Nirso lapsi ja ruokailu on yhtä tuskaa - onko tämä jotenkin poikkeuksellista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

"Hoitajille tämä on ongelma, heidän mielestään jokaisen on maistettava, poikkeusta ei ole, joten lapsi istuu ruokapöydässä vielä siinä vaiheessa, kun muut ovat jo nukkarissa kuuntelemassa satua. Hän pääsee pöydästä vasta sitten, kun muut ovat jo levolla vuoteissa, hänelle on patja lattialla. Ei se lasta silti ole murtanut."

 

 Käy puhumassa johtajalle, tuo on henkistä väkivaltaa, ruualla ei saa rangaista!

 

Puhuttu on. Heillä päiväkodissa jokaisen pitää maistaa kaikkea, kieltäytyä ei voi, koska jos ei maista, ei voi tietää, pitääkö vai ei. Koska lapsi ei maista, hän ei tottele ja siitä rangaistuksena on se, että ei saa kuunnella satua. Koska jos ei noudata sääntöjä, ei saa palkkiota. Välipalan syömättömyys johtaa siihen, että lapsi joutuu seisomaan et

Luulisi, että satujen kuuntelu olisi osa varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Valituksia tekemään päiväkodinjohtajan esimiehille ja valvoville viranomaisille.

Sinun lapsesi syö erinomaisen hyvin! Minun lapseni 5v syö muroja, patonkia, näkkileipää, jäätelöä, keksejä, hedelmiä, ranskanperunoita, sipsejä, poppareita, pastaa, kanagetteja, kalapuikkoja ja parsakaalia. Juo vettä ja maitoa. Ja tosiaan ei suostu mitään muuta syömään.

Kyllä aika korjaa tuollaisen ruokahaluttomuuden. Saat nähdä vaan. Teini- iässä on samanlainen läskiperselöllykkä ja tonnikeiju kuin muutkin luokan retardit.

Osaako yksityinen lastenlääkäri auttaa joka pätevä, että mitkä ruoat käyvät ja maistuvat. Ei lapset syö loputtomasti, osalle jälkiruokaa tai vahvistavia juomia. Välipalaa. 

Minun isäni teki joskus eksoottisiakin ruokakokeiluja. Kysyimme aina, onko se hyvää. Isän vakio vastaus oli: "En minä voi tietää, maistuuko se sinun suussa hyvälle. Maista itse." Ei ollut pakko maistaa, mutta kyllähän me maistettiin ihan uteliaisuuttamme. Joskus tykättiin, aina ei.

Äiti taas keitti hirssipuuroa ja huijasi, että se on riisipuuroa, ja ihmetteli, kun ei puuro maistu lapsille.

Etsi netistä 70-lukulainen biafralaislapsen kuva. Laita se lapsesi näkösälle ja kerro, syyllistävällä äänellä, että Afrikassa nähdään nälkää.

Se että syömisestä tekdään ongelma, saa siitä aikaan vielä todellisen ongelman. Lapsi kasvaa normaalisti, silloin ei ole mitään hätää. Päiväkotiin viestiä että lapsen syömistä ei kommentoida ainakaan lapsen kuullen, ei saa tuputtaa ruokaa. Mahdollisimman vähän huomiota syömiseen, lapsen kanssa voi syödä aivan samalla tavalla kuin aikuisen seurassa. Et varmasti ystävällesi sano että syö enemmän, tai kysele miksi ei ole nälkä. 

Vierailija kirjoitti:

No hyvinhän se lapsi syö, en sanoisi nirsoksi. Tuossa on ihan hyvä repertuaari. Siitä se laajenee pikkuhilja, kun sanot, että aina pitää maistaa, mutta pakko ei ole syödä. 

ANTAKAA OLLA! Tää Ap on idiootti, skidi halua vaan valkata että saa mieleistään safkaa...asia paistaa ihan päivän selvästi läpi. Safkat uppoo kyllä ku nälkä kasvaa, koita vaan...

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi ei syö päiväkodissa mitään, koska pitää maistaa. Siis käytännössä on pakko. Lounasaikaan suu pysyy kiinni, vahingossakaan ei sitä avaa, koska yksi hoitaja onnistui kerran ujuttamaan lusikalla itse perunaa syöneen  lapsen suuhun myös tomaattiviipaleen ja siihen loppui päiväkodissa syöminen kokonaan. Lapsi ei luota aikuisiin lainkaan, joten kokee turvallisemmaksi olla avaamatta suutaan lainkaan.

Hoitajille tämä on ongelma, heidän mielestään jokaisen on maistettava, poikkeusta ei ole, joten lapsi istuu ruokapöydässä vielä siinä vaiheessa, kun muut ovat jo nukkarissa kuuntelemassa satua. Hän pääsee pöydästä vasta sitten, kun muut ovat jo levolla vuoteissa, hänelle on patja lattialla. Ei se lasta silti ole murtanut.

Ei noin saa toimia. Lapsella on oikeus nousta pöydästä syötyään. Hän saa myös päättää itse syökö vai eikö. Maistamiseen voidaan houkutella vaikka palkinto tarralla. Mutta siihen ei saa pakottaa. Päiväkodissa ei yleensä syötetä kuin vauvoja. Mä vaihtaisin lapsen toiseen päiväkotiin tai ryhmään, missä voisi rakentaa luottamuksen uudelleen aikuisia kohtaan. 

Tutustu sellaiseen syömishäiriöön kun ARFID. Ei lapsesi tilanne silti paha ole koska kasvaa keskikäyrällä ja hänellä on ihan terveellisiä ruokia listallaan. Pahin tilanne on niillä jotka ei saa syötyä tarpeeksi kaloreita tai jotka syö vain uppopaistettuja ruokia. 

Vierailija kirjoitti:

Musta tuo kuulostaa tavalliselta päiväkoti-ikäisen ruokavaliolta. Harvassa on lapset, jotka parivuotiaana kiskoo tyytyväisenä jotain oliiveja, katkarapuja ja kaviaaria.

Sekä sisäfilettä ja punaviiniä...kuhan kranttuilee minkä kerkee että saa mieleistään ruokaa!

Meillä oli sama tilanne aikoinaan. Nyt aikuiseksi varttunut entinen nirsoilija on kertonut syyn syömättömyydelle. Ruoan struktuuri voi olla niin epämiellyttävä, että ei pysty syömään . Eli unohda makuvalikoima. Keskity siihen miltä ruoka tuntuu suussa.

En ehdi pitkästi kirjoittamaan. Lapseni oli äärimmäisen nirso ja tarkka. Ei saanut olla viiruakaan tomaatissa eikä mitään palasia jogurtissa. Kasviksia ei todellakaan voinut lisätä kastikkeisiin.

Nyt 12-vuotiaana syö sushit ja kaikenmaailman sörsselit. Mutta tosiaan tämän ruokaheräämisen koki vasta tänä vuonna ja aivan yhtäkkiä. En tiedä mitä tapahtui.

Lapsella on siis ollut maitoallergiaa ja mahdollisesti muita joita ei ole tutkittu? No kannattaisiko tutkia? Moni lapsi on nirso juuri allergioiden takia. Eivät osaa sanoittaa niistä aiheutuvia oireita (saatikka ymmärtävät ettei niitä pitäisi tulla) ja siten mieluummin jättävät syömättä "kun on pahaa", vaikka kyseessä olisi esim. suuta kirvelevä tomaatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

"Hoitajille tämä on ongelma, heidän mielestään jokaisen on maistettava, poikkeusta ei ole, joten lapsi istuu ruokapöydässä vielä siinä vaiheessa, kun muut ovat jo nukkarissa kuuntelemassa satua. Hän pääsee pöydästä vasta sitten, kun muut ovat jo levolla vuoteissa, hänelle on patja lattialla. Ei se lasta silti ole murtanut."

 

 Käy puhumassa johtajalle, tuo on henkistä väkivaltaa, ruualla ei saa rangaista!

 

Puhuttu on. Heillä päiväkodissa jokaisen pitää maistaa kaikkea, kieltäytyä ei voi, koska jos ei maista, ei voi tietää, pitääkö vai ei. Koska lapsi ei maista, hän ei tottele ja siitä rangaistuksena on se, että ei saa kuunnella satua. Koska jos ei noudata sääntöjä, ei saa palkkiota. Välipalan syömättömyys johtaa siihen, että lapsi joutuu seisomaan et

Pomo se on pomollakin. Ylemmäs viet asian! Ei ole luvallista. Lasta EI SAA rangaista syömättömyydestä. Ole sen lapsesi puolella!! Eihän se luota kohta keneenkään ja kyllä omiin vanhempiin pitää voida luottaa että ne on sun puolella.

Vierailija kirjoitti:

Rauhoittaisin lapsen ruokailut. Ei maanittelua, ei kyselyä, käyttäydytään ihan normaalisti ja annetaan lapsen syödä sitä mikä maistuu. Tarjolla voi neutraalisti  olla jotain muutakin, maistaa jos maistaa. Keskittykää muihin asioihin kuin syömiseen kun kerran kasvaa normaalisti. 
Kolmen aikuisen lapsen äiti

Kyllä! Hieno kommentti! Ruokailu sujuu kuin itsestään. Kansakoulumuistot 12- vuotiaiden tyttöjen ruokailusta sai älyttömiä piirteitä! Pöytäkunnat muodostuivat kaveruksista, joten syötävistä ruoka- annoksista muodosti joku, useimmiten sama tyttö negatiivisen mielleyhtymän, jota alkoi levittää! Tällä oli tyrmäävä vaikutus muiden syömiseen, elikkä useimmilta jäi syömättä! Se joka yritti syödä, ei ollut suosiossa! Kukaan ei puuttunut siihen aikaan!

Ketään ei saisi maanitella.  On hyvä lista, ei liikaa huomiota.

Vierailija kirjoitti:

No hyvinhän se lapsi syö, en sanoisi nirsoksi. Tuossa on ihan hyvä repertuaari. Siitä se laajenee pikkuhilja, kun sanot, että aina pitää maistaa, mutta pakko ei ole syödä. 

Noin monenlaisia ruokia syövä lapsi ei ole nirso.

Päiväkodissa on ammattikasvattajat, joten se on täysin heidän asiansa pitää huoli siitä, että lapsesi saa sielläkin tarpeeksi ravintoa.

Jos päiväkodissa tulee rangaistuksia syömättömyydestä, siihen pitää puuttua ja heti! Sillähän lapsi altistetaan syömishäiriöille.

Kuinka moni tähän kirjoittava muistaa omat kouluaikaiset pakkosyömiset? Meillä on monta ruokaa, joita emme syö vielä vanhuksinakaan, koska olemme saaneet niissä kammon pieninä alakoululaisina.

Meillä on käytössä pieni alkupala - sisältää ravitsevan salaatin, hedelmäsiivun yms. maistelua. Tämän kun on syönyt, niin tulee oikea ruoka. Koska ei ole allergioita, niin mitään fysiologista estettä syömättömyydelle ei ole. Siispä nirsoiluun voi vaan todeta, että meillä syödään hyvää vanhempien tekemää kotiruokaa, jota ei kuitenkaan ole pakko syödä. Mikäli ruoka ei maistu, niin voi rauhallisesti todeta, että kenties seuraavalla ruokailulla maistuu paremmin - silloin lämmitetään samaa ruokaa.

Ja joo, pilteistä kasvanut henkisesti terveitä ja tasapainoisia kansalaisia vailla syömishäriöitä ja muita tiedostettuja mielenterveysongelmia.