KEVÄÄN YHTEISHAKU 2026 - seuranta & jännitys OFFICIAL

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Helsingin ja Turun DIA sähkön- ja tietotekniikan todistusvalnnan varasijat liikkuneet ja millä todistuspisteillä niihin voisi ajatella mahdollisesti pääsevänsä?

Pääsin Aaltoon DIA-alalle!

Oliko tämä mielestäsi kovinkin hyvä vastaus kysymykseen?

Edellinen jatkaa, että toki nyt en tiiä miten tossa tilanteessa sitten käy, jos sulla oli kaikki muut kurssit tehtynä mutta se harkka vaan jäi tekemättä. Pitääköhän sillonkin uusia mahdollisesti jotain vai riittäisköhän et saisit sen harkkapaikan? Äh, en tosiaan tarkemmin tiiä. Yritin vaan innokkaasti "auttaa" tietämättä mistään mitään. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatusalan soveltuvuuskokeiden arvioinnista kysyisin. Tietääkö kukaan, millaisella prosessilla soveltuvuuskokeet (haastattelut) pisteytetään, kun niissä kestää ilmeisesti ainakin pari viikkoa?

 

Haastatteluitahan ei kai tallenneta, joten haastattelijan arviointi perustunee hänen  muistiinpanoihinsa, ja jo haastattelun aikana syntyneisiin mielikuviin hakijasta? Jos näin, niin pisteet saisi varmaan koostettua listaan heti haastatteluista seuraavalla viikolla. Liittyykö pisteytykseen jotain skaalausta? Esim. käsitelläänkö yksittäisten haastattelijoiden tekemää arviointia jotenkin yhdessä saman yliopiston/ kaikkien yhteistyöyliopistojen muiden arvioitsijoiden kesken, ja yritetään varmistaa arvioinnin yhdenmukaisuus? Arviointihan on varmaan aina ainakin jossain määrin subjektiivista. Entä arvioidaanko haastattelukysymyksiä ja tehtäviä jotenkin soveltuvuuskokeiden jälkeen, esim. jos joku kysymys on tuottanut yleisesti erilaisia vastauksia kuin mitä kysymyksellä alunperin ajateltiin saavan? Soveltuvuuskokeessa on kullakin pysäkillä vain 5 minuuttia aikaa vastata, niin siinä ei ole hakijalla aikaa näyttää omaa ajatteluaan ja argumentointiaan kuin tosi suppeasti. 

 

Olisi myös kiva kuulla ajatuksianne soveltuvuuskokeesta teiltä, jotka siinä toissa viikolla (tai aikaisempina vuosina) olitte. - Itselläni on sellainen olo, että miten ihmeessä kolmen  5 minuutin haastattelun perusteella saadaan arvioitua ja järjestettyä hakijat paremmuusjärjestykseen, ilman että haastattelijoiden henkilökohtaiset mielipiteet ja ehkä tiedostamattomat mieltymykset vaikuttavat arviointiin. Kovin objektiiviselta ja tieteellisesti perustellulta kasvatusalan soveltuvuuskokeen perusteella tehtävä opiskelijavalinta ei siis minusta vaikuta. Mitä mieltä olette muut? Ja onko pisteytysvaiheessa jotain yritystä yhdenmukaiseen arviointiin?

Olen täsmälleen pohtinut samoja asioita kuin sinä. Sekin on hieman omituista, että melkein joka vuosi esim. UEF:n lo:n soveltuvuuskokeiden pistemäärä on ollut korkeampi kuin HY:n. Viime vuonna osa, joilla oli aikaisempi tutkinto sai Joensuussa 0 pistettä A pysäkiltä. Ihmeellistä on se, että sosiaali-ja terveysalalla mukaan lukien lääkärit ja esim. puheterapeutit sekä psykologit ei ole mitään soveltuvuuskokeita. Sovareissa voi tapahtua mitä vaan, etkä voi varmasti tietää ,menikö kaikki oikeudenmukaisesti ja mitä voisit parantaa.

Voit pyytää omat tuloksesi perusteluineen oppilaitoksesta. Heillä tulee olla niin hyvät dokumentaatiot, jotta voivat perustella kaikki pisteet. Näin meidät valintakokeissa ja haastatteluissa vastaanottavina tahoina ohjeistetaan.

Joo perusteluja voi pyytää. Itsellä kyllä sellainen epäilys, että perustelut lienee sitten  jotain ympäripyöreää, josta ei kysyjä oikeasti mitään hyödy. Tuski  niistä siis saa ymmärrystä, miten voisi omaa suoritusta parantaa, tms. 

 

Hienoa jos olen kuitenkin väärässä.

 

Onko linjoilla esim. viime vuonna kasvatusalan soveltuvuuskokeisiin osallistuneita? Huomasin viim viikoll, että täällä vauva-palstalla oli ollut viime vuonna paljon keskustelua soveltuvuuskokeiden pisteytyksestä, ja joku varmaan pyysi silloin perusteluita omille pisteilleen 

Turha luulla ja kuvitella, kun asian voi selvittää. Ja jos siellä näyttää lukevan jotain ympäripyöreää, niin se kannattaa lukea toiseen kertaan ja vielä enemmän, ja pyrkiä ymmärtämään, mistä on kyse. Vain tällä tavoin voi kehittyä ja saavuttaa tavoitteensa.

Helsingin oikiksen pisteet tulleet.

Helsingin lääkis tuli

Onko valtio/yhteiskuntatieteitä tullut muualta kuin HY:sta?  

Helsingin yo tänään:

Eläinlääketieteen kandiohjelma

Farmaseutin koulutusohjelma

Hammaslääketiede (opetus suomeksi), lääketieteen ja hammaslääketieteen kandiohjelma

Kandidatprogrammet i samhällsvetenskaper (avläggs på svenska), journalistik och kommunikation, rättsvetenskap, socialpsykologi, sociologi, statskunskap med förvaltning

Lääketiede (opetus suomeksi), lääketieteen ja hammaslääketieteen kandiohjelma

Medicin (undervisning på svenska), kandidatprogrammet i medicin och odontologi

Oikeusnotaarin koulutusohjelma (opetus Helsingissä suomeksi)

Oikeusnotaarin koulutusohjelma, opetus Vaasassa suomeksi ja ruotsiksi (suomen kielen taitoisille hakijoille)

Proviisorin koulutusohjelma

Socialt arbete, kandidatprogrammet i samhällsvetenskaper (avläggs på svenska) (Svenska social- och kommunalhögskolan)

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma

Utbildningsprogrammet för rättsnotarie (undervisning i Helsingfors på svenska)

Utbildningsprogrammet för rättsnotarie, undervisning i Vasa på svenska och finska (för sökande med kunskaper i svenska)

Joko myös Oulu ja kuopio hammaslääkikset tulleet?

Ihan kaikki lääkikset kaikkialta ovat tulleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Helsingin ja Turun DIA sähkön- ja tietotekniikan todistusvalnnan varasijat liikkuneet ja millä todistuspisteillä niihin voisi ajatella mahdollisesti pääsevänsä?

Pääsin Aaltoon DIA-alalle!

Lämpimät onnittelut. Avaa vähän mihin koulutusohjelmaan ja millaisin pistein ?

Onko joku saanut kasvatustieteen soveltuvuuskokeiden pisteitä jo?

Vierailija kirjoitti:

Helsingin yo tänään:

 

Eläinlääketieteen kandiohjelma

Farmaseutin koulutusohjelma

Hammaslääketiede (opetus suomeksi), lääketieteen ja hammaslääketieteen kandiohjelma

Kandidatprogrammet i samhällsvetenskaper (avläggs på svenska), journalistik och kommunikation, rättsvetenskap, socialpsykologi, sociologi, statskunskap med förvaltning

Lääketiede (opetus suomeksi), lääketieteen ja hammaslääketieteen kandiohjelma

Medicin (undervisning på svenska), kandidatprogrammet i medicin och odontologi

Oikeusnotaarin koulutusohjelma (opetus Helsingissä suomeksi)

Oikeusnotaarin koulutusohjelma, opetus Vaasassa suomeksi ja ruotsiksi (suomen kielen taitoisille hakijoille)

Proviisorin koulutusohjelma

Socialt arbete, kandidatprogrammet i samhällsvetenskaper (avläggs på svenska) (Svenska social- och kommunalhögskolan)

Teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelma

Utbildningsprogrammet för rättsnotarie (undervisning i Helsingfors på svenska)

Utbildningsprogrammet för rättsnotarie, undervisning i Vasa på svenska och finska (för sökande med kunskaper i svenska)

Jokohan huomenna tulisi enemmänkin noita H-kokeen tuloksia, jos teologia on jo tullut

Jos nämä lääkiksen tulokset ei vaikuta nyt farmasian jonoon niin voiko mikään enää siihen vaikuttaa? Onko tuhoon tuomittua päästä 1. varasijalta ei ensikertalaisena valintakoejonosta?

Tänään Helsingin yliopistolta tuli paljon tuloksia, mutta ei edelleenkään I-kokeen tuloksia.. jeez!! huomenna varmaan viimeistään..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pääsin Oulun lääkikseen miksiköhän ensikertalaisille näyttää pääsykokeen pisterajaksi 159,05 ja kaikille 155,45? 

Voit ajatella asiaa näin:  Opiskelupaikkoja on 200. Valintakokeella hakee vain ensikertalaisia. Kiintiö täytetään ensin ja sitten kaikkien jono. Ensikertalaisten jonossa ovat parhaat sata hakijaa ja kaikkien jonossa seuraavat sata eli 101–200. parhaimmat. 

 

Hyvin menestyneitä ensikertalaisia on siis valunut runsaasti myös kaikkien jonoon eli kiintiöllä ei ole ollut käytännössä mitään merkitystä. Oikeustieteessä asia on toisin, sillä kaikkien jonosta ei tule valituksi yhtäkään ensikertalaista. 

Miksei?

Siksi, että ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin ja sen seurauksena kaikki kaikkien jonon kärjessä ovat olleet ei-ensikertalaisia. Myös 10 pistettä rajan alle jääneet ovat ei-ensikertalaisia ja vasta heidän jälkeen on sekaisin ensikertalaisia ja ei-ensikertalaisia.

Oikiksessakin oli ennen niin, että kiintiö ei vaikuttanut. Uusi pääsykoetyyppi soveltuu niin paljon paremmin "aikuisille hakijoille", että he alkoivat pärjätä reilusti paremmin kuin ensikertalaiset.

Vai voisiko olla että valintakokeen sisältö, miltä alalta kysymykset ovat, vaikuttaa enemmän kuin "pääsykoetyyppi". Tarkoitan tällä sitä, että lääkiksen valintakokeessa on kai etua siitä, että matikkaa ym. lukion kursseja on juuri opiskeltu ja ne ovat tuoreessa muistissa. Oikiksen valintakokeen osalta taas ei kai ole suoraan mitään lukion oppiainetta, jonka hiljattain tenttimisestä olisi, valintakokeessa hyötyä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos nämä lääkiksen tulokset ei vaikuta nyt farmasian jonoon niin voiko mikään enää siihen vaikuttaa? Onko tuhoon tuomittua päästä 1. varasijalta ei ensikertalaisena valintakoejonosta?

Hyvällä tuurilla DIA voi liikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos nämä lääkiksen tulokset ei vaikuta nyt farmasian jonoon niin voiko mikään enää siihen vaikuttaa? Onko tuhoon tuomittua päästä 1. varasijalta ei ensikertalaisena valintakoejonosta?

Viisi vuotta sitten pääsi ainakin 2 varasijalta, toki tässä ollut vuosia välissä. Mutta muuten sama asetelma farmasia, valintakoejono, ei-enska. Tuloksen tuleminen kesti kyllä elokuuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pääsin Oulun lääkikseen miksiköhän ensikertalaisille näyttää pääsykokeen pisterajaksi 159,05 ja kaikille 155,45? 

Voit ajatella asiaa näin:  Opiskelupaikkoja on 200. Valintakokeella hakee vain ensikertalaisia. Kiintiö täytetään ensin ja sitten kaikkien jono. Ensikertalaisten jonossa ovat parhaat sata hakijaa ja kaikkien jonossa seuraavat sata eli 101–200. parhaimmat. 

 

Hyvin menestyneitä ensikertalaisia on siis valunut runsaasti myös kaikkien jonoon eli kiintiöllä ei ole ollut käytännössä mitään merkitystä. Oikeustieteessä asia on toisin, sillä kaikkien jonosta ei tule valituksi yhtäkään ensikertalaista. 

Miksei?

Siksi, että ensikertalaisten kiintiö täytetään aina ensin ja sen seurauksena kaikki kaikkien jonon kärjessä ovat olleet ei-ensikertalaisia. Myös 10 pistettä rajan alle jääneet ovat ei-ensikertalaisia ja vasta heidän jälkeen on sekaisin ensikertalaisia ja ei-ensikertalaisia.

Oikiksessakin oli ennen niin, että kiintiö ei vaikuttanut. Uusi pääsykoetyyppi soveltuu niin paljon paremmin "aikuisille hakijoille", että he alkoivat pärjätä reilusti paremmin kuin ensikertalaiset.

Mietin myös sitä, että onkohan oikiksen suosio vähän vähentynyt menneisiin vuosiin verrattuna, ja esim. psykologian suosio vastaavasti kasvanut? Psykologiaan hakee mielestäni ihan uskomattoman paljon hakijoita nykyään, ja pisterajat on tosi korkeita. Onkohan oikiksen pisterajat suhteessa laskeneet verrattuna esim. 1990-lukuun? T. Itse 1990-luvulla oikiksen käynyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatusalan soveltuvuuskokeiden arvioinnista kysyisin. Tietääkö kukaan, millaisella prosessilla soveltuvuuskokeet (haastattelut) pisteytetään, kun niissä kestää ilmeisesti ainakin pari viikkoa?

 

Haastatteluitahan ei kai tallenneta, joten haastattelijan arviointi perustunee hänen  muistiinpanoihinsa, ja jo haastattelun aikana syntyneisiin mielikuviin hakijasta? Jos näin, niin pisteet saisi varmaan koostettua listaan heti haastatteluista seuraavalla viikolla. Liittyykö pisteytykseen jotain skaalausta? Esim. käsitelläänkö yksittäisten haastattelijoiden tekemää arviointia jotenkin yhdessä saman yliopiston/ kaikkien yhteistyöyliopistojen muiden arvioitsijoiden kesken, ja yritetään varmistaa arvioinnin yhdenmukaisuus? Arviointihan on varmaan aina ainakin jossain määrin subjektiivista. Entä arvioidaanko haastattelukysymyksiä ja tehtäviä jotenkin soveltuvuuskokeiden jälkeen, esim. jos joku kysymys on tuottanut yleisesti erilaisia vastauksia kuin mitä kysymyksellä alunperin ajateltiin saavan? Soveltuvuuskokeessa on kullakin pysäkillä vain 5 minuuttia aikaa vastata, niin siinä ei ole hakijalla aikaa näyttää omaa ajatteluaan ja argumentointiaan kuin tosi suppeasti. 

 

Olisi myös kiva kuulla ajatuksianne soveltuvuuskokeesta teiltä, jotka siinä toissa viikolla (tai aikaisempina vuosina) olitte. - Itselläni on sellainen olo, että miten ihmeessä kolmen  5 minuutin haastattelun perusteella saadaan arvioitua ja järjestettyä hakijat paremmuusjärjestykseen, ilman että haastattelijoiden henkilökohtaiset mielipiteet ja ehkä tiedostamattomat mieltymykset vaikuttavat arviointiin. Kovin objektiiviselta ja tieteellisesti perustellulta kasvatusalan soveltuvuuskokeen perusteella tehtävä opiskelijavalinta ei siis minusta vaikuta. Mitä mieltä olette muut? Ja onko pisteytysvaiheessa jotain yritystä yhdenmukaiseen arviointiin?

Olen täsmälleen pohtinut samoja asioita kuin sinä. Sekin on hieman omituista, että melkein joka vuosi esim. UEF:n lo:n soveltuvuuskokeiden pistemäärä on ollut korkeampi kuin HY:n. Viime vuonna osa, joilla oli aikaisempi tutkinto sai Joensuussa 0 pistettä A pysäkiltä. Ihmeellistä on se, että sosiaali-ja terveysalalla mukaan lukien lääkärit ja esim. puheterapeutit sekä psykologit ei ole mitään soveltuvuuskokeita. Sovareissa voi tapahtua mitä vaan, etkä voi varmasti tietää ,menikö kaikki oikeudenmukaisesti ja mitä voisit parantaa.

Voit pyytää omat tuloksesi perusteluineen oppilaitoksesta. Heillä tulee olla niin hyvät dokumentaatiot, jotta voivat perustella kaikki pisteet. Näin meidät valintakokeissa ja haastatteluissa vastaanottavina tahoina ohjeistetaan.

Joo perusteluja voi pyytää. Itsellä kyllä sellainen epäilys, että perustelut lienee sitten  jotain ympäripyöreää, josta ei kysyjä oikeasti mitään hyödy. Tuski  niistä siis saa ymmärrystä, miten voisi omaa suoritusta parantaa, tms. 

 

Hienoa jos olen kuitenkin väärässä.

 

Onko linjoilla esim. viime vuonna kasvatusalan soveltuvuuskokeisiin osallistuneita? Huomasin viim viikoll, että täällä vauva-palstalla oli ollut viime vuonna paljon keskustelua soveltuvuuskokeiden pisteytyksestä, ja joku varmaan pyysi silloin perusteluita omille pisteilleen 

Turha luulla ja kuvitella, kun asian voi selvittää. Ja jos siellä näyttää lukevan jotain ympäripyöreää, niin se kannattaa lukea toiseen kertaan ja vielä enemmän, ja pyrkiä ymmärtämään, mistä on kyse. Vain tällä tavoin voi kehittyä ja saavuttaa tavoitteensa.

Onko sinulla siis itse henkilökohtaisesti kokemusta kasvatusalan soveltuvuuskokeeseen hakijana osallistumisesta, ja sen jälkeen perustelujen pyytämisestä? Vai puhutko vaan lämpimiksesi??

Voiko tänään vielä tulla palkkeja tai tuloksia?