Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nirso lapsi ja ruokailu on yhtä tuskaa - onko tämä jotenkin poikkeuksellista?
18.02.2026 |
5 v lapsella oli ensimmäisen 1,5 v ajan maitoallergia ja ilmeisesti myös muita allergioita, joita ei tosin tutkittu. Vauvana meni kaikenlaiset soseet, mutta vuosikkaasta eteenpäin lapsi on ollut valikoiva syöjä, eikä asia ole iän myötä juuri helpottanut. Lapsi ei päiväkodissa halua syödä, harvoin suostuu edes maistamaan ruokaa. Päiväkodissa ollaan aivan helisemässä tämän asian kanssa, "kun lapsi ei koe mitään mielenkiintoa syömiseen eikä malttaisi istua syömään". Lapsi kasvaa keskikäyrällä.
Tällä hetkellä lapsi suostuu syömään seuraavia ruokia: porkkanaletut, lihapullat, nakit, nakkikeitto, keitetyt perunat, uunilohi, kalapuikot, ranskalaiset, margerita-pizza, kurkku, porkkana, pähkinät ja mantelit, banaani, omena ja päärynä sekä piltin hedelmäsoseet. Juo kauramaitoa ja vettä. Leipää syö ilman levitettä, joskus haluaa päälliseksi juustosiivun.
Joskus menee alas ja joskus ei: perunamuusi, kasvissosekeitto, pinaattiletut
Ei välitä yhtään monien lasten suosikkiruoista kuten pasta, lasagne, spagetti ja jauhelihakastike, riisi ja kana, makaronilaatikko, kalakeitto, vesimeloni, viinirypäleet, (kirsikka)tomaatit tms.
Lapsi suostuu maistamaan suurella maanittelulla jotakin muuta lusikallisen, mutta toteaa aina tarjotun asian maistuvan pahalta.
Onko lapsemme jotenkin poikkeuksellisen nirso? Muistelen omasta lapsuudestani, ettei minullekaan kaikki ruoat maistuneet ja olin vasta aikuinen, kun opin tykkäämään oliiveista, voimakkaista juustoista yms.
Ap
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Se on kyllä karhunpalvelus lapselle, jos lähtee opettamaan että aina saa niitä "turvaruokiaan", eikä tarvitse koskaan kokeilla mitään uutta. Opetetaan kädestä pitäen syömishäiriöiseksi.
Itse tunsin opiskeluaikana yhden päälle parikymppisen naisen, joka söi edelleen pelkkiä ranskalaisia, vaaleaa leipää tai makaronia/pastaa paljaaltaan. Eikä mitään muuta. Yliipiston ruokalaan jos tuli mukaan, niin otti sielläkin pelkkää leipää tai paljasta pastaa ilman mitään lisukkeita.
Hän kertoi ihan itse avoimesti, että on lapsesta asti syönyt sillä tavalla ja että hänelle oli diagnosoitukin sellainen valikoiva syömishäiriö. Ja kertoo, että esim ulkomaanmatkat perheen kanssa olivat vaikeita, kun muut halusivat jänniin ulkomaisiin ravintoloihin, mutta hänelle piti aina etsiä mäkkäri että saisi jotain syödäkseen (eli niitä tuttuja ranskalaisia), ja sielläkin tilasi vain kaksi tai kolme annosta ranskalaisia, eikä muuta.
Itse en
Ei mikään ihme, jos jollekin ei kelpaa ne yliopiston (oma kokemus UEF) ruuat. Tehdään rehupainotteiseksi. Hyvätkin ruuat pilataan kasviksilla. Nykyään leipäpuolella on vain pahaa siemenleipää. Salaattikastikkeet etikkaisia ja muistaakseni enää ei saa kotikaljaakaan.
Huomasin miten muutos tapahtui hiljalleen vuosien varrella ikuisena opiskelijana. Mieluummin syö pelkkää makaroonia. Kastikkeeksi ketsuppia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla esimerkillä on suuri vaikutus. Meillä lapset syöneet ihan kaikkea, koska minäkin syön. Mitään nirsoilua ei ole ollut, joten mitään pakko-maistaa-vaatimuksiakaan ei ole tarvinnut käyttää. Allergiat ymmärrän, mutta muuten tuntuu oudolta. Nirsoiletko itse ruoan kanssa ap?
Olen tästä kokemukseni perusteella eri mieltä. Syön itse monipuolisesti, mutta en tykkää esim. raejuustosta, avokadosta tai tietyistä kaloista. Lapseni rakastaa näitä kaikkia, ja on syönyt niitä ensimmäisestä maistamisesta lähtien suurella innolla. Hän on siis muutoin hyvin valokoiva, mutta siinä ei ole mitään punaista lankaa. Nuo esimerkit ovat toki miedon makuisia, mutta yhtä lailla hän tykkää sweet chili-kastikkeesta. En saa kiinni, mikä on nirsouden juurisyy vaan tarjoan ihan kaikkea, siis myös sellaista mitä en itse syö.
Alue: Aihe vapaa
Itse en varmaan söisi mitään, jos olisi tällä menty minun lapsuudessani. Tosi monet ruoat näyttivät ei niin houkuttelevilta, ja olisin jättänyt maistamatta ellei olisi ollut maistamispakkoa.
Ja tämä tarkoitti, että muistettiin edes vähän, ja sen jälkeen ei ollut pakko jos ei tykännyt.