Lue keskustelun säännöt.
Terapeuttini sanoi minun vihaavan itseäni, vaikken ole mitään sellaista sanonut
20.02.2026 |
En ole koskaan käyttäytynyt millään tavoin itsetuhoisesti, enkä yrittänyt vahingoittaa itseäni. Olimme juuri keskustelleet koulukiusaamisesta, johon ei puututtu, sekä sen aiheuttamasta vihasta.
Tuollainen yllättävä, irrallinen väittämä ilman minkäänlaisia perusteluja oli todella pysäyttävä. Miten yleistä tällaisten heittojen viljely terapeuttien keskuudessa on?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa terapeutti yrittää vetää eri naruista?
"Vihaat itseäsi"
"Sinua on käytetty hyväksi"
ja sitten kuuntelee miten asiakkaat reagoivat.
Ehkä moni alkaa avautua. Terapeutti voi yrittää luoda kuvaa että ymmärtää miten potilas ansaitsisi parempaa.
Noin tosiaan narsistitkin voisivat tehdä mutta terapeutti voi puhua työn puolesta.
Tuossa pitäisi juuri olla se avoimuus mukana. Terapeutti ei ole mikään erehtymätön ylijumala kenen sanat kannattaa ottaa pureksimatta sisään.
Juuri siksi kaikenlaista möläyttelyä terapeutin kannattaisi juuri välttää. Perustellut mielipiteet ovat tervetulleita.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hävytön häpykarva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö terapiasta pitäisi tulla hyvä olo?
Ei. Terapeutti auttaa sinua peilaamaan ongelmiasi eli huomaamaan omat skeemasi ja etsimään niihin ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Hyvän terapiaistunnon jälkeen yleensä ahdistus ja muut epämukavat tunteet voimistuvat, kun tunnelukot lähtevät avautumaan/ajatusvääristymät lähtevät työstymään jne.
Jos terapiaistunnon jälkeen on "hyvä olo", silloin ei välttämättä ole puhuttu ja käyty läpi riittävän haasteellisia asioita. Riippuu tietysti, ehtiikö terapeutti istunnon lopuksi keventämään tunnelmaa. Mutta yleensä se tunteiden voimistuminen on tavoitteena.
Tämä on oma kokemus estyneen persoonan häiriöisellä.
No ei niiden huonojen asioiden jauhaminen siitä hyväksi muutu vaikka ne miten tuntee.
Vierailija kirjoitti:
Terapeutit ovat tuntemattomia ihmisiä, jotka laukovat ties mitä rahasta
En niitten varaan perustais omaa elämääni
Ja aina suositellaan terapiaan menoa.
Mutta lopulta terapia on vain toisen ihmisen mielipiteitä.
Jos et tunnista itsessäsi vihaa itseäsi kohtaan niin kannattaa lähteä siitä että terapeutti on erehtynyt, tulkinnut sinua väärin. Sano hänelle ettet tunnista sellaista itsessäsi.
Minulla ei ole kokemusta terapiasta, mutta noin varmaankin toimisin itse tuollaisessa tilanteessa. En purematta nielisi moisia näkemyksiä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Hävytön häpykarva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö terapiasta pitäisi tulla hyvä olo?
Ei. Terapeutti auttaa sinua peilaamaan ongelmiasi eli huomaamaan omat skeemasi ja etsimään niihin ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Hyvän terapiaistunnon jälkeen yleensä ahdistus ja muut epämukavat tunteet voimistuvat, kun tunnelukot lähtevät avautumaan/ajatusvääristymät lähtevät työstymään jne.
Jos terapiaistunnon jälkeen on "hyvä olo", silloin ei välttämättä ole puhuttu ja käyty läpi riittävän haasteellisia asioita. Riippuu tietysti, ehtiikö terapeutti istunnon lopuksi keventämään tunnelmaa. Mutta yleensä se tunteiden voimistuminen on tavoitteena.
Tämä on oma kokemus estyneen persoonan häiriöisellä.
Terapiaakin on varmaan tuhatta erilaista muotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hävytön häpykarva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö terapiasta pitäisi tulla hyvä olo?
Ei. Terapeutti auttaa sinua peilaamaan ongelmiasi eli huomaamaan omat skeemasi ja etsimään niihin ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Hyvän terapiaistunnon jälkeen yleensä ahdistus ja muut epämukavat tunteet voimistuvat, kun tunnelukot lähtevät avautumaan/ajatusvääristymät lähtevät työstymään jne.
Jos terapiaistunnon jälkeen on "hyvä olo", silloin ei välttämättä ole puhuttu ja käyty läpi riittävän haasteellisia asioita. Riippuu tietysti, ehtiikö terapeutti istunnon lopuksi keventämään tunnelmaa. Mutta yleensä se tunteiden voimistuminen on tavoitteena.
Tämä on oma kokemus estyneen persoonan häiriöisellä.
No ei niiden huonojen asioiden jauhaminen siitä hyväksi muutu va
Siis estyneillä persoonilla on yleensä käsittääkseni tunteet jumissa nolouden, häpeän, yksinäisyyden, ulkopuolisuuden yms. vuoksi. Kerroin omasta lähtökohdasta käsin. Mulle on auttanut se, että uskaltaa olla haavoittuvainen siellä istunnossa. Kun käydään oikein noloja ja häpeällisiä asioita läpi, niin huomaa pikkuhiljaa hyväksyvänsä itsensä ja täten muut.
Faith kirjoitti:
Jos et tunnista itsessäsi vihaa itseäsi kohtaan niin kannattaa lähteä siitä että terapeutti on erehtynyt, tulkinnut sinua väärin. Sano hänelle ettet tunnista sellaista itsessäsi.
Minulla ei ole kokemusta terapiasta, mutta noin varmaankin toimisin itse tuollaisessa tilanteessa. En purematta nielisi moisia näkemyksiä.
Tunnen vihaa niitä kohtaan, jotka ovat olleet minua kohtaan väkivaltaisia. Tiedän kuitenkin - ja jo lapsena tiesin, että se, mitä he tekivät ei ollut minun vikani. Itseäni minä en vihaa, enkä ymmärrä, mistä sellainen käsitys on voinut terapeutille syntyä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Jos et tunnista itsessäsi vihaa itseäsi kohtaan niin kannattaa lähteä siitä että terapeutti on erehtynyt, tulkinnut sinua väärin. Sano hänelle ettet tunnista sellaista itsessäsi.
Minulla ei ole kokemusta terapiasta, mutta noin varmaankin toimisin itse tuollaisessa tilanteessa. En purematta nielisi moisia näkemyksiä.
Tunnen vihaa niitä kohtaan, jotka ovat olleet minua kohtaan väkivaltaisia. Tiedän kuitenkin - ja jo lapsena tiesin, että se, mitä he tekivät ei ollut minun vikani. Itseäni minä en vihaa, enkä ymmärrä, mistä sellainen käsitys on voinut terapeutille syntyä.Ap
Tunteet ovat omassa kehossasi, eivät muiden. Jos tunnet vihaa muita kohtaan, silloin kehossasi ja mielessäsi on itseäsi kohtaan vihaa. Pätee meihin kaikkiin.
Terapiassa käsitellään kipeitä asioita. Niistä paranee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hävytön häpykarva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Jos et tunnista itsessäsi vihaa itseäsi kohtaan niin kannattaa lähteä siitä että terapeutti on erehtynyt, tulkinnut sinua väärin. Sano hänelle ettet tunnista sellaista itsessäsi.
Minulla ei ole kokemusta terapiasta, mutta noin varmaankin toimisin itse tuollaisessa tilanteessa. En purematta nielisi moisia näkemyksiä.
Tunnen vihaa niitä kohtaan, jotka ovat olleet minua kohtaan väkivaltaisia. Tiedän kuitenkin - ja jo lapsena tiesin, että se, mitä he tekivät ei ollut minun vikani. Itseäni minä en vihaa, enkä ymmärrä, mistä sellainen käsitys on voinut terapeutille syntyä.Ap
Tunteet ovat omassa kehossasi, eivät muiden. Jos tunnet vihaa muita kohtaan, silloin kehossasi on itseäsi kohtaan vihaa. Pätee meihin kaikkiin.
En kuitenkaan vihaa itseäni, vaan niitä henkilöitä, jotka ovat olleet minua kohtaan väkivaltaisia. Ne henkilöt eivät ole minun kehossani.
Ap
Ajatuksen muutostavat, ainakin sellaiset perinteiset, eivät minuun toimi. Että näkisi asiat esimerkiksi vain positiivisesti. "Ehkä hän ei oikeasti tarkoittanut sitä, vaan - -", siis jos on jokin negatiivinen kokemus, sen kokee negatiiviseksi, ja se heti tyrmätään niin, että tulkitset sen vain negatiiviseksi.
Mutta mitä jos konteksi onkin oikeasti negatiivinen? Sekin on aina mahdollista.
Minulle on tärkeää kasvattaa sellainen mieli/itsetunto, joka ei järky, vaikka jotain negatiivista tapahtuisikin.
Siksi ajattelen asiat aina niin, että se voooooisivat olla negatiivisia, vaikka eivät välttämättä ole. En kumoa kumpaakaan mahdollisuutta.
"Ehkä sanoikin niin, mutta mitä väliä?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatuksen muutostavat, ainakin sellaiset perinteiset, eivät minuun toimi. Että näkisi asiat esimerkiksi vain positiivisesti. "Ehkä hän ei oikeasti tarkoittanut sitä, vaan - -", siis jos on jokin negatiivinen kokemus, sen kokee negatiiviseksi, ja se heti tyrmätään niin, että tulkitset sen vain negatiiviseksi.
Mutta mitä jos konteksi onkin oikeasti negatiivinen? Sekin on aina mahdollista.
Minulle on tärkeää kasvattaa sellainen mieli/itsetunto, joka ei järky, vaikka jotain negatiivista tapahtuisikin.
Siksi ajattelen asiat aina niin, että se voooooisivat olla negatiivisia, vaikka eivät välttämättä ole. En kumoa kumpaakaan mahdollisuutta.
"Ehkä sanoikin niin, mutta mitä väliä?"
Niin, terapeutin pitää olla todella hyvä ihmistuntija. Kaikki riippuu niin ihmisestä ja tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Ajatuksen muutostavat, ainakin sellaiset perinteiset, eivät minuun toimi. Että näkisi asiat esimerkiksi vain positiivisesti. "Ehkä hän ei oikeasti tarkoittanut sitä, vaan - -", siis jos on jokin negatiivinen kokemus, sen kokee negatiiviseksi, ja se heti tyrmätään niin, että tulkitset sen vain negatiiviseksi.
Mutta mitä jos konteksi onkin oikeasti negatiivinen? Sekin on aina mahdollista.
Minulle on tärkeää kasvattaa sellainen mieli/itsetunto, joka ei järky, vaikka jotain negatiivista tapahtuisikin.
Siksi ajattelen asiat aina niin, että se voooooisivat olla negatiivisia, vaikka eivät välttämättä ole. En kumoa kumpaakaan mahdollisuutta.
"Ehkä sanoikin niin, mutta mitä väliä?"
Niin, olen tässä pari päivää yrittänyt työstää positiiviseksi väittämää sinähän vihaat itseäsi siinä kuitenkaan onnistumatta.
Tuossa on vähän sellainenkin aspekti havaittavissa, että terapeutti yrittää - syystä jota en ymmärrä, kääntää esimerkiksi kaikki menneisyyden parisuhteeni sellaisiksi että ei sekään oikeasti susta välittänyt - kaikki miehet ovat vain käyttäneet sinua hyväksi koko elämäsi ajan.
Tämä kokemus tulee siitä, että hän tunkee sitä hyväksikäyttö-teemaa joka väliin, vaikka minulta puuttuu kokemus sellaisesta kokonaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Jos et tunnista itsessäsi vihaa itseäsi kohtaan niin kannattaa lähteä siitä että terapeutti on erehtynyt, tulkinnut sinua väärin. Sano hänelle ettet tunnista sellaista itsessäsi.
Minulla ei ole kokemusta terapiasta, mutta noin varmaankin toimisin itse tuollaisessa tilanteessa. En purematta nielisi moisia näkemyksiä.
Tunnen vihaa niitä kohtaan, jotka ovat olleet minua kohtaan väkivaltaisia. Tiedän kuitenkin - ja jo lapsena tiesin, että se, mitä he tekivät ei ollut minun vikani. Itseäni minä en vihaa, enkä ymmärrä, mistä sellainen käsitys on voinut terapeutille syntyä.Ap
Terapeuteissa todellakin on paljon tuota, että kun asiakas kertoo jotain, niin sen jälkeen terapeutti olettaa yhtä sun toista sen asian ympärille. Mutta ainahan nämä oletukset eivät tietenkään osu oikeaan, sillä kaikki asiakkaat eivät ole oppikirjaesimerkkejä.
Ja silloin terapeuteista kuoriutuu jääräpäitä: He tietävät paremmin, sillä mallipakasta löytyi tällainen kortti tähän tilanteeseen.
Älkää hyvät ihmiset menkö näiden lanttumaakareiden puoskaroitaviksi.
Ne repivät teidät riekaleiksi, niin riekaleiksi, että jossain tapauksessa korjaaminen on mahdotonta.
Te murheinenne olette heille kuin koe-eläimiä joita he tökkivät kuumilla neuloilla nähdäkseen reaktionne.
Hävytön häpykarva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Jos et tunnista itsessäsi vihaa itseäsi kohtaan niin kannattaa lähteä siitä että terapeutti on erehtynyt, tulkinnut sinua väärin. Sano hänelle ettet tunnista sellaista itsessäsi.
Minulla ei ole kokemusta terapiasta, mutta noin varmaankin toimisin itse tuollaisessa tilanteessa. En purematta nielisi moisia näkemyksiä.
Tunnen vihaa niitä kohtaan, jotka ovat olleet minua kohtaan väkivaltaisia. Tiedän kuitenkin - ja jo lapsena tiesin, että se, mitä he tekivät ei ollut minun vikani. Itseäni minä en vihaa, enkä ymmärrä, mistä sellainen käsitys on voinut terapeutille syntyä.Ap
Tunteet ovat omassa kehossasi, eivät muiden. Jos tunnet vihaa muita kohtaan, silloin kehossasi ja mielessäsi on itseäsi kohtaan vihaa. Pätee meihin kaikkiin.
Olet täysin kuutamolla etkä ymmärrä mitään ihmisestä. Siis mielestäsi uhri on syyllinen. Sairasta ja täysin kieroutunutta. Lisäksi täyttä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Jos et tunnista itsessäsi vihaa itseäsi kohtaan niin kannattaa lähteä siitä että terapeutti on erehtynyt, tulkinnut sinua väärin. Sano hänelle ettet tunnista sellaista itsessäsi.
Minulla ei ole kokemusta terapiasta, mutta noin varmaankin toimisin itse tuollaisessa tilanteessa. En purematta nielisi moisia näkemyksiä.
Tunnen vihaa niitä kohtaan, jotka ovat olleet minua kohtaan väkivaltaisia. Tiedän kuitenkin - ja jo lapsena tiesin, että se, mitä he tekivät ei ollut minun vikani. Itseäni minä en vihaa, enkä ymmärrä, mistä sellainen käsitys on voinut terapeutille syntyä.Ap
Terapeuteissa todellakin on paljon tuota, että kun asiakas kertoo jotain, niin sen jälkeen terapeutti olettaa yhtä sun toista sen asian ympärille. Mutta ainahan nämä oletukset eivät tietenkään osu oikeaan, sillä kaikki as
Niin, tuntui, että hän jotenkin hätääntyi ja tuskastui siinä, kun ei saanut minua murtumaan tahtonsa alle, taipumaan johonkin paradigmaan. Minulle taas riittäisi, jos hän ainoastaan kuuntelisi. Kun en minä ole mennyt terapiaan alistumaan, enkä ole muutenkaan sen tyyppinen, että alistuisin yhtään kellekään/ millekään. Elämänkokemuksen ovat tehneet minusta sillä tavoin vahvan.
Ap
Terapeuttien ammatillisuutta kritisoivat viestit tulevat huonosti läpi. Sama toistuu eri ketjuissa. Itse kirjoitan aina neutraalisti ja asiallisesti. Mutta valtatrendistä poikkeavat viestit sensuroidaan herkemmin.
Ei. Terapeutti auttaa sinua peilaamaan ongelmiasi eli huomaamaan omat skeemasi ja etsimään niihin ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Hyvän terapiaistunnon jälkeen yleensä ahdistus ja muut epämukavat tunteet voimistuvat, kun tunnelukot lähtevät avautumaan/ajatusvääristymät lähtevät työstymään jne.
Jos terapiaistunnon jälkeen on "hyvä olo", silloin ei välttämättä ole puhuttu ja käyty läpi riittävän haasteellisia asioita. Riippuu tietysti, ehtiikö terapeutti istunnon lopuksi keventämään tunnelmaa. Mutta yleensä se tunteiden voimistuminen on tavoitteena.
Tämä on oma kokemus estyneen persoonan häiriöisellä.