Luontohavainnot 2026
Tänään ruokintapaikalla oli harmaapäätikka, 2 käpytikkaa, valtavasti keltasirkkuja, talitiaisia ja jokunen närhi. Plusasteet pudottivat lumet puista ja lopultakin on sellainen kevään tuoksu. Pihamaalla pupujen ja ilveksen jäljet. Minne sini- ja hömötiaiset katosivat? Ulkona kuuluu palokärjen ääni. Lunta on paljon. Miten teillä?
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Lähipaarissa, pari töröhuulista kottaraista tiskillä, nurkkapöydässä kiiluvasilmäinen munahaukka, vessassa kurnutti joku sammakko mutt se olikin naapurin Pena, oli kuulemma paha olo.
Mene muualle pilaamasta ketjua. Raukka, luulet kai olevasi vitsikäskin
Kärppä oman keittiön ikkunasta nähtynä. Pari sataa metriä kauppakeskuksesta.
Kiitos marja- ja hedelmävinkeistä. Meiltä ovat hävinneet oravat, punatulkut ja muut tintit kuin sininen ja tali. Metsäjäniksiä ja varsinkin rusakoita on paljon, ja niille sekä kaura että heinä maistuu. Ketutkin ovat kadoksissa, mutta sitä en ihmettele kun täällä niitä metsästetään, vaikka olisivat erinomaisia liikojen jyrsijöiden torjujia.
Ihanaa, tuntuu keväältä. Saan elinvoimaa 🥹
Mikä on teidän lempilintu, tai noh, ehkä se yksi monista joiden saapumista eniten odotatte? Minä odotan ekoja kurkien huutoja, hanhien auroja ja tietysti pihaani kiertävää lehtokurppaa. Kutevien sammakoidenkin ääni on kiva, lokkien kirkunat (laulu) ja eka lumettoman maan pilkahdus. Heh, lipsahti, mutta sattuuhan sitä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on teidän lempilintu, tai noh, ehkä se yksi monista joiden saapumista eniten odotatte? Minä odotan ekoja kurkien huutoja, hanhien auroja ja tietysti pihaani kiertävää lehtokurppaa. Kutevien sammakoidenkin ääni on kiva, lokkien kirkunat (laulu) ja eka lumettoman maan pilkahdus. Heh, lipsahti, mutta sattuuhan sitä.
Hyvä kysymys, ja vähän mietittyä niin aika paljon se tilanteesta riippuu. Kevään linnut toki aina mukava nähdä. Mutta esim.kurjet ja joutsenet pitää niin kovaa ääntä että sympaattisuus häviää sitä kautta nopeaan.
Yksi lempilinnusta ehdottomasti on puukiipijä. Se kai johtuu sen erikoisesta liikkumisesta ja tavoista. Toisaalta kyllä monet arkisetkin linnut on monesti sympaattisia.
Joitakin petolintujakin on ihan hienoa seurata kuten kalasääskeä. Lehtopöllö on kanssa sympaattinen joskus metsässä tavattu tuttavuus.
Sanoisin oikeastaan, että mitä enemmän perehtyy tai pääsee tarkkailemaan, niin sitä enemmän sympaattisilta useatkin otukset muuttuvat. Kun tuntee paremmin niiden liikkeitä ja elämäntapoja ja elinrytmiäkin.
Minulle tärkeimpiä ovat tervapääskyt. Asun vanhalla kerrostaloalueella eikä omasta ikkunastani näy puun puuta. Parinsadan metrin päässä on puisto, mutta se jää ikkunoistamme justjajust näkymättä. Lintujen esim. mustarastaiden vihellykset kyllä kuuluvat sieltä meille asti.
Mutta vasta tervapääskyjen sirunäat ja vilahtelut ikkunoiden ohi tuovat minulle kunnon kevään ja kesän tunteen. Täällä niitä on asunut varmaan jo ennen ihmisiä, kun jo yli sata vuotta sitten näiden korttelien katuja on nimetty Pääskylänkaduksi ja Pääskylänrinteeksi.
tervapääskyjen sirinät ja vilahtelut, sori
Kalasääski. Olen onnekas ja näen kun tuo upea lintu kalastaa lähivesillä. Seuraan myös kalasääskien pesäkameroita Suomessa ja Virossa. Monta iloa ja suruakin on tullut koettua vuosien varrella. Luonto.
Vierailija kirjoitti:
tervapääskyjen sirinät ja vilahtelut, sori
Pääskyt tulee kyllä uskollisesti sukupolvien ajan samoille paikoille. Vaikka paikka muuttuisi paljon niin sekään ei näy haittaavan.
Vasta sitten kun pesänrakennus käy jostain syystä mahdottomaksi muuttavat.
