Minkälainen ihminen ei koskaan käy kirpputorilla?

Joskus 90-luvulla kävin vielä kirpputoreilla säännöllisesti, mutta olen lopettanut kokonaan koska niissä myydään enää käytännössä pelkkää roskaa. Vaatteet on likaisia ja nuhjuuntuneita, käyttötavarat ovat usein jo valmiiksi rikkinäisiä. Viimeinen niitti taisi olla kun joku myi kirpputorilla rikkinäistä Ikean peiliä ja hintaa oli laitettu enemmän kuin uudella...

Lopetin käymästä, kun uutena alkoi löytyä edullisemmin.

Enkä nyt vertaa tyyliin 10e kirppihintaista aitoa villapaitaa 10e uutena myytävään akryylipaitaan. Vaan jos kirppiksellä on nyppyyntyneitä akryylipaitoja 10e ja kaupan alerekissä uutena 9e.

Onko jossain vielä kirpputori?

Lopetin kirppistelyn silloin, kun ne alkoivat pullistella temu-krääsästä ja kaatopaikkatavarasta. Silloin, kun lapset olivat vielä pieniä, löytyi kirppiksiltä hyväkuntoista lastenvaatetta, mutta nykyään ei. Tai sitten hinta on ihan mieletön käytetylle vaatteelle. 

Mä en käy, mutta selaan toria säännöllisesti. Joskus osuu kohdalle juku magee juttu ja jos hinnasta päästään sopuun, niin ostan sellaisen. Vaatteita kyllä en osta käytettynä. Enkä mitään muitakaan rättejä...

Kävin ennen, mutta en enää. Nyt hinnat on lähteneet käsistä ja suurin osa tavarasta silkkaa roinaa. Nettikirppiksiltä en tilaa mitään.

Miespuolinen.

Vierailija kirjoitti:

Anoppi kiertelee paljon kirpputoreilla ja ostelee pelkästään turhaa tavaraa, pitsiliinoja, verhoja ym tekstiilejä jotka menee suoraan kaapintäytteeksi. Viimeksi esitteli kuinka oli ostanut hienon sivupöydän. Kämppänsä jo lähestulkoon tursoaa tavaraa, sille sivupöydällekään ei ole mitään varsinaista käyttöä ja sanoi että nyt etsii kirppareilta jotain sille pöydälle sopivaa pöytäliinaa ja maljakkoa tai muuta koriste-esinettä...

Tätä kutsutaan sisustamiseksi. Hän saa siitä iloa.

Käyn kyllä, mutta yleensä en osta mitään.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen, joka kävi ennen mutta lopetti 

1.  grynderit pilasivat sen ostamalla heti myyjien kärrystä kaiken ja laittamalla kalliilla hinnalla

2. Ihmiset eivät enää ymmärrä kirpputorin ideaa. He ajattelevat sen että pitää tulla tuottoa - ennen ajatus oli, että saisi vähän rahaa ja pääsi turhasta tavarasta eroon. Moni tavara on kalliimpi käytettynä kuin mitä sen saa kaupasta alesta

3. Ennen siellä pääsääntöisesti oli kunnon tavaraa (Ennen = 20-30 vuotta sitten) mutta nykyään tuodaan kaatopaikkatavaraa

4. Varsinkaan vaatteiden ja kirjojen osalta ei enää nykyään tiedä, mitä ötököitä niiden mukana tulee

Juurikin näin. Itse kävin paljon 90-luvulla kirppareilla. Enää en ollenkaan.

Usein käyn kirppareilla ihmettelemässä mitä kaikkea romua ihmiset sinne raahaavat ja naureskelen sille että kuvittelevatko he ihan ihan oikeasti että joku niitä ostaisi.

Kävin ennen, mutta olen  joidenkin tänne vastanneiden kanssa samaa mieltä kohtuuttoman korkeiksi nousseista hinnoista ja pikamuodin /temun/ muun halpiskaman tarjonnasta. Hinnoittelussa puuttuu totaalinen ymmärryksen kyky mikä oikeasti on kirppistavaraa ja mikä olisi hyödyllisempi polttojätteenä. Ymmärrän, että varmasti osalla kirppismyyjistä on taloudellista ahdinkoa ja kaikesta pitäisi jotakin hyötyä saada. Silti ne rojut jäävät myymättä, koska odotukset hinnoista perustuvat enemmänkin  tunteikkaaseen ajatteluun miten on maksanut x euroa ja nyt pitäisi saada sama raha takaisin. Ei osata arvioida kulumista ja onko tavara enää edes halpiskauppojenkaan myydyimpiä tuotteita kuin pari vuotta sitten. 
Kiertely kirppiksillä on muuttunut niin turhauttavaksi, että pitää olla todella pitkästynyt olo mökillä lähteäkseni lähikaupungin kirppiksiä katselemaan. Kotikaupungissa en enää vaivaudu. IHmisten tavarat ovat suurin osa kamalan tylsiäkin, eikä niiden tuunaaminenkaan ole vaivan arvoista.

Minä en käy. Minulla on omasta takaa vanhaa tavaraa, en tarvitse sitä enempää. 

Minä. En tarvitse mitään, ja jos tarvitsenkin, ostan uutena. N66

Yököttää toisten käyttämiä vaatteita pukea, en osta paljon vaatteita, silloin kun ostan, ostan laatua ja että vaate kestää pitkään käytössäni.

Inhoan kirpputorien hajua. Ja sekaisuutta. Ehkä isommissa kaupungeissa on laadukkaita kirpputoreja, joissa myydään valikoitua parempaa tavararaa. 

Mutta täällä  pikkukaupungissa kirppareilla on rispaantuneita kauluspaitoja ja linttaan astuttuja kenkiä. 

Muutaman  kivan tavaran olen aikanaan löytänyt: coca-cola laseja ym. ( lapseni tykkäsi kokis tavaroista ala-asteella ) ja Roope Ankan säästölipas, se klassikko seitkytluvulta.  Ja samovaarinkin olen kympillä pihakirppikseltä  ostanut ! Voi mua hamstraajaa.

Sellainen, jolla on jo kaikkea ihan liikaa niin, ettei halua kotiinsa enää mitään heräteostoksia. Sellainen, joka suosii tiettyjä, tietyn valmistajan vaatteita, eikä halua tehdä hutiostoja edes lähes ilmaiseksi. Sellainen, joka ei halua toisen ihmisen hajua vaatteisiinsa. Sellainen, jolla ei ole aikaa kierrellä kirpputoreja ihan vain hauskana ajanvietteenä. (Kirpputorit ovat kyllä ihania kaveritreffipaikkoja).

Kävin ennen. Nykyään kirppareilla on niin huonolaatuista skeidaa että ei kiinnosta. 

Mun paras ystävä  tykkää käydä kirpputoreilla, joten käyn hänen mukanaan. Suurin osa tavarasta on roskaa joka pitäisi antaa ilmaiseksi. Hyvä tavara on ylihinnoiteltua.  

Paras hinta-laatusuhde on lähetyskirppiksillä, jonne porukka lahjoittaa tavaraa kuolinpesistä. 

Kun mun lapset olivat pieniä, kävin lastenkirppiksillä. Tein tosi hyviä löytöjä. Myös tänä päivänä lasten merkkivaatteita myyvien pitäisi ottaa huomioon, että vaatteen arvo laskee heti kun se saapuu käyttäjälle. 

Olen käynyt ja myynyt itsekin tavaraa kirpparilla. Oli ihan kiva "harrastus" muutaman kerran vuodessa lapsen kanssa ja alkuun jäätiinkin joitakin kymppejä voitolle. Kävi vain niin onnettomasti että syystä jota en tiedä tulin jäätävän huonovointiseksi ja ja pysty enää käymään. Sekä vanhat vaatteet että rakennukset saavat voimaan pahoin, tulee hengenahdistusta ja alkaa pyörryttää. En uskoisi jos en itse tuntisi oireita, elokuvissakin oli pakko kerran vaihtaa paikkaa kun viereen tuli perhe jonka vaatteet haisi maakellarille. Kesämökeillä voin olla vain jos saa olla ulkona suurimman osan ajasta. Ja tätä kun yrität sitten selittää että miksi ei voi tulla kylään tai muuta.