Lue keskustelun säännöt.
Hoitakaa masennustanne! Tiedättekö, että pitkäaikainen masennus
01.05.2007 |
" tyhmentää" pysyvästi? Ajatteluprosessi hidastuu, ratkaisukyky kaventuu, valinnoista tulee vaikeampia.. ja muutos on valitettavasti pysyvä. Olen käsitellyt työssäni masentuneiden älykkyysprofiileja ja masennus todella vie ajattelukyvyn ja toimintakyvyn - lopuksi elämää. Olen nähnyt paljon eläkkeelle joutuvia nuoria ihmisiä, jotka jäävät työelämästä pois nimenomaan psyykkisestä heikentymästä johtuen, syynä masennus.
Hakekaa HETI apua!
Kommentit (47)
Vierailija:
Itse sain uskomattoman ihanan avun homeopatiasta. Muutamassa kuukaudessa koko elämä muuttui! Sain kokonaan uuden elämän ja tutustuin omaan itseeni, vähitellen tulin omaksi itsekseni, minuksi. Löysin uuden tien, jota nyt kuljen iloisena ja positiivisena. Toivon sydämestäni tätä samaa onnea teille kaikille masentuneille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
lääkkeillä saa oireita hetkeksi helpottamaan, mutta lopullisesti vaiva ei poistu ikinä ellei silkalla omalla tahdonvoimalla. Minä olen niin totaalisen väsynyt monen vuoden valvomisen jälkeen etten jaksaisi tuolista nousta, ja monesti kun pääsen sänkyyn illalla kyyneleet valuu ihan spontaanisti ja ilman syytä kun väsyttää niin h*****isti. Ei siinä lääkkeet auta vaan uni, esimerkiksi kahden viikon uni. Sitten joka päivä lenkille ja terveellinen ruokavalio niin varmasti " masennus" olisi jo voitettu, mutta kun sitä unta ei saa ikinä.
minä lekkeilin, nukuin, söin terveellisesti, harrastin ja istuin iltaisin kotona miettimässä koska ja miten tapan itseni samalla toivoen että saisin vaikka sydänkohtauksen ja kuolisin siihen
niin kyllähän ihminen voi ajatuksiaan muokata. Onko sitä pakko ajatella itsemurhaa? Kyllä se minullakin on mielessä käynyt, mutta vaihdan heti ajatusta - ei siinä itsemurhan märehtimisessä mitään järkeä ole. Minä pelkään että jonain iltana olen niin väsynyt että kävelen junanraiteille ihan huomaamattani asiaa sen enempää miettimättä.
Vierailija:
niin kyllähän ihminen voi ajatuksiaan muokata. Onko sitä pakko ajatella itsemurhaa? Kyllä se minullakin on mielessä käynyt, mutta vaihdan heti ajatusta - ei siinä itsemurhan märehtimisessä mitään järkeä ole. Minä pelkään että jonain iltana olen niin väsynyt että kävelen junanraiteille ihan huomaamattani asiaa sen enempää miettimättä.
sairaiden ihmisten vähättelyä väittää sellaista... kuinka estää itseään ajattelemasta?
Luuletko että kukaan huvikseen märehtii itsensä tappamisella, tai istuu kaiket illat peläten jotain vakavaa sairautta? Tai nälkiinnyttää itseään hengiltä, tai ahmii ja oksentaa tuntikausia...
Minä sairastuin kahdeksanvuotiaana, eikä minun mielestäni edelleenkään ole kohtuullista edes olettaa että kukaan, etenkään lapsi pystyisi itse itsensä parantamaan. kun on sairastanut vuosia, tai vuosikymmeniä, se tila on ainoa jonka muistaa...
Olen ollut jo useita vuosia masentunut. Viimeisimmät pari vuotta on ollut sellaista, että olen toivonut kuolevani. Silti olen ollut töissä koko ajan ja pärjännyt oikein hyvin. Moitteita ei ole tullut ja itsekin tiedän, että olen hyvä työntekijä. Työ on melko vaativaa. Olen kyllä töissä usein väsynyt ja motivaatio on välillä hukassa, mutta silti kapasiteetti riittää työntekoon niin, etteivät nykyiset työkaverit tai esimies edes tiedä masennuksestani.
Minua masennus ei ole tyhmentänyt. Se vain näkyy siinä, että elämäni on varsin toivottoman ja näköalattoman tuntuista. Yksin kotona oleminen on ankeaa. Jos en olisi töissä, varmaan sitten jaksaisin huonommin.
Hoitoa (keskusteluapua) olen saanut, mutta lääkitystä en nyt viime aikoina ole huolinut, monestakaan syystä. Se ei ole aiemmin minua auttanut. Nykyisin käyn psykologisessa vyöhyketerapiassa ja sitä voin suositella lämpimästä kaikille. Psykologilla käynnit eivät paljoakaan auttaneet, mutta vyöhyketerapia tosiaan auttaa. Se pitää minut tolpillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelufoorumi mielenterveysongelmista kärsiville:
Aiheina mm. masennus, ahdistus, paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko.
Tervetuloa keskustelemaan!
Itse sain uskomattoman ihanan avun homeopatiasta. Muutamassa kuukaudessa koko elämä muuttui! Sain kokonaan uuden elämän ja tutustuin omaan itseeni, vähitellen tulin omaksi itsekseni, minuksi. Löysin uuden tien, jota nyt kuljen iloisena ja positiivisena. Toivon sydämestäni tätä samaa onnea teille kaikille masentuneille!