Lue keskustelun säännöt.
Hoitakaa masennustanne! Tiedättekö, että pitkäaikainen masennus
01.05.2007 |
" tyhmentää" pysyvästi? Ajatteluprosessi hidastuu, ratkaisukyky kaventuu, valinnoista tulee vaikeampia.. ja muutos on valitettavasti pysyvä. Olen käsitellyt työssäni masentuneiden älykkyysprofiileja ja masennus todella vie ajattelukyvyn ja toimintakyvyn - lopuksi elämää. Olen nähnyt paljon eläkkeelle joutuvia nuoria ihmisiä, jotka jäävät työelämästä pois nimenomaan psyykkisestä heikentymästä johtuen, syynä masennus.
Hakekaa HETI apua!
Kommentit (47)
psykiatria kiinnosti tasan yksi asia: onko lääkitys nyt kohdallaan. Kolme varttia oli istunnon pituus, ja hyvä jos puoli tuntia olin koskaan. Ymmärrän ettei satunnaisilla käyntikerroilla voi ketään parantaa, mutta olisin arvostanut, jos nainen olisi edes viitsinyt yrittää esittää kiinnostunutta mun asioista sen kolme varttia, mistä maksoin mansikoita.
Terapiassakin kävin myöhemmin, kun asiat eivät tällä lääkityksen säätämisellä oikein lutviutuneet. Vuosi kerran viikossa ei riittänyt mun tapauksessa oikein mihinkään. Luulen, ettei ole kovin hyvä lähtökohta jos itse ajattelee olevansa fiksumpi kuin terapeutti :(. En vaan sillon jaksanut ryhtyä etsimään parempaa.
Tiedän että on ihmisiä jotka ON saaneet apua. Mutta ei se mitenkään helppoa tai automaattista ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten mainitsin, LÄÄKÄRI (siellä tk:ssa) voivotteli, kun oli sen hemmetin diagnoosinsa tehnyt.
t. 23/24
mutta en sitä saanut.
Miksi? En ollut tarpeeksi masentunut.
Vierailija:
Kuten mainitsin, LÄÄKÄRI (siellä tk:ssa) voivotteli, kun oli sen hemmetin diagnoosinsa tehnyt.t. 23/24
Vierailija:
Kuten mainitsin, LÄÄKÄRI (siellä tk:ssa) voivotteli, kun oli sen hemmetin diagnoosinsa tehnyt.t. 23/24
asian vierestä, mutta kuitenkin... kun nyt aloit muitten lukutaitoa epäilemään..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en varmaan olisi saanut hoitoa ellei mulla olisi ollut esittää psykiatrin pyyntöä tehdä lähete hänelle. TK -lääkäristä ei itsemurha haaveet, kuolemanhalu, itsensä viiltely jne... vielä viittaa mihinkään mielenterveysongelmaan tarpeeksi. Hieman ihmetteli ja oli vaivautunut ja lisäksi näyttä kuollakseen tylsistyneeltä kuunnellessaan minua, mutta teki lähetteen.
50 000 e. Ja mitä hyötyä siitä oli (jätin sen kesken), no, olen hengissä, enkä koe edes olevani masentunut tällä hetkellä, mutta olen kymmenettä vuotta yliopistolla, kun en edelleenkään pysty tekemään tenttejä, ja töissä en ole ikinä ollut. Perfektionismini ei siis 6,5 vuoden terapialla ainakaan helpottanut. No, toki vakuutus korvasi pari vuotta ja kelalta sain sitten jotain tukea, mutta kyllä sitä omavastuuta jäi ihan tarpeeksi. Varsinkin, kun lähinä terapiat menivät minun maatessa tai istuessa hiljaa. Tämä oli siis yksityinen psykiatri. Hmph, mielelläni jäisin sairauseläkkeelle, niin ei tarvitsisi yrittää mitään, kun ei mikään kuitenkaan onnistu. - Kun noista älykkyystesteisä on ollut puhetta, niin mulle tehtiin vaikeimman masennusjakson jälkeen testit sairaalassa, ja pärjäsin paremmin kuin 98 % väestöstä. Ei kovin mairittelevaa, sillä 2 %:inkin mahtuu sentään reilut 100 000 suomalaista!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siis ole ainoa jolla samantapaisia ongelmia! Perfektionismi on mullakin piina nro 1. Musta tuntuu, että se on pahasti aliarvioitu vitsaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Tiedän että on ihmisiä jotka ON saaneet apua. Mutta ei se mitenkään helppoa tai automaattista ole.
Avusta on pakko taistella, sitä ei pyytämällä saa, mutta miten taistella masentuneena?
itkien sinne tk:een valittamaan. Mä sain Cipralexit ja ajan psykologin juttusille. Toimintakyky on jotenkin säilynyt ja olen pystynyt jatkamaan työelämässä. Kai oli hyvä tuuri lääkärin suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä ulkomaalainen naispsykiatri vain totesi että mitä sä täällä makaat itkemässä, me kotiin miehes luo, sulla on kaikki hyvin. Onneksi ihana hoitsu ei päästänyt menemään minnekään.
Ja jos se psykiatri olisi vaivautunut lukemaan sairashistoriaani olisi sieltä nähnyt että vähän aikaa sitten olin ollut sairaalahoidossa itsemurhayrityksen vuoksi. Mutta miksi vaivautua, olihan mulla mies ja kaikki hyvin...
Eli siis hoitoa olen saanut, mutta aina sitä hoitoa _ei_ saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta avusta huolimatta sairaus on ja pysyy.
Vierailija:
Eli siis hoitoa olen saanut, mutta aina sitä hoitoa _ei_ saa.
T:epätoivoinen masentunut syömishäiriöinen
Vierailija:
mutta en sitä saanut.
Miksi? En ollut tarpeeksi masentunut.
Terveyskeskuksessa ei mitään apua, ei edes sairaslomaa kun olin itkenyt 2 viikkoa putkeen.
Onneksi rohkeni ystävien pyynnöstä hakemaan apua yksityiseltä. Sairaslomaa ja lääkitys.
Vierailija:
Vierailija:
mutta en sitä saanut.
Miksi? En ollut tarpeeksi masentunut.Terveyskeskuksessa ei mitään apua, ei edes sairaslomaa kun olin itkenyt 2 viikkoa putkeen.
Onneksi rohkeni ystävien pyynnöstä hakemaan apua yksityiseltä. Sairaslomaa ja lääkitys.
Mutta minulla ei ole varaa käydä yksityisellä? Hirttäydynkö vai viillänkö ranteet sitten... ?
lääkkeillä saa oireita hetkeksi helpottamaan, mutta lopullisesti vaiva ei poistu ikinä ellei silkalla omalla tahdonvoimalla. Minä olen niin totaalisen väsynyt monen vuoden valvomisen jälkeen etten jaksaisi tuolista nousta, ja monesti kun pääsen sänkyyn illalla kyyneleet valuu ihan spontaanisti ja ilman syytä kun väsyttää niin h*****isti. Ei siinä lääkkeet auta vaan uni, esimerkiksi kahden viikon uni. Sitten joka päivä lenkille ja terveellinen ruokavalio niin varmasti " masennus" olisi jo voitettu, mutta kun sitä unta ei saa ikinä.
Mikään ei auta!
-Ruokavalio on terveellinen ja syön kaikkia helkutin vitamiineja päivittäin
-Lääkitystä kokeiltu neljää eriä, ei vaikutusta
-Terapia ei autttanut
-urheilla en jaksa, kun olen masentunut
Vierailija: