Uusi työ esimiehenä stressaa.🙄
Tuntuu, että minuun suhtaudutaan ylimielisesti. Alamaiseni eivät kuuntele, tai noudata ohjeitani. Tauot myös pidetään sekunnin tarkkuudella, ja juuri silloin kun huvittaa, vaikka olisi miten järkyttävä kiire. Minkäänlaista joustoa ei löydy. Pian on edessä kehityskeskustelut ja osaan jo valmiiksi kuvitella, miten huonosti nämä ihmiset ottavat palautettani ja kritiikkiäni vastaan. Heitä ei näytä paljon huolettavan, että irtisanominen on helpottunut. Tai se, että töihin tulijoita on jonossa. Tekisi mieli tehdä kaikkein hankalimmasta tyypistä varoittava esimerkki ja potkaista pihalle. Kaduttaa, että otin koko työn vastaan. Olisi pitänyt pysyä rivityöläisenä vaan.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Omat esihenkilötaitosi kuulostavat aivan hirveän huonoilta, kun puhut alamaisista ja siitä, kuinka haluaisit antaa potkut jollekin.
No kyllä se ihan aiheellista on miettiä joillekin noita potkuja kun töissä on tekokiireisiä henkilöitä, jotka eivät tee yhtään mitään vaikka käskettäisiin. Se on aina kiusaamista tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat esihenkilötaitosi kuulostavat aivan hirveän huonoilta, kun puhut alamaisista ja siitä, kuinka haluaisit antaa potkut jollekin.
No kyllä se ihan aiheellista on miettiä joillekin noita potkuja kun töissä on tekokiireisiä henkilöitä, jotka eivät tee yhtään mitään vaikka käskettäisiin. Se on aina kiusaamista tai jotain.
Miten päädyit palkkaamaan heidät?
Moderni esihenkilö on työntekijöiden sparraaja ja "palvelija". Palvelija siinä mielessä, että hän mahdollistaa työntekijöille parhaat työvälineet, antaa heidän loistaa vahvuuksillaan ja pitää huolta, ettei kukaan putoa kehityksen kelkasta. Lisäksi on erityisen tärkeää, että työntekijöillä on autonomiaa omaan työhönsä. Valtaa ja vastuuta on annettava alaspäin. Älä missään tapauksessa ole mikromanageeraaja. Pyydä myös esihenkilönä palautetta avoimesti muilta ja anna sitä myös muille säännöllisesti.
Kaikkien tutkimusten mukaan kun työnjohto muutosneuvotteluissa potkii pihalle ns "hankalat tyypit", niin se helpottaa vain hetkeksi. 6 kuukauden sisällä työyhteisössä on jo uudet ns. "hankalat tyypit". Joka ikisen esihenkilön ja johtajan pitäisi olla kauhuissaan, jos työyhteisössä ei kukaan valita mistään. Se on varma merkki siitä, että tuho on alkanut.
Esimies kuuntelee ja on nöyrä - auttaa työnteossa. Jos taukojen aikatauluista on sovittu, toki ne saa aina pitää sopimusten mukaisesti. Ei siinä ole mitään väärää, että sopimuksia noudatetaan.
Kehityskeskusteluissa kannattaisi keskittyä kuuntelemaan mitä huolenaiheita työntekijöillä on kritiikin sijasta.
Turvallinen työyhteisö ja tiimi on tehokkain, vaikka se ei ilmiselvältä näytäkään. Vaatii myös kypsyyttä esimieheltä.