Lue keskustelun säännöt.
Monenkos lintulaudalla viitatiaisia
Kommentit (64)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on kuusitiaisia, ei viitatiaisia.
Meillä oli tarjoushaukka ja vastarinta lintulaudalla heti auringon noustua!
Vierailija kirjoitti:
Ne on kuusitiaisia, ei viitatiaisia.
Ei ole kuusitiaisia lainkaan. Hömö- , sini-, tali-, pyrstö-, töyhtö- ja viitatiaisia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on ollut lähiaikoina satoja pyrstötiaisia... niitä kauniita nukkemaisia, eivät ole oikeasti mitään tiaisia vaan varpuslintuja
Vierailija kirjoitti:
Ne on kuusitiaisia, ei viitatiaisia.
Lintu mikä lintu. Kaikki pikkulinnut näyttää ja kuulostaa samalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on kuusitiaisia, ei viitatiaisia.
Ei ole kuusitiaisia lainkaan. Hömö- , sini-, tali-, pyrstö-, töyhtö- ja viitatiaisia on.
Viitatiainen ja hömötiainen on mahdotonta erottaa toisistaan luonnossa, eli hömötiaisia ne on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on kuusitiaisia, ei viitatiaisia.
Ei ole kuusitiaisia lainkaan. Hömö- , sini-, tali-, pyrstö-, töyhtö- ja viitatiaisia on.
Viitatiainen ja hömötiainen on mahdotonta erottaa toisistaan luonnossa, eli hömötiaisia ne on.
Ei ole. Laulu eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on kuusitiaisia, ei viitatiaisia.
Ei ole kuusitiaisia lainkaan. Hömö- , sini-, tali-, pyrstö-, töyhtö- ja viitatiaisia on.
Viitatiainen ja hömötiainen on mahdotonta erottaa toisistaan luonnossa, eli hömötiaisia ne on.
Ei ole. Laulu eri.
Lisäksi lovipyrstö. Hömöillä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viitatiainen
Tieteellinen synonyymi
Parus palustris
Yleiskuvaus
Hömötiaista muistuttava, melko paksuniskainen tiaislaji. Päälaen baskeri kiiltävänmusta, (hömötiaisella himmeämpi), pientä mustaa kurkkulappua lukuun ottamatta naama valkoinen. Selkäpuoli harmaa, alapuoli vaaleanharmaa,
Koko
Pituus 1213 cm, paino 1112 g.
Pesä
Kolossa tai pöntössä lehti- ja sekametsissä. Pesämateriaalina sammal, karvat, villat. Pesii myös puistoissa.
Pesiminen
Munii touko(kesä)kuussa yleensä 79 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika n. 1315 vrk. Pesäpoikasaika 1718 vrk. Poikaset pysyvät melko pitkään emojen seurassa. Vain yksi pesye vuodessa.
Esiintyminen
Pesimälintuna suurimmassa osassa Eurooppaa. Virossa ja Etelä-Ruotsissa melko yleinen. Suomessa tavataan vuosittain, mutta pesii vain harvoin.
Muutto
Yksiavioinen paikkalintu.
Ravinto
Kesällä hyönteiset ja selkärangattomat eläimet. Talvella siemenet ja marjat. Kerää talvivarastoja ja vierailee lintulaudoilla.
Ääni
Peruslaulu melko yksitoikkoinen, esim. klip, klip, klip. Kutsuääni äkkinäinen, vaihteleva pi-tssjä (jota on kuvattu muistuttavan huonosti lausuttua pizzatilausta) tai tsjärr tai ptsiä-de-de-de-de.
Viitatiainen on hömötiaisen kokoinen (tai hiukan solakampi) ja sitä hyvin paljon muistuttava, melko isopäinen ja paksuniskainen tiainen. Sen siivet, selkäpuoli ja pyrstö ovat ruskehtavan harmaita ja vatsapuoli harmahtavalähes valkoinen. Pyrstön kärki lovipäisempi kuin hömötiaisella ja viitatiaisella ei näy siiven vaaleaa siipipaneelia, joka hömötiaisella näkyy selvästi. Päälakikalotti on kiiltävänmusta (nuorella linnulla himmeä) ja pieni leukalappu (pienempi kuin hömötiaisella) on musta. Nokka on lyhyt ja musta, jalat siniharmaat. Varmin tapa erottaa hömötiaisesta on kuitenkin ääni.
Viitatiaista on toisinaan (ei usein) nähty Suomessa vaelluksilla melko runsaastikin, esim. syksyllä 2010 havaintoja tehtiin 166.
No mulla on kans lintulauta pihalla. Olin näkevinäni sen vieressä Tytti Tuppuraisen. Se oli siinä koirankopin ja postilaatikon välissä...siis pihalla.
Luulin ens punarinnaksi. Ne olikin ne huulet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne on kuusitiaisia, ei viitatiaisia.
Aika mahdoton sekoittaa kuusitiaiseen. Hömötiaiseen ehkä.
Melkoi järkäle tuo viitatiainen. Kyllä luulisi pistävän silmään.
Vierailija kirjoitti:
Melkoi järkäle tuo viitatiainen. Kyllä luulisi pistävän silmään.
Ja onpa muuten kova poika munimaan. Miksiköhän näitä ei kasvateta kanojen sijaan?
Vierailija kirjoitti:
meillä on ollut lähiaikoina satoja pyrstötiaisia... niitä kauniita nukkemaisia, eivät ole oikeasti mitään tiaisia vaan varpuslintuja
Ai, ai, oispa täälläkin. Ehkä noin 15 vuotta sitten näin viimeksi ison parven. Ja nämähän ovat todella rauhattomia kavereita, eivät hetkeäkään paikallaan.
Yritin silloin ottaa valokuvia ja nyt minulla onkin kattava kokoelma eri puista vaan ei pyrstiksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoi järkäle tuo viitatiainen. Kyllä luulisi pistävän silmään.
Ja onpa muuten kova poika munimaan. Miksiköhän näitä ei kasvateta kanojen sijaan?
Kova on munimaan, mutta kasvattaminen on näköjään aika hidasta puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melkoi järkäle tuo viitatiainen. Kyllä luulisi pistävän silmään.
Ja onpa muuten kova poika munimaan. Miksiköhän näitä ei kasvateta kanojen sijaan?
Kova on munimaan, mutta kasvattaminen on näköjään aika hidasta puuhaa.
Siinäpä syy miksei muniteta enempää. Aika isoja siemeniäkin varmaan pitäisi olla ravinnoksi.
Miksi punatulkut ovat niin lihavia?