Västäräkki, punarinta, taivaanvuohi ja kukkapuolelta leskenlehti. Näitä odotellaan.
Täällä kysellään jo pesäpönttöjen vuokrahintoja. Pohjois-Karjala.
Itä-Savossa nyt vasta alkaneet talitiaiset herätä! Tosin sijaitaan ihan maaseudulla. Rusakoilla alkaa lempi leiskua hankipojille ja metsäjänikset uskaltavat jo ruokapaikoilta liikkeelle. Ei näy leskenlehtiä, ei näy pesimäpuuhissa vielä lintuja eikä edes pajunkissojakaan!
Viime syksynä tunnistin puukiipijän meidän omenapuun rungolla. Piti oikein lintukirjasta katsoa, että kukas tämä on. Hieno ohut kaareva nokka ja veitikkamainen olemus. Nyt ilmeisesti tämä sama puukiipijä on talvehtinut täällä meidän piha-alueella. Hyvin on selvinnyt kovista pakkasista. Ostin varta vasten talipötköjä, joissa on hyönteisiä seassa, että puukiipijä saisi itselleen sopivaa ravintoa. Niitä sitten murustelin puukiipijän kiipeilymännyn juurelle kovilla pakkasilla.
Kävin putsaamassa lintujen ruokinta-automaatin alustan. Lapiolla raavin mitä irtosi. Jäätä ja vähän maatakin nyt näkyy. Milloin pitäisi enempi "desinfioida" alustaa, käytättekö sammutettua kalkkia? Uudellamaalla asun.
BirdLife.fi neuvoo näin:
"Tärkein ja helpoin keino huolehtia lintujen terveydestä on käyttää ruokinta-automaattia, jossa linnut eivät pääse ulostamaan ruoan joukkoon. On tärkeää, että maaruokinta-alueet, ruokintatelineet ja telineiden alapuolelle jäävä maa puhdistetaan säännöllisesti vanhasta ruoasta ja lintujen ulosteista. Mikäli mahdollista, ruokintapaikan sijaintia voi vaihtaa muutaman metrin talven aikana. Erityisen tärkeää on huolehtia hygieniasta lämpiminä ja kosteina sääjaksoina, koska tällöin olosuhteet tautien tarttumiselle ovat hyvät."
Linnuille maistunut hyvin talipötkö, jossa marjoja. En ollut aiemmin huomannut että tuollaisiakin on myytävänä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on teidän lempilintu, tai noh, ehkä se yksi monista joiden saapumista eniten odotatte? Minä odotan ekoja kurkien huutoja, hanhien auroja ja tietysti pihaani kiertävää lehtokurppaa. Kutevien sammakoidenkin ääni on kiva, lokkien kirkunat (laulu) ja eka lumettoman maan pilkahdus. Heh, lipsahti, mutta sattuuhan sitä.
Odotan kaikkia lintuja. Tosin tässä lähellä on pesinyt vuosia joutsenpariskunta. Jännittää tulevatko taas takaisin. Lokit on kivoja. Kuuluvat tälläiseen merenrantakaupunkiin. Erityisesti muutamat selkälokit tässä lähellä. Se on paljon harvinaisempi kuin monet muut lokkilajit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on teidän lempilintu, tai noh, ehkä se yksi monista joiden saapumista eniten odotatte? Minä odotan ekoja kurkien huutoja, hanhien auroja ja tietysti pihaani kiertävää lehtokurppaa. Kutevien sammakoidenkin ääni on kiva, lokkien kirkunat (laulu) ja eka lumettoman maan pilkahdus. Heh, lipsahti, mutta sattuuhan sitä.
Hyvä kysymys, ja vähän mietittyä niin aika paljon se tilanteesta riippuu. Kevään linnut toki aina mukava nähdä. Mutta esim.kurjet ja joutsenet pitää niin kovaa ääntä että sympaattisuus häviää sitä kautta nopeaan.
Yksi lempilinnusta ehdottomasti on puukiipijä. Se kai johtuu sen erikoisesta liikkumisesta ja tavoista. Toisaalta kyllä monet arkisetkin linnut on monesti sympaattisia.
Joitakin petolintujakin on ihan hienoa seurata kuten kalasääskeä. Lehtopöllö on kanssa sympaattinen joskus metsässä tavattu tuttavuus.
Sanoisin oikeastaan, että mitä enemmän perehtyy tai pääsee tarkkailemaan, niin sitä enemmän sympaattisilta useatkin otukset muuttuvat. Kun tuntee paremmin niiden liikkeitä ja elämäntapoja ja elinrytmiäkin.
Minusta taas kurjien ja joutsenten huudot ovat upeita.
Mustarastas laulaa aamuisin kuuden ja seitsemän välillä.