellei muuta vuokralle ajoissa.
Kelan kattorajat: Jokaisella kunnalla on raja sille, paljonko asumiskuluja korvataan. Jos omistusasunnon vastike + lämmitys + vesi ylittävät tämän rajan, Kela maksaa erotusta vain hetken (yleensä 36 kk). Sen jälkeen asukkaan on maksettava loppuosa ruokarahoistaan. Jos vastike on korkea, asuminen muuttuu fyysisesti mahdottomaksi ilman, että näkee nälkää.
Valtio ei käsittääkseni "häädä", mutta se poistaa turvaverkon ja tekee omistusasumisesta taloudellisen riskin. Paradoksi on juuri tämä: kun ihminen lopulta uupuu tähän paineeseen ja muuttaa vuokralle, veronmaksajan lasku usein kasvaa, koska kallis vuokra kuitataan täysimääräisesti tuilla (toimeentulotuki paikkaa sen osan, jota yleinen asumistuki ei kata, aina kuntakohtaiseen rajaan asti).
Päinvastoin, pitäisi alkaa palkita ihmisiä asioidensa asiallisesta hoitamisesta ja heittää loisivat luuserit katuojaan.