Lue keskustelun säännöt.
Nyt alkoi uudella miehellä kiukuttelu ja äksyily
15.02.2026 |
Olen 5- kymppinen nainen. Takana parin kymmenen vuoden avioliitto sekä muutamia pari vuotta kestäneitä suhteita. Aina jossain vaiheessa miehet alkavat äksyilemään ja kiukuttelemaan sekä tiuskimaan asioista, joihin en voi vaikuttaa ja jotka ei ole minun syytä. Tästä aiheutuu itselle pahaa mieltä. En halua olla miesten sylkykuppi, kun he oksentavat omat ongelmansa syliini.
Olen nyt seurustellut vakavasti uuden miehen kanssa 9 kk. Olen ollut niin iloinen kun luulin löytäneeni hyväntuulisen miehen. Ja paskat. Tällä viikolla tippui miehen maski ja alkoi kiukuttelu. Rähinän syy on kuulemma työkiireet, kun työkaverit on sitä ja tätä, kun hänen kännykkä jumittaa eli ei mitään minuun liittyvää. Aamulla lähti töihin ja totesi, että näen varmaan että hän on ärtynyt. Joo-o, näen ja kuulen.
Onneksi ei asuta yhdessä. Mutta mulla alkaa loppua usko. Onko tässä maailmassa kroonisesti hyväntuulisia miehiä? Jotenkin raskasta kuunnella mieslasten kiukkuamista heidän omista ongelmistaan.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sun puolisosi tulisi esittää jotain, mitä hän ei ole? Olisit mielummin iloinen, että on rehellisesti oma itsensä. Musta ihminen, joka ei joskus kiukkua, on epäilyttävä.
Itse en kiukkua. Olen perustyytyväinen ihminen. Enkä ole epäilyttävä koska en maskaa.
Ap
Et kyllä kovin tyytyväiseltä vaikuta. Koira on hyvä kumppani niille, jotka kaipaa mielistelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On eri asia onko yleisesti huonolla tuulella vai purkaako vihansa toiseen.
Mun uusi mies syytti minua siitä kun oli juonut liikaa ja hänet oli heitetty ulos baarista, koska niin ei olisi käynyt jos olisin ollut mukana! Ja siitä että on rahat loppu, vaikka on juuri tehnyt remontin ja lähtee kolmannelle ulkomaan hupireissussa puolen vuoden sisään. Siihen päälle vielä syyllisti minua kun on joskus tarjonnut minulle jotain ja että itse suunnittelen ihan pientä remonttia.
Olen todennut että kaipaa naisen kaikilla eduilla ja vielä sellaisen joka antaa hänelle rahaa. Siitä vaan etsimään, on 50+ ylipainoinen kalju mies.
Mihin sä sitä miestä tarvitset? Olen pitkän avioliiton jälkeen ollut monta vuotta itsekseni ja joka aamu kiitän luojaa, kun ei tarvitse kenenkään muun mielialoista välittää.
Vierailija kirjoitti:
Löysin ihannemieheni, mutta oli pakko luovuttaa, kun kaikki oli pelkkää kiukuttelua, manipulointia, puhumattomuutta ja lapsellisuutta.
Eli en oikeasti löytänyt ihannemiestäni.
Ihannetaapero?
Vierailija kirjoitti:
Mihin sä sitä miestä tarvitset? Olen pitkän avioliiton jälkeen ollut monta vuotta itsekseni ja joka aamu kiitän luojaa, kun ei tarvitse kenenkään muun mielialoista välittää.
Kyllä vanhemmitenkin voi kaivata pieniä mukavia ja helliä juttuja. Niinhän me muutkin olemme saaneet kiintiön täyteen mielialanpurkauksia ja nyt on enää perusmyönteisen ja itsesäätelykykyisen miehen paikkoja vapaina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M-1965 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M-1965 kirjoitti:
Miehet ovat ihmisiä ja kaikilla ihmisillä on huonoja päiviä. Yksittäisen harmipäivän vuoksi ei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ellei sitten käytös ole tuolloin niin huonoa että sitä et voi sietää edes kerran tapahtuneena.
Pyysikö mies myöhemmin anteeksi kiukkuamistaan? Jos ei niin yrititkö jälkeenpäin keskustella asiasta hänen kanssaan?
Itse en kyllä voisi elää suhteessa, jossa yksittäinen huono päivä minulla johtaisi keskusteluun suhteen katkeamisesta.
Ei niin, mutta kun monelle tuosta kiukuttelusta tulee tapa.
Mutta oletko valmis katkaisemaan suhteen ihan vain siltä varalta, että tuosta voisi ehkä olla tulossa tapa? Minusta tuollaisessa tilanteessa olisi syytä keskustella, jos siis mies ei pyytänyt jälkeenpäin anteeksi tapahtunutta tai tuo toistuu.
Tiet
Miehen pahin kiukkukohtaus oli tänään aamulla ennen kuin lähti töihin. Tulee tänään myöhään töistä mun luo ja aion ottaa asian esille rakentavasti.
Hän tietää, että olen herkkä rähinälle koska ex oli rähisijä ja liiton lopussa mies jopa kävi käsiksi minuun (syynä oli että halusi avoimen suhteen ja minä en halunnut).
Nykyinen mies on vasta viikon ajan ns uskaltanut näyttää kiukkupuolensa. Ei ole ainakaan vielä syyttänyt minua kiukkunsa syistä enkä sellaista tule sietämään jos joskus niin tapahtuisi. Ehkä pitäisi myös ajatella niin että nykyinen mies ns uskaltaa jo näyttää hiukan kiukkua/harmitusta, olisiko kenties niin että uskaltaa luottaa minuun?
Hän on pari kertaa 9 kk aikana viitannut ex suhteisiini hiukan oudosti. Kerran sanoi, että kenenköhän (miehen) kanssa olet tuota pihan viinimarjapuskaakin hoitanut. No ihan itse olen puskan istuttanut ja hoitanut aina. Ja en tosiaan ole mikään jakorasia ja olen avoimesti kertonut aiemmista suhteistani. En pidä mustasukkaisuudesta ja toivon että tuo käytös ei lisäänny.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löysin ihannemieheni, mutta oli pakko luovuttaa, kun kaikki oli pelkkää kiukuttelua, manipulointia, puhumattomuutta ja lapsellisuutta.
Eli en oikeasti löytänyt ihannemiestäni.
Ihannetaapero?
Tässä iässä ei enää jaksa kasvattaa minkään ikäistä tai kokoista taaperoa, ei 3- eikä 55-vuotiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löysin ihannemieheni, mutta oli pakko luovuttaa, kun kaikki oli pelkkää kiukuttelua, manipulointia, puhumattomuutta ja lapsellisuutta.
Eli en oikeasti löytänyt ihannemiestäni.
Ihannetaapero?Tässä iässä ei enää jaksa kasvattaa minkään ikäistä tai kokoista taaperoa, ei 3- eikä 55-vuotiasta.
Ei ehkä kasvattaa mutta kertoa omasta mielestä tärkeät säännöt ja sen että jos nuo ei kelpaa niin se oli sitten siinä. Ns. valmiiksi hyviä miehiä on tietenkin vapaana sitä vähemmän mitä vanhemmasta ikäpolvesta kyse.
Taidat olla päässyt itse elämässä aika helpolla, jos joku kiukuttelu on noin iso ongelma. Se ignoorataan ja mennään eteenpöin kohti isompia haasteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla päässyt itse elämässä aika helpolla, jos joku kiukuttelu on noin iso ongelma. Se ignoorataan ja mennään eteenpöin kohti isompia haasteita.
T: kakaramainen kiukuttelija
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla päässyt itse elämässä aika helpolla, jos joku kiukuttelu on noin iso ongelma. Se ignoorataan ja mennään eteenpöin kohti isompia haasteita.
Jos yrittää koko ajan hallita toisen käytöstä kiukuttelulla ja mykkäkouluilla, niin kyllä se alkaa hallita koko liittoa. Joskus on pakko luovuttaa. Kysehän ei ole yksittäisestä raivarista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokeile seuraavaksi maaseudun miehiä. Ne on leppoisia. Ne on "isän poikia". Ne ei ole tottuneet kiukuttelemaan naisille murheistaan. Kun niitä v'tuttaa ne menee kalastaan tai hiihteleen tai hakkaamaan halkoja. Niillä on myös tarve miellyttää naisiaan. Vähän kuin koiria. Ne on rentoja, varmoja ja "isällisiä", omapäisiä ja itsenäisiä mutta ei koskaan itsekkäitä.
Täh? Mikä ihmeen kuvailu tämä on? En tunnista tällaista miestä maaseudulla olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löysin ihannemieheni, mutta oli pakko luovuttaa, kun kaikki oli pelkkää kiukuttelua, manipulointia, puhumattomuutta ja lapsellisuutta.
Eli en oikeasti löytänyt ihannemiestäni.
Ihannetaapero?
Ihannetaapero olisi sellainen joka on 4-vuotias ja kehittyy siitä.
Ei joku 40 + ukkeli, jonka uhmaikä on jäänyt päälle 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin sä sitä miestä tarvitset? Olen pitkän avioliiton jälkeen ollut monta vuotta itsekseni ja joka aamu kiitän luojaa, kun ei tarvitse kenenkään muun mielialoista välittää.
Kyllä vanhemmitenkin voi kaivata pieniä mukavia ja helliä juttuja. Niinhän me muutkin olemme saaneet kiintiön täyteen mielialanpurkauksia ja nyt on enää perusmyönteisen ja itsesäätelykykyisen miehen paikkoja vapaina.
Näinhän se olisi, mutta vaikka paikka olisi auki, siihen ei löydy vaatimukset täyttäviä hakijoita :D
Vierailija kirjoitti:
Kokeile seuraavaksi maaseudun miehiä. Ne on leppoisia. Ne on "isän poikia". Ne ei ole tottuneet kiukuttelemaan naisille murheistaan. Kun niitä v'tuttaa ne menee kalastaan tai hiihteleen tai hakkaamaan halkoja. Niillä on myös tarve miellyttää naisiaan. Vähän kuin koiria. Ne on rentoja, varmoja ja "isällisiä", omapäisiä ja itsenäisiä mutta ei koskaan itsekkäitä.
Löytyy niitäkin maaltakin eri luonteisia.
Ehkäpä ap. miettii miksi vetää puoleensa k.o. miehiä eikä omanlaisiaan, perustyytyväisiä.
Kuulosti hassulta, siis oikeastiko kysyi sun puskasta vai "puskasta"? 😂🤣😂
Vierailija kirjoitti:
Kuulosti hassulta, siis oikeastiko kysyi sun puskasta vai "puskasta"? 😂🤣😂
Kysyi puskasta, ei puskasta🙂 Sanoi tuon, kun viime syksynä sanoin, että mun pitääkin poimia viinimarjat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sun puolisosi tulisi esittää jotain, mitä hän ei ole? Olisit mielummin iloinen, että on rehellisesti oma itsensä. Musta ihminen, joka ei joskus kiukkua, on epäilyttävä.
Itse en kiukkua. Olen perustyytyväinen ihminen. Enkä ole epäilyttävä koska en maskaa.
Ap
Ei kenenkään sylkykuppina pidä olla. Ja on eri asia purkaa jotain pahaa oloa toiselle kuin toiseen.
Mutta oletko valmis katkaisemaan suhteen ihan vain siltä varalta, että tuosta voisi ehkä olla tulossa tapa? Minusta tuollaisessa tilanteessa olisi syytä keskustella, jos siis mies ei pyytänyt jälkeenpäin anteeksi tapahtunutta tai tuo toistuu.
Tietääkö mies naisen aiempia kokemuksia asiaan liittyen? Jos ei niin hän ei myöskään tiedä että kyseinen nainen on hyvin allerginen juuri tuonlaiselle käytökselle.
M60