Luontohavainnot 2026
Tänään ruokintapaikalla oli harmaapäätikka, 2 käpytikkaa, valtavasti keltasirkkuja, talitiaisia ja jokunen närhi. Plusasteet pudottivat lumet puista ja lopultakin on sellainen kevään tuoksu. Pihamaalla pupujen ja ilveksen jäljet. Minne sini- ja hömötiaiset katosivat? Ulkona kuuluu palokärjen ääni. Lunta on paljon. Miten teillä?
Kommentit (1167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten meillä on erilaisia kokemuksia räkättien kanssa. Minä säästyn pommituslennoilta ja ehkäpä juuri siksi, että aina pesäpuita lähestyessäni höpöttelen omiani aina tietyllä äänellä? Tunnistavat ääneni vaikka vaatetus muuttuisi? Sama juttu lokkienkin kanssa. Yhden kerran lokki tuli "vihaisella ilmeellä" kohti, mutta kun lörpöttelin, niin vauhdilla se kaartoi pois. Meilläkin lintuja riittää kun asun erittäin lähellä metsää ja järveä.
Olisihan tuo höpöttely varmaan hyvä siedätyskeino räkäteille, että tottuisivat liikkujiin. Mutta täällä tiheään asutussa taajamassa voisi saada kyllä oudoksuvia katseita omilta lajitovereilta, kun eivät tajuaisi asiaa. Aivan vieressä on kävelytiekin. Täytyy vaan suojautua pommituksilta vielä jonkin aikaa.
Asun alueella jossa on karhuja, joten minä laulelen kun olen kävelylenkillä. Toivon että karhut säikähtäisivät lauluääntäni silläkin uhalla, että kyläläiset saattavat pitää minua kajahtaneena 😁
Mökkini lähistön metsissä kulkee joskus satunnaisesti karhuja. Liikun usein siellä marjastamassa ja ripustan kaulaani karhunkarkottimen, sellaisen metallisen rahinaa pitävän riipuksen. En tiedä, olisiko siitä sitten hyötyä, mutta en ole vielä kertaakaan osunut silmäkkäin karhun kanssa. Voisihan sitä lauleskellakin varmuuden vuoksi.
Peurankellot kukkivat komeasti parhaillaan ja houkuttelevat kaikenlaisia pörriäisiä. Luonnonkasvi, mutta sopii hyvin isoon kukkapenkkiin ja kukkii pitkään. Sain yhden taimen vuosia sitten Pohjanmaalta ja se on nyt täällä etelämpänä levinnyt isolle alueelle. Onneksi ei ole kelvannut peuroille.
Kuljetan pikku ötököitä ja pörriäisiä talon sisältä ulos aina, kun mahdollista. Juomalasin ja paperin avulla onnistuu viedä siivekkäitä. Mukava nähdä sitten, kun ne lentävät vapauteen. Äsken huomasin hyttysen inisevän lähistöllä ja onnistuin sen saamaan sitten lasin avulla kiinni. Päästin pikku itikan ulkona lentämään. Ehkä kirjosieppo nappaa sen yöpalaksi, kun usein tuossa pihaterassilla pyydystää itikoita. Siihen asti lentäköön itikka vapaudessa.
Kiitos ketjuun kirjoittaneille luontohavainnoista. On ollut mukava niitä lukea.
Ajattelin pakastaa persiljaa, mutta keräänkö puskat kerralla paljaaksi vai nyppäsenkö silloin tällöin tupsun ja lisäilen pakasterasiaan pikku hiljaa? Haluan kyllä syödä persiljaa tuoreenakin kun se on herkkua esim. paksulti juustovoileivässä. Onko kellään persiljatietoutta? 😀 Mitenkäs sama ruohosipulin suhteen?
Kerää persiljasta vain isoimmat ja parhaat lehdet pakastimeen. Jäljelle jäänyt persilja jatkaa sitten kasvamista pitkälle syksyyn. Se ei säikähdä edes pikku pakkasia, vaan kasvaa jopa marraskuussakin.
Hämmästyin eilen iltalenkillä, kun näin Jyväsjärven venelaiturilla 2 meriharakkaa. Linnut olivat aika kaukana, joten niitä piti tiirailla jonkin aikaa ennenkuin uskoin silmiäni. Meriharakka on näköjään leviämässä sisämaahan.
AMPIAINEN VS. MEHILÄINEN:
Mehiläinen ajattelee: "Jos pistän tätä ihmistä, kuolen itse."
Ampiainen ajattelee: "Jos pistän tätä ihmistä, se pilaa hänen koko viikonloppunsa. Mahtavaa!"
Mehiläinen: "Minä teen töitä niska limassa, kerään mettä, rakennan pesää ja kuolen sankarina, jos puolustan itseäni tai pesääni!"
Ampiainen: "Minä taas lennän ihmisten terassille, varastan heidän makkaransa, juon mehunsa, puren ja pistän ilman syytä, ja voin tehdä saman huomennakin"
Mehiläinen: "Jos työnnät kätesi kotiini, puolustan perhettäni hengelläni."
Ampiainen: "Katsoit minua väärin. Nyt kuolet."
Mehiläinen ja ampiainen istuvat baarissa:
Mehiläinen huokaisee ja ottaa kulauksen hunajasimasta:
– "Kylläpä elämä on rankkaa. Teen töitä kellon ympäri, kerään siitepölyä, rakennan kennoja ja jos kerran käytän puolustuksekseni pistintä, niin se on menoa sitten."
Ampiainen pyörittää nuijaa kädessään, hörppää luvatta viereisen pöydän kaljasta ja naurahtaa:
– "Älä muuta sano. Itse kävin juuri pistämässä jotain tyyppiä takaraivoon vain siksi, että se yritti syödä omaa jäätelöään rauhassa."
Mies istuu terassilla ja pöydälle lentää pörriäinen:
Skenaario A (Mehiläinen): Pörriäinen laskeutuu kukalle. Se kerää siitepölyä, pörisee tyytyväisenä, jättää miehen rauhaan ja lentää takaisin pesään tekemään kaikille hyvää hunajaa.
Skenaario B (Ampiainen): Pörriäinen laskeutuu suoraan miehen limsalasiin. Se ui siellä hetken, nousee ylös, lentää miestä päin näköä, pistää huuleen ja kutsuu vielä viisi kaveria paikalle pyörimään grillipihvin ympärille.
Siilit käy välillä ruokintapaikalla mutta ei joka päivä kuten aiemmin. Oisko poikaset syntyneet ja emot pysyy enemmän pesässä.
Kiitos persiljavinkistä, niin teen. Minä olen nähnyt meriharakan Savonlinnassa. Kaunis ja kiva lintu. Ei niin kivoja nämä paarmat joita ainakin kahden lajin edustajien voimalla käy ihmisten kimppuu.
Vierailija kirjoitti:
Kerää persiljasta vain isoimmat ja parhaat lehdet pakastimeen. Jäljelle jäänyt persilja jatkaa sitten kasvamista pitkälle syksyyn. Se ei säikähdä edes pikku pakkasia, vaan kasvaa jopa marraskuussakin.
Persilja kestää jopa talven yli, varsinkin jos sen juuri on kunnollinen. Keväisin alkaa vihertää jo aikaisemmin kuin siemenistä kylvetyt.
Täällä länsirannikolla pohjanmaan suunnalla on tänään ukkostanut ja satanut. Melkein pari tuntia ukkonen pyöri tuossa lähellä, vaikka ei mitään hellettäkään ole ollut (ja taas alkoi sataa oikein kunnolla!)
Räkättirastas oli leikkisällä tuulella. Terassille kerääntyi vähän sadevettä ja se tepasteli siinä ympäriinsä. Teki välillä "uimaliikkeitä" eli koetti mennä matalaksi veteen siipiään pörhentäen ja laittoi päätään sivuttain veteen. Pihakivellä on linnuille vettä ja "uima-allas", niin nyt olisi ollut mukava sitten tässäkin pulikoida, voi hupulaista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerää persiljasta vain isoimmat ja parhaat lehdet pakastimeen. Jäljelle jäänyt persilja jatkaa sitten kasvamista pitkälle syksyyn. Se ei säikähdä edes pikku pakkasia, vaan kasvaa jopa marraskuussakin.
Persilja kestää jopa talven yli, varsinkin jos sen juuri on kunnollinen. Keväisin alkaa vihertää jo aikaisemmin kuin siemenistä kylvetyt.
Persilja kasvaa sieltä keskiosastaan ja jatkaa kasvuaan, vaikka otat isoimmat lehdet käyttöön. Persilja on kaksivuotinen ja se vihertää aikaisin lumien sulettua. Ruohosipulia käsittelen kovemmin ja leikkaan varret, ihan kokonaisen nipun leikkaan. Ruohosipuli on hyvä kasvamaan ja on lisäksi monivuotinen.
Tämän kesän linnut 8 varpusta. Varpuset viihtyvät isoissa tuijissa ja odottavat minulta muruja. Ei niillä hätää ole, vaikka annan muruja, ne nimittäin ahkerasti jättävät pienen kasan terassille. Siivon niiden jäljet tarpeen vaatiessa.
Tämän kesän havainnosta tässä pihalla: Talitiainen, Varpuset, Kirjosieppo, Västäräkki, Punarinta, Peippo, Leppälintu. Enemmänkin urospuolisia. Isolla kirjoitan kun on ainoastaan yksittäisiä lintuja.
Tietysti Varis, Harakka, Tikka (voimakasta punaista päälaella koko isompi kuin mustarastas), Mustarastas, Kalalokki, Tässä ne ovat.
Alkaa todellakin jo huolestuttaa kun olen nähnyt vain yhden lokin poikasen ja siinä kaikki järviasukkaiden jälkikasvu 🥺
Vierailija kirjoitti:
Hämmästyin eilen iltalenkillä, kun näin Jyväsjärven venelaiturilla 2 meriharakkaa. Linnut olivat aika kaukana, joten niitä piti tiirailla jonkin aikaa ennenkuin uskoin silmiäni. Meriharakka on näköjään leviämässä sisämaahan.
Tampereelle ilmesty pesiin n 30 vuotta sitten.
Aamu on viileä ja pilvinen, käkikin jaksaa vielä kukkua. Etelämpänä lopetti jo juhannuksen jälkeen.
Muutkin linnut piristyneet taas laulamaan eilisen helteen jälkeen, vaikka poikasten ruokkiminen vie aikaa. Jokaisessa pöntössä jälkikasvua ja käpytikka niitä kiertelemässä.
Miten teillä tänään? Meillä +17, täysin pilvistä, välillä satelee kevyesti ja ilma on kuin pumpulia, sellainen suloisen pehmeä ja kostea. Tuntuu lämpimmältä kuin onkaan. Oikein oivallinen ulkoilusää. Aamulla pupu oli pistelemässä poskeensa lavakaulusten antia. Persilja, tilli ja ruohosipuli sentään säästyivät, ja kesäkurpitsapenkissä oli pompittu. Itkeä vai nauraa? Päätin nauraa! T. Pohjois-Karjala.
Koiran kanssa kävin lenkillä ja ei mikään helle ole, mutta ei kylmänkään. Sellainen mukava sää ja pilvinen, mutta ei sada. Koira söi heinää ja muuta kasvustoa tie varren ojasta ja mitähän tämäkin tarkoittaa. Saa kunnon ruokaa syödäkseen kotona, että ei pitäisi puutoksessa elää.
Pesärosvoja on ollut taas asialla, kun olivat pudottaneet kiireissään pihalle useita poikasia. Ilmeisesti räkättien jälkeläisiä ja jo hengettömiä. Varmaan jo 2. poikueesta koon perusteella, täällä näitä riittääkin. Oli alettava lapiolla hautuuhommiin